Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä D jankkaa?
Djankkausta kymmeniä päivässä, ne nyl tunnistaa.
Ei kaikki eri mieltä oleminen ole djankkausta, vaan normaalia kirjoittamista. Hyvä ihminen, mitä sä oikein ajattelet?
Djankkausta on ihan kaikki kommentit, joissa viitataan Dorikseen, Hartolaan tai muuhun sellaiseen. Muut mahdolliset erimielisyydet ei ainakaan mun mielestäni liity nimenomaan Dorikseen tai siihen henkilöön, jonka koko elämänsisältä tuntuu olevan Doris.
Mä pyrin aina olemaan neutraali ja diplomaattinenkin, kun tänne jotain kommentoin. Mutta en minäkään pidä siitä, että täällä on porukkaa, jotka koittaa etsiä muista kirjoittajista heidän nk heikkoja kohtia ja yrittävät sitten jossain missä lie kiimassaan iskeä just niihin heikkoihin kohtiin. Katselin ihan hiljattain Netflixiltä muutamia dokumentteja nimenomaan tällaisesta some-käyttäytymisestä. Joillekin trollailu on ihan vaan huvia ja joilekin siitä muodostuu koko elämän sisältö. Jopa niin pahasti, että alkavat reaalimaailmassakin vainoamaan sitä, jonka ovat ottaneet kohteekseen.
Mä tosiaan olen jo aikoinaan sanonut, että jos jollain on ihan pakottava tarve kohdistaa kaikki elämänsä kaunat, kartkeruudet sun muut johonkin toiseen ihmiseen tässä ketjussa, niin mä olen vapaaehtoinen kohde. Kohdistakaa vihanne muhun, jos ei siellä reaalimaailmassa ole ketään, jolle vihanne purkaisitte. Monillahan ei oikeasti olekaan. Mulla kun on jopa koulutuskin teidän vihanne vastaanottamiseen. Saattaisin jopa osata auttaa vihan ja katkeruuden hallinnassa. Hartolassa en ole koskaan käynyt , mutta olen asunut hetken aikaa Heinolassa. Kyllä mä voin tästä joku päivä lähteä vaikka Hartolan ABC:lle tapaamaan sen, jolta Doris on vissiin suurinpiirtein vienyt jo yönetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jank jank
Djankkaaja riitelee, ei kukaan muu!
Poistuu, poistuu
Tsau = on hei nyt, tällä kertaa, ei suinkaan lopulliset hyvästit
En ole djankkasja, mutta muistan, kun Tsaun sanoja lupasi, että lähtee ketjusta, jos muitten ketjujen asioita kirjoitetaan eikä pysytä otsikon aiheessa. Tsau-tervehdys on sivuseikka, mutta tuo lupaus jäi mieleen. Harmillinen väärinkäsitys. Mutta niinhän laulussakin sanotaan: Ei aina käy niin kuin haaveillaan.
KÄÄK!
Mukavaa sunnuntaita nasut ja "1980-luvun Meilahden sairaalan välinehuoltokeskuksen" tyypit. Vähän vielä lisää, niin Dorishan on jo kohta tunnetumpi kuin Donald Trump :D
Mutta nyt mun kuulumisiin. Olipa ihana eilen tavata mun nuorin "lapsenlapsi". Tytär oli etukäteen varoittanut, että koiransa suhtautuu tosi epäluuloisesti kaikkiin vieraisiin ja erityisesti miespuolisiin. Mentiin samaan aikaan mun pojan kanssa ja sillä koiralla meni tyttäreni avattua ulko-oven ehkä noin 30 sekuntia, kun se oli suorastaan hulluna mun poikaan. Mun poikani on aina ollut eräänlainen "koiramagneetti". Muistan, kun vein sitä aamuisin päiväkotiin. Oli 3 v. Vastaan tuli samaan aikaan monena aamuna nainen ranskanbuldogin kanssa. Se koira ei voinut sietää lapsia, mutta jostain syystä kun me tultiin jo ekaa kertaa vastaan, niin se menikin heti mun poikani luokse. Lukuisia aamuja kohdattiin tuolla päiväkotimatkalla ja koiran omistaja sanoi, että hän ei ymmärrä, miksi hänen koiransa tuntuu suorastaan jumaloivan sitä vastaan tulevaa 3-vuotiasta pientä poikaa. Meillä ei siihen aikaan ollut vielä edes omaa koiraa, joten mun pojallani ei ollut mitään kokemusta koirista. Mun poika täyttää jo 35 v ja onhan meillä nyt hänen elinaikanaan ollut jo 2 koiraa, mutta hän on aina ollut vieraillekin koirille mikä lie "koirakuiskaaja".
