Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Onko normaalia, että aikuinen ihminen on niin riippuvainen siitä, että vanhempansa jaksaisivat olla koko aikaisesti kiinnostuneita. Olen kohta seitsenkymppinen nainen, kaksi aikuista lasta. Olen toki kiinnostunut heidän elämästään, mutta minulla on omakin elämäni vielä toistaiseksi elettävänä. Samaa toivon lapsilleni eli, että eläisivät sitä omaa elämäänsä. Meillä on erittäin hyvät välit mutten jaksaisi/haluaisi elää vain heidän kauttaan. Iloitsen tietenkin jos heillä elämä menee hyvin ja ovat onnellisia.  Onneksi saan olla ja elää heidän puolestaan kuin täysvaltainen ihminen. En myöskään ole sukulaisten/kummin kaimojen elämästä/lapsistaan kiinnostunut. Tiedän, että minut nyt teilataan täysin mielipiteeni vuoksi. Ei haittaa, en myöskään elä muutenkaan iälleni määriteltyjen sopivien arvojen mukaan. Mikäli vanhempanne eivät jaksa kiinnostua teidän elämästänne etsikää elämäänne muita ihmisiä jotka ovat juuri teistä k

Kaksi viimeistä lausettasi voisi antaa ohjenuoraksi myös vanhuksille. Jos on kiinnostunut vain itsestään ja omista jutuistaan, voi hyvin jutella vaikka peilikuvalleen. Ei tarvitse jutella niistä muille. Ei varsinkaan lapsilleen. 

Vierailija kirjoitti:

Hei Lammas

Kävin kattomassa uteliasuudesta tuota teidän arvioitua matkaanne (kommenttisi meni oudosti oranssiksi, linkki ei toiminut)

Todella mielenkiintoinen. Ja samalla aukesi lukemattomia nojatuolimatkoja, kävin Emmerdalessa, Grönlannissa, Puerto Ricossa, ja Norjassa...

Matkakuume! Vaikea olis valita, jos nyt tulis lähdettyä jonnekin. Seuraavaksi varmaan kaivan esiin valokuvia jo tehdyistä matkoista.

Tanska, ihana. Olin töissäni paljon tanskalaisten kanssa yhteyksissä. Kaikki olivat tosi mukavia, huumorintajuisia. Toisaalla tutustuin tanskalaisiin matkaoppaisiin, oli kivaa sakkia hekin.

Keskiviikkoterveisiä Kaikille mukaville, yksinäisille, nuorille, hauskoille, alakuloisille, ahkerille, nauraville, liikkuville, harrastaville, sohvaperunoille....

Kerrohan mitä Sinulle tänään kuuluu

N64

Olen törmännyt noihin kummallisiin oranssiksi menneisiin teksteihin ja eilen onnistuin sitten samaan aikaan itsekin sellaisen. Eli jos on kopioinut huolimattomasti tekstin, jonka lopussa on linkki, menee koko se oma tekstikin "linkiksi" ja tietenkään siitä ei aukea mitään, koska ei sellaista urlia olekaan. 

Jep, tuollainen kiertomatka on nyt toistaiseksi se ykkösvaihtoehto, jos ei tässä loppuviikosta löydetä vielä jotain vieläkin sopivampaa. Mä joskus vuosia sitten suunnittelin lähteväni Puerto Ricoon lomalle, mutta sinne osui sitten just silloin hurrikaani ja suunnilleen koko saari oli ihan mäsänä. Eipä huvittanutkaan lähteä silloin ja  laitoin koko suunnitelman naftaliiniin. 

Riippuu ihan siitä, mihin uskot. Mutta jos fysiologisesti ajatellaan, susta tuntuu kuoleman jälkeen samalta kuin kattolampusta sen jälkeen, kun olet vääntänyt valokatkaisijasta lampun sammuksiin. Eli ei miltään. 

Nro 7552: "Tosi kivoja kiertoajeluita pääsee bussilla tekemään  lähistölle ja vähän kauemmaksikin. Varmaan monesta paikasta löytyy, tässä yksi: https://www.getyourguide.com/fi-fi/-l31/-tc4/?cmp=ga&cq_src=google_ads&"

Kiitos linkistä! Täytyykin noihin vielä perehtyä. Juteltiin tänään illalla siskoni kanssa ja hän ei tosiaan ole kauheen innokas ajamaan väärällä puolelle  tietä. Sovittiin, etät kun meidän molempien pitää nyt opetella - yäk  - juomaan tummaa olutta ja viskiä, niin vielä googletellaan vaihtoehtoja ja lauantaina siskoni tule emun luokse iltaa istumaan (lupasin tarjota tummaa olutta ja viskiä - yäk - mutta ehdottamani paistetut munuaiset jätetään väliin)  ja varmistetaan sitten se, millainen matka varataan. Toistaiseksi tämä on ykkösvaihtoehtona 



https://www.temamatkat.fi/matkavalikoima/eurooppa/irlanti/irlanti-ja-aransaaret/

 

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää täällä tämä vanhempien moittiminen miten he eivät ole kiinnostuneita lastensa asioista. Kertokaa itse heille omasta elämästänne. Jos he kyselevät se puolestaan koetaan uteluksi ja siitä loukkaannutaan. 

Teillä on työnne, harrastuksenne ja oma perheenne, tapahtumia ja tilanteita joka päivä. Koittakaa ymmärtää, että vanhempienne elämänpiiri on paljon suppeampi kuin teillä. Voi olla rajoitteita liikkumisessa, niin vietetään enemmän aikaