Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Kaalilaatikko onn erittäin hyvää.

Oikeastaan kaali kaikissa muodoissaan on hyvää. Tykkään myös keitosta ja vokeista ja grillattuna ja paistettuna ja salaatissa ja raasteena ja…

Mä kans tykkään. Joillainhan ei vatsa tahdo kestää kaalia, mutta mulla kestää. Mä teen varsinkin keväisin ja kesäisin, kun on varhaiskaalia, sellaisen "säilykesalaatin", jossa on ohueksi suikaloitua kaalia (juustohöylällä hlppo suikaloida) , porkkanaraastetta, kevätsipulia, tuoretta chiliä, tuoretta korianteria, murskattua valkosipulia, soijakastiketta ja seesamiöljyä. Jos mulla sattuu olemaan seesaminsiemeniä, niin paahdan ne pannulla. Ja jos sattuu olemaa tuoretta inkivääriä, niin murskaan sitä joukkoon. Kaikki sekaisin ja jääkaappiin maustumaan yön yli. Säilyy jääkapissa   useamman päivän. Kaalissa on paljon C-vitamiiniakin. 

Minun mielestä. Just äsken söin kaalilaatikkoa lounaaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Eilinen päivä oli kyllä itselläkin melkoinen jos tekemisiä miettii. En ehtinyt tänne edes kirjoittaa myöhään illalla mitään, kun oli hommat kesken. Aamulla kävin kaupassa pitkästä aikaa. Isot ostokset, mutta sen arvasi. 

Ostin myös mansikkalaatikon, kun oli tuollainen puoleen hintaan myynnissä. Muutamia huonoja joukossa, mutta hyvää mansikkaa kuitenkin. Alkaa vaan pakastimet olla liian täynnä. Näin pitää syödä pois ja äitini saa myös osan niistä. Muuten tuli vadelmia ja mansikkaa laitettua pakkaseenkin. Sitten tein kävelyt sateesta huolimatta. 

Sitten aloitin leipomis- ja ruoanlaittourakan. Uuni päälle kello 21 ja viimeiset ruoat valmiina kello 2. Ensin mustikkapiirakan äidilleni. Sitten yritin tehdä ensimmäistä kertaa mustikkakukkoa, kun vanhojakin mustikoita vielä. No, tein liian pienen taikinan jopa pari kertaa. Jäi kukon "kansi" vajaaksi ja tein lisää. Siihen menikin aikaa. Lopulta sain sen uuniin kuitenkin ja onnistui ihme kyllä. Vähän kuivaa ja taikina ei ehkä paras, mutta kuitenkin syötävää. Hyvä juttu. Tätä on pitänyt pari vuotta jo tehdä. 

Sitten vielä bataattilaatikko ja kasvispihvejä. Tein porkkanasta nuo pihvit ja juustoa yms joukkoon. Tähän kaikkeen menikin sitten aikaa ja lähes 6 tunnin urakka oli. Sähköä kului, mutta nyt en tee mitään vähään aikaan. Samalla vielä odotellessa laitoin mansikoita pakkaseen. Joskus kello 3 aikaan vielä ulkona kuljin varastoon niitä vieden. Tyhmää valittaa, mutta nyt olo ei ole kyllä pirtein. Tänään piti hakea yhdestä paikkaa reunakiviä puutarhaan, mutta se saa, kyllä jäädä nyt. Ei kivien kantelu innosta. Saa, jäädä toiseen kertaan. 

Olet ollut ahkera :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käsitä miksi kukaan aikuinen ihminen syö noita.

Vielä vähemmän voi uskoa, että oikeasti äidit pilaavat lastensa terveyden syöttämällä mitä lapset haluavat eli karkkia ja ranskalaisia ym- Niihin jää koukkuun, ihan sama kuin lapsilleen antaisi jotain huumetta, koska se haluaa.

Ei niin laiska saa olla. Tai pitää olla tekemättä lapsia, jos niiden terveydestä ei yhtään välitä.

Tämä on vuosikymmenten tulos ja lähtöisin rapakon takaa. Rasva, suola ja huonot hiilarit koukuttaa. Varsinkin, jos ne on kaikki samassa tuotteessa. 1960- ja 1970-lukujen  taitteessa sieltä rantautui Suomeen mm Corn Flakesit ja erityisesti lapsille. Aamiaiseksi kaurapuuron tai ruispuuron tilalle. Paketissa vielä joku kiva pieni lelu. Ei niissä mitään lasten  terveyttä ajateltu vaan bisnestä. Jenkit viljelivät paljon maissia ja se piti tietty saada myydyksi. Muistan myös,  kun 1973 Helsingin Simonkadulle tuli ensimmäinen Wimpy. Siis jenkkityylinen hampurilaispaikka. Olihan sitä ennenkin saanut hampurilaisia, porilaisia ja lihapiirakoita nakkikioskilta, jos sellaiselle olisi mennyt sapuskaa ostamaan, Ja siinä missä nakkikioskin sapuskat olisi pitänyt syödä seisten, niin Wimpyssä oli tuolit ja pöydät asiakkaille ja vielä sellaiseen jenkkityyliin. Samana vuonna tuli elokuva American Graffiti ja sitähän oli sen katsottuaan tosi cool, jos kävi vielä Wimpyssä syömässä. 

Mä tulin äidiksi jo 1986 ja muistan hyvin, kun katselin kauppojen tarjouksia. Siis postiluukusta tipahti niitä mainoksia. 90% kaikista tarjouksista oli limsoja, karkkeja, perunalastuja, sokeroituja jugurtteja, pillimehuja yms ja hyvin vähän mitään terveellistä. Tälläkin tavalla ohjattiin kuluttajia ostamaan kaikenlaista sellaista, mitä ei oikeastaan tarvitse kuin synttäreille tai muihin juhliin. Mutta silloin kasarilla tuli myös tämä karkkipäivä kerran viikossa. Muistan, kun neuvolan terveydenhoitaja oli ihan hämmästynyt, kun mun lapsellani ei ollut joka lauantai karkkipäivää. Kysyin, miksi lapsen pitää syödä joka lauantai karkkia. Mun lapseni sai karkkia silloin, kun oli syytä juhlia vähän jotain, mutta ei meillä nyt joka lauantai ollut jotain juhlia.  Mun kuopus täyttää 35 vuotta eikä sillä ole vielä ensimmäistäkään reikää ollut hampaissaan. Ja sai toki lapsena karkkiakin, mutta ei joka viikko. 

On hyvä muistaa sekin, että kun tehdään erilaisia tutkimuksia, niin paljon tulokseen vaikuttaa sekin, kuka sen tutkimuksen rahoittaja on. Japanilaiset ovat yksi pitkäikäisin kansakunta, vaikka eivät maitoa juokaan. Suomessa oli aikoinaan suositus, että 3 lasillista eli 6 dl  maitoa joka päivä. Nyt se on vähän vähentynyt eli 3,5 - 5 dl päivässä. Suomessa on ollut paljon  maidontuottajia, Japanissa ei.

Vierailija kirjoitti:

Jos on varaa ostaa karkkia ja limsaa ja läskia, niin on vara myös ostaa kunnon ruokaa.

Mutta kaiketi onkin kyse addiktiosta? Jos on varaa ostaa kaljaa ja tupakkaa, on varaa ostaa ruokaakin. Paitsi ei sitten jos ei pääse addiktiostaan eroon.