Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Kävin päiväkävelyllä juuri, vilpoisaa ja raikasta jo talvisen tuntuista ilmaa vaikkei lunta olekaan. Pienoinen pettynyt ettei paavalin kirkon sisäpihalla ollutkaan värikkäästi koristeltua valaistua joulukuusta kuten aina aiemmin. Pikkuisen kirkkaita valoketjuja kiedottu sinne tänne. Olisin ollut pettynyt ellei pari vastaan tullutta karvakaveria olisi pysähtynyt kohdalle haluamaan rapsutuksia, koirat kyllä pelastavat päivän kuin päivän. Kiitos ulkoiluttajille, jotka annatte niiden hetkeksi pysähtyä vastaantulijan kohdalla.

Koiranomistajana sanon, että tuo on vähän kahtiajakoista. Osa haluaa kouluttaa koiransa niin, ettei ne reagoi sen enempää vieraisiin koiriin kuin vieraisiin ihmisiinkään. Joskus nämä koirat ovat nk käyttökoiria eli niillä on kotikoiran roolin lisäksi työrooli. Joskus muuten vaan halutaan, että koira on täysin omistajansa mukana eikä reagoi mihinkään muuhun. Joku rescue-koira voi olla kokenut paljon pahaa ihmisten taholta ja kun on vihdoin saanut hyvän kodin, se ei välttämättä edes halua tervehtiä tuntemattomia ihmisiä. Ja on paljon muitakin syitä, miksi omistaja ei halua, että tuntemattomat lähestyy koiraa. 

Sitten on vielä sekin, että hyvin suuri osa ihmisestä ei edes halua, että vieras koira tekee tuttavuutta. Jotkut pelkää koiria, jotkut on koirille allergisia jne. Koiranomistajana en voi vastaantulijasta tietää tällaisia asioita. Mutta jos ja kun multa on kysytty, saako mun koiraa silittää, niin olen antanut luvan, jos näyttää siltä, että se on mun koiralleni ok. Mun koirani ei pidä kahdenlaisista ihmisistä: päihtyneistä sekä sellaisista, joilla on musta hupullinen takki ja se huppu päässä. Ton ekan ymmärrän (edellinen koirani oli samanlainen), mutta tolle jälkimmäiselle en ole keksinyt vielä järkevää syytä. Seuraavalla kerralla olen sitten tiennyt, että tuon ihmisen kanssa voidaan mennä juttusille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella jouluun kuuluu lasipullot eikä -pallot. Seurauksista voi lukea iltapäivälehdistä.

Minulla on punaisia lasipalloja, pyöreässä hatturasiaa muistuttavassa säilytyslaatikossaan.  Löysin joskus alesta, vuosia sitten. Iittalaa ovat ja kauniita, eri sävyisiä punaisia. Kun ei tule enää kuusta hommattua en keksi mihin ne riipustaisi, hukkaan menevät rasioissaan.

Voihan niitä vaan ihailla.

Tai ripustaa vaikka ohuella siimalla tms verhotangosta roikkumaan. 

Oli pakko taas laittaa lämmitys päälle. Aamulla oli sorminivelet, ranteet, varpaiden ja nillkkojen nivelet taas niin kipeät, että aamulenkki oli kivuliasta enkä meinannut saada aamulla edes kaurakermapurkkia auki. Rakastan tätä kotiani, mutta on ihan hullua, että makkarit on yläkerrassa ja olohuone ja keittiö alakerrassa. Nimittäin kun lämpö nousee alhaalta ylös, niin jos pistää lämmön päälle, niin alakerrassa on nivelille mukavaa, mutta yläkerrassa on sitten nukkumiseen liian kuuma. Ja joo, meillä toi lämmitys on on-off eli se on joko pois päältä tai sitten täysillä. Onneksi tulee ton systeemin koneiden vaihto alkuvuodesta ja todellakin toivon, että voisin jatkossa säätää lämmityksen haluamaani lämpötilaan eikä tarvitsisi enää edes takaisin venkslata lämmityksen kanssa. 

Siskoni ja hänen lastenlastensa kanssa käytiin tänään ravintolassa syömässä. Ne lapset on suloisia, mutta eivät tottele mummiaan yhtään. Kauhee vääntö ihan siitäkin, että toinen suostui laittamaan edes takin päälleen ja vetoketjunn kiinni. Siskoni siinä mäkättä ja mäkätti, mutta ei mitään reaktiota. Mä sitten vaan tuumasin, että jos se takki ei mene nyt päälle ja vetoketju kiinni, saat ravintolassa ruuaksi verimykykeittoa. Pisti takin päälleen ja vetskarin kiinni, mutta napisi siinå, että hän haluaisi päättää itse. Mä vastasin, että kun takki on päällä ja vetoketju kiinni, saat valita ravintolan ruokalistalta ihan mitä vaan haluat :D Isänsä oli pienenä ihan samanlainen, mutta isäänsäkin aikoinaan tepsi tuo verimykykeitto milloin missäkin asiassa. Tuskin lapset tietävät, mitä se verimykykeitto eli tappaissoppa edes on, mutta nimi on tarpeeksi pelottava :D Siskoni nauroi ja sanoi, että hän oli ihan unohtanut verimykykeiton. Muistutin, että myös silakka-mansikkasose sekä banaani-parsakaalipirtelö toimii usein lapsiin :D

Tuli kyllä vähän paha mieli puolestasi, jos edes lähisuku ei koskaan kutsu sua mihinkään omiin juhliinsa :( Sen ymmärrän, että ihmisillä on aika vakiintuneita kaveriporukoita, mutta jos omat vanhemmat ja sisaruksetkaan eivät koskaan kutsu mihinkään (synttäreilleen, häihinsä, sukujouluih, lastensa ristiäisiin/rippijuhliin/ylioppilasjuhliin  jne ) eivätkä myöskään koskaan tule, kun sinä kutsut heidät, niin tuo on varmasti aika musertavaa. 

Näillä kulmilla ei ole enää kukkakauppoja ollenkaan. Siis kävelymatkan päässä.