Muistan vuosituhannen alusta, kun ammattikorkeakoulussa ystävystyin yhden kurssikaverin kanssa. Kutsuttakoon häntä vaikka Riitaksi. Oli miehensä työn vuoksi asunut pitkää Afrikan eri maissa ja heillä oli sitten lopulta Suomeen palatessaan mukana isokokoinen dobermanni. Vahtikoira. Siis ei mikään tavallinen räkyttäjä vaan sellainen, joka hampaineen käy päälle, jos joku ei-toivottu tulee pihaan. Mun poika oli silloin alle 9v ja mentiin käymään Riitan luona Espoossa. Omakotitalo isolla tontilla ja korkeat aidat. Riitta tuli avaamaan portin ja kun se tavallaan tappajakoiraksi koulutettu dobermanni näki mun pojan, niin ne oli välittömästi ylimmät ystävät. Juoksivat ympäri pihaa, kierivät maassa jne. Riitta sanoi, että hän ei ole koskaan nähnyt ketään, joka tuon tappajakoiraksi koulutetun dobermannin kanssa toimisi noin. Eikä olisi voinut ikinä kuvitellakaan, että joku lapsi sen tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa ettei suurin osa isovanhemmista hoida. Mun hlökohtaisen kokemuksen mukaan suurin osa hoitaa ja osallistuu lastenlasten elämään. Mutta mitä odotetaan? Että joka viikko hoidetaan päivä tai kaksi? Vai joka kuukausi vklp?
Mä näen tän asian myös niin, että kun lapset hankitaan yhä myöhemmin ja yhä myöhemmin ne isovanhemmatkin pääsevät eläkkeelle, niin välttämättä se isovanhempi ei enää jaksa sekä hoitaa lapsenlapsiaan että käydä töissä. Kaikilla ikääntyvillä ei tietenkään ole mitään terveyttä haittaavia sairauksia, mutta monilla kyllä alkaa iän myötä tulla jos jonkinlaista kremppaa. Varsinkin, jos on koko työuransa tehnyt fyysisesti raskasta työtä. Vielä muutama vuosikymmen sitten pääsi suht helposti työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Joo, pystyi hoitamaan arkiset asiat ja vaikka lastenlasten hoitamiset silloin tällöin, mutta ei enää fyysisesti raskasta työtä 8 tuntia päivässä. Nykyisin tuntuu, että työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee vain, jos nk latva lahoaa. Jos polvet, lonkat tai olkanivelet lahoaa, niin ei pääse.
Mutta...eikö ihmisillä ole nykyisin enää mitääön muita tukiverkostoja kuin ne omat vanhemmat? Missä on sisarukset, ystävät ja kaverit? Mun esikoisen kummisetä oli lapseton sinkkumies - ja on sitä edelleenkin 67-vuotiaana - mutta hän tuli kyllä aina ihan mielellään lapsenvahdiksi kummitytölleen. Monesti soittikin mulle, että leffateatteriin oli tullut uusi Disney-leffa, mutta ei kehdannut aikuisena miehenä mennä sitä yksin katsomaan. Otti siis kummityttönsä mukaan. Myös monesti halusi käydä ihan vaan lumisina talvina pulkkamäessä, mutta olisihan ollut aika outo näky yli kolmekymppinen mies yksin pulkkamäessä. Eli mun tytär mukaan. Paljon muutakin teki kummityttönsä kanssa. Kävi melomassa jne. Ei mun vanhemmat olisi lähteneet leffaan, pulkkamäkeen tai melomaan mun esikoiseni kanssa, mutta kummisetä lähti. Ja ihan itse soitti ja kysyi, että sopiiko.
Kiitos tiedosta. En sitten edes harkitse muuttavani Seinäjoelle, vaikka välillä täältä Vantaalta tekeekin mieli lähteä hevonv**ttuun. Vähän kyllä olen aavistellutkin, että Pohjanmaa noin yleensäkin on aika sisäänpäin lämpiävää porukkaa eikä sinne ulkopuolisilla ole mitän asiaa. Mutta kiitos, että vahvistit epäilykseni.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/