Reipas ja tunnollinen lammas

Olen ja en.  Nimenomaan olen varautunut poikkeustilanteisiin infrastruktuurissa. Ihan riippumatta siitä,  mikä sen poikkeustilanteen aiheuttaa.  Varsinaisesti sotaan en,  koska täytän 68 vuotta vasta vähän yli kolmen vuoden päästä.  Ja siihen asti valmiuslaki velvoittaa mua tekemään ja menemään sinne,   miten  viranomaiset käskee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muistisairaalle niin vain hoitopaikkaa saa (paitsi isolla rahalla). Jos suurin piirtein pääsee sängystä ylös ja itse vessaan, niin kotona pysyy. 

Ainakin pääkaupunkiseudulla käsittääkseni makaa vuodekuntoisia vanhuksia yksin kotonaan, kunnes 4-5 x vrk:ssa kotihoitokaan ei enää "riitä".

Vuodepotilas onkin itseasiassa helpompi kuin sellainen,  joka itse touhuaa kaikenlaisia ja häippäsee ovesta ulos yöpaita päällä ymmärtämättä yhtään, mitä on tekemässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama mitä Lindtmanin ohjelmassa lukee, annan seuraavissa vaaleissa ääneni demareille.
Terveisin,
Kusetettu Persu ex

Demarit voisi vähän siivota ja nykyaikaistaa itseään, noin muuten ne ajaa eniten sitä perinteistä suomalaisten asiaa. 

Nimenomaan nykyaikaistaa, jotta saisivat nuoriakin äänestämään heitä.  Demareiden suurin kannattajakunta kun on jo kovaa vauhtia  matkalla kohti hoivakoteja ja hautaa.  

Vierailija kirjoitti:

Sade jatkuu. Nyt on pakastimessa jätskiä, on kesällä mitä syödä.

Torilla oli myyntikojuja, harmillisesti just tänään sataa! Ei ollut paljon asiakkaita. Me ostettiin pullaa ja piirakoita. 
Loppupäivä taitaa mennä lukien.

Minäkin luin sen jutun kuolevan äidin jäähyväiskirjeestä- olipa koskettava! Kaunis perintö lapsille.

Mä en ole vielä lukenut sitä juttua.  Pitääpä lukea.  1960-luvulla mun mummu sairastui syöpään ja siihen aikaan syövästä ei yleensä selvitty.  Kuoli parissa kuukaudessa diagnoosin jälkeen. Olin silloin 9v. Kun tulin täysi-ikäiseksi,  äitini antoi mulle kirjeen.  Mummu oli kirjoittanutkin sen ennen kuolemaansa ja postittanut äidilleni pyytäen,  että äiti antaa sen mulle,  kun tulen aikuiseksi. On ainoa kirje,  jonka olen säästänyt. 

Vierailija kirjoitti:

Haisevat alapääjutut ja jyystämisetkö tuovat valtavasti hyvää mieltä ja hymistelyä? Jo on aikoihin eletty!

Ilmeisesti joillekin tuo.  Noihan on helppo hypätä yli,  kun yleensä jo kommentin parista ekasta sanasta tietää,  että ei viitsi lukea enempää.