Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Molempia ja paljon

Samoin

Nro 40: "Yleensähän sitä kinkkua syödään sitten se koko joulu ja jos jotain jää pyhien jälkeenkin, kun se ehkä jo kyllästyttää, sen voi pakastaa vaikka hernekeittoon jne. "

Näinhän se usein on, mutta onko tuo just sitä, mitä ap:n vanhemmat haluavat?  84v haluaa ehdottomasti paistaa itse kinkun ja kinkkua on niin paljon, että sitä syödään suunnilleen koko tammikuukin? Nimittäin jos tämä ei ole ap:n vanhempien kinkunpaiston tarkoitus, niin suosittelen kyllä pientä pakettia valmiiksi viipaloitua kinkkua. Ap kun kertoi pelkäävänsä, että iäkäs äitinsä polttaa itsensä kinkunpaiston yhteydessä. Ei mikään aiheeton pelko, koska kinkusta yleensä tulee aika paljon rasvaa ja tulikuuma rasva voi aiheuttaa varsin pahojakin palovammoja. Jos kyseessä olisi mun vanhempani, ehdottaisin itse heille valmiiksi viipaloitua kinkkua. Paitsi jos se kinkun paistaminen rituaalina olisi vanhemmilleni se joulun "juttu". 

"Ei ole koskaan ollut puhetta mistään korvaavasta. Ruoka ei ole koskaan ollut minulle mitenkään pyhän tekevä. Mielestäni pöydästä löytyy kyllä syötävää ihan tarpeeksi, että en näe nälkää. Eiköhän se yletön tarjonta ole lähinnä joulun ongelma. Sanotaan näin, että nyt alan olla jo lähinnä hyvin huolestunut, että äitini polttaa itsensä kinkun paistossa tmv. Olisi kamala, jos hän palaneena syytäisi, että minun takia hän kinkkua paistoi. Ehdotin viime jouluna, että toisin mukanani susheja, että minusta ne on kivaa pikku naposteltavaa. Sehän ei käynyt äidilleni olenkaan, koska hän sanoi, että ei syö raakaa kalaa, eikä mitään susheja ylipäätään. 

Ap."

Syökö sun vanhempasi kahdestaan koko joulukinkun? Vai meneekö osa lopulta biojätteeseen? Mietin vaan, että vaikka mä kinkkua jouluna syönkin, en mä itseleni paista kinkkua. En edes niitä parin kilon kinkkurullia vaan ostan paketin valmiiksi viipaloitua joulukinkkua. Voisiko tollanen valmis olla sun vanhemmillesikin ihan riittävä, jos siis jouluna on heillä vain kaksi kinkunsyöjää? Mulle riittää hyvin 300 g paketti koko jouluksi (kissa ja koirakin saa siitä siivut), mutta niitä löytyy vähän isompiakin, jos on kaksi syöjää ja kinkkuakin kuluu enemmän. Vai onko enemmän niin, että se kinkun paistaminen itse on asia, mikä tuo äidillesi joulun tunnelman?

Vierailija kirjoitti:

Viettääkö jotkut itsenäisyyspäivää pitkän kaavan mukaan ihan syömistenkin kannalta? Itse en ole koskaan viettänyt kovin juhlavasti, koska jouluhan on juuri tulossa.

Miten olisi jotakin, mistä pidät? Ei sen tarvitse olla kallista.

Suhteellisen halpaa juhlaruokaa voisi olla esim. hieman tuunatut pakastepizzat. Eli pakastealtaasta pizza ja vähän lisätäytteitä päälle.

No mä olen jo 63v ja nyt on ensimmäinen itsenäisyyspäivä, jota EN vietä pitkän kaavan mukaan. Ja tämäkin vain siksi, että päätin viettää itsenäisyyspäivän yksin, koska joulukuussa järjestän 95v synttäriti isälleni ja heti sen perään on joulu. 

Ap:lle: En ole pienituloinen, mutta mä olen ajatellut paistaa itselleni jauhelihapihvin ja tarjoan sen perunamuusin ja herkkusienikastikkeen kanssa. Jälkkäriksi piparkakku-puolukkarahkaa. Pakastepuolukat oli hiljattain Cittarissa tarjouksessa. 

Nro 16: "Ei millään pahalla mutta tämä on juuri sellainen tapa toimia josta moni nuori nainen yrittää päästä eroon. Että pitäisi toisten mieliksi aina joustaa ja puhua ympäripyöreitä. Monelle se tuputtaminen on juuri se pahin asia, ja se ettei kunnioiteta omia valintoja. Sellaiseen tällainen toimintamalli ei tarjoa ratkaisua, vaan tarjoaa ainoastaan näennäisen tyydytyksen toiselle osapuolelle. Minusta poikkeuksia ovat vain kuolinvuode ja muistisairaus. "

Nuorilla naisilla harvemmin on 80-90-vuotiaat vanhemmat. Mä tarkoitin tuossa kommentissa nimenomaan vanhuksia eli nuorten naisten kohdalla isovanhempia tai jopa isoisovanhempia. Niitä, jotka ovat jo lähempänä sataa kuin viittäkymmentä.  Vanhojen jäärien kanssa ei kannata alkaa vänkäämään, koska - kuten aloittajakin kertoi - jäärät eivät anna periksi ja tulee vaan riitaa. Mun mielestä ei tarvitse olla vielä kuolinvuoteella tai muistisairas, kun voi jo - ihan oman itsensä takia - sanoa jotain ympäripyörää ja sitten vaihtaa puheenaihetta.