Reipas ja tunnollinen lammas

Juttu tietysti maksumuurin takana, joten vain alun pystyi siitä lukemaan. Googletin varmuuden vuoksi, mitä tarkalleen ottaen tarkoitetaan "sosiaalisella sopeutumisella".  Kun muuttaa Suomeen, niin vähän tilanteesta riippuen joko on nk kotouttamista tai sitten ei ole. Esimerkiksi jos tänne muuttaa puolison työn vuoksi, niin varsinaisia kotouttamistoimia ei juurikaan ole. Oletetaan, että henkilö itse osaa ottaa selvää, mitä kaikkea täällä on olemassa. Netissä on vaikka kuinka paljon suomalaisesta kulttuurista. Ihan myös englanniksi. Ja Googlen kääntäjällä voi kääntää suomenkielisen sivun englanniksi. Ei ehkä kieliopillisesti ihan täydellistä englantia, mutta ainakin asia tulee ymmärretyksi. Netistä löytyy myös paljon kielikursseja, joiden avulla voi ihan itsekin opiskella vierasta kieltä. Myös suomea. 18:ssa vuodessa olisi kyllä oppinut jo todella hyvin, jos olisi vain halunnut. 

Omat lapseni ovat jo keski-ikäisiä, joten en tiedä, joko päiväkodeista ja kouluista on saatu karsittua kaikki suomalaiseen kulttuuriin liittyvä. Miten lapsi voi oppia suomalaisia perinteitä tms, jos kukaan ei hänelle kerro niistä? Vanhemmat eivät osaa ja päiväkodeissa/kouluissa on kiellettyä kertoa. Ymmärrän tietyt uskonnolliset erot, mutta kuinkahan moni suomalainenkaan ensi viikonloppuna Johannes Kastajaa juhlistaa? Eiköhön suurimmalle osala juhannus ole vain keskikesän juhla. 

En oikein tiedä, mitä tuo artikkelin nainen oikein olisi halunnut. Että joku viranomainen järjestää hänelle luentoja suomalaisesta kulttuurista ja meidän perinteisistä tavoistamme? Onko hän lastensa kanssa aktiivisesti osallistunut erilaisiin yleisötapahtumiin, joita järjestetään? Vai onko vain kotona ja korkeintaan tapaa muita etiopialaisia? Olin viime marraskuun lopulla mukana järjestämässä tämän lähiön perinteistä kuusijuhlaa ja monet muualta tänne tulleet olivat tosi iloisia, että pääsivät tutustumaan tällaiseen. 
 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä ei ole varaa?

Tämä! Hautajaiset ovat kalliita.

Ei niiden sukulaisten tarvitse mitään maksaa. Ongelma on siinä ettei näitä sukulaisia kiinnosta nähdä vaivaa. 

Siellä mainittiin "omaisiksi" vainajan lapset, jotka eivät koskaan ole tavanneet vainajaa. Ehkä silloin ei kiinnosta, jos kyseessä on itselle täysin vieras, mahdollisesti tarkoituksella sinut hylännyt ihminen?

Tällä hetkellä kuolemaa lähestyvässä ikäluokassa taitaa olla aika paljonkin sellaisia miehiä, joilla on nk lehtolapsi ja ehkä ovat ne elaritkin maksaneet 18 vuoden ajan, mutta eivät ole koskaan vaivautuneet pitämään mitään yhteyttä lapseensa. Nuorempi sukupolvi miehissä on - onneksi - olleet jo sellaisia, että ovat halunneet säilyttää yhteyden lapsiinsa, vaikka ei lapsen äidin kanssa olekaan ollut suhteessa edes lapsen syntymän aikaan. Ja varsinkin eroperheissä yhä useammin isät haluavat nykyisin olla osa lastensa arkea ja elämää. Monesti viikko-viikko -asumisen muodossa. 

Corona-oluet haettu. Ja vähän muutakin. Tyttäreni järjesteää huomenna pienelle porukalle meksikolaiset grillibileet ja lupasin tuoda juomat ja vähän muutakin. Aamulla sitten tekemään mm avocadosalaatti. Hän asuu vain noin 2 km päässä, mutta mietin, että pitääköhän mun ottaa huomenna taksi vai saanko noi kaikki vietyä mukanani ihan kävellenkin :D 

Ylihuomenna ajattelin istuttaa rosmariinin, oreganon ja timjamin kukkaruukkuihin ja laittaa pihalla olevaan pieneen kasvihuoneeseen. Olen siis ostanut ihan vaan noita kaupan hevi-osaston yrttejä, mutta hyvin ne tuntuu viihtyvän ulkona kasvihuoneessa. Kunhan vaan muistaa kastella. 

Mun mielestä tässä on oikeastaan ihan juridisiakin ongelmia. Oletetaan, että vainajalla on vaikkapa sisaruspuoli. Siis sama isä, mutta eri äidit. Vainajalla itsellään ei  ole lapsia eikä puolisoakaan. Perimysjärjestyksessä tämä sisaruspuoli perii vainajan. Vaikka se sisaruspuoli ei olisi koskaan vainajaa edes tavannut. Vainajalla taas on ollut vuosikymmeniä erittäin hyvä ystävä. Voiko se ystävä alkaa hoitamaan hautajaisjärjestelyt ja siten päättämään,  paljonko kuolinpesän varoja voi käyttää hautajaisiin? Mä vähän veikkaan, että lain mukaan ei. Paitsi jos ystävä maksaa omasta pussistaan. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä sille ystävälleenkin elinaikanaan, mutta varsin monet ihmiset kuolevat jo ennenkuin edunvalvonta olisi edes tarpeellinen. Voikohan jotain vastaavaa valtuutusta tehdä hautajaistensa järjestelemiseen ja siten hautajaisista aiheutuvista kuluista päättämiseen? Eräänlainen "hautajaisvaltuutus". En tiedä. Hyvä ystävä kuitenkin todennäköisemmin tietää vainajan toiveet kuin se juridisesti lähiomainen, joka ei vainajaa koskaan edes tavannut. 

Kyse vainajan kohdalla ei siis välttämättä ole yksinäisyydestä, mutta ei ole ketään sellaista, jolla olisi juridiset oikeudet päättää kuolinpesän rahojen käytöstä. Toki monesti on niinkin, että suhteet sukulaisiin vuosikymmenten varrella katkeaa. Ollaan geneettisesti sukua, mutta ei missään yhteyksissä. Vähän sama kuin pitäisi alkaa järjestää hautajaiset jollekin entiselle työkaverilleen, jonka kanssa ei ole ollut tekemisissä enää vuosikymmeniin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä ei ole varaa?

Tämä! Hautajaiset ovat kalliita.

Ei niiden sukulaisten tarvitse mitään maksaa. Ongelma on siinä ettei näitä sukulaisia kiinnosta nähdä vaivaa. 

Kun hautaus jää sossun tehtäväksi, niin luulis, että ne kyllä tietää paikalliset hautaustoimistot. Ei oo vaikeeta.

Miks pitäis jonkun toimia välikätenä siinä?

Tässä on se ongelma, että suomalainen, joka pärjää omilla tuloillaan mutta ei ole rikas tai varakaskaan, ei helpolla kehtaa mistään sossusta hakea apua. Etenkin vanhempien sukupolvien juttu, myös aina omillaan pärjänneille kova paikka. Ja huom. jos ihmisellä on säästöjä ja tulot hyvät, ei sossu silloin auta edes läheisen hautajaiskuluissa, riippuu toki sukulaissuhteesta/aviostatuksesta. Kuinka moni omainen kehtaisi jättää sen läheisensä sossun armoille ja mennä sitten vain hautajaisiin katsomaan, että kai toinen sai ainakin arkun lisäksi jonkin pikkupuuristin tai pahvin palan hautakivekseen?? En usko, että monikaan monen (kymmenen) polven suomalaisista.

Eihän se vainaja sossusta mitään hakisikaan. Hautajaisten järjestäminen ja hautajaiskulujen maksaminen on kaksi eri asiaa. Vaikka kunta hoitaisikin vainajan hautaan, niin mikäli vainajalla on rahaa, niin kunta kyllä velottaa ne kulut vainajan varoista. Jos taas vainajalla ei ole edes rahaa, niin kunta huolehtii sekä järjestämisen että maksamisen. Ja mä vähän luulen, että jos kunta järjestää hautajaiset, niin tuskin alkavat vainajan serkkuja, ystäviä ja naapureita niihin kutsumaan. Eli silloin koko tilaisuus on hyvin yksinkertainen.  Mä ajattelen tämän alkuperäisen ongelman niin, että vainajalla ei yksinkertaisesti ole niin läheisiä omaisia, jotka olisivat hautajaisia valmiita järjestämään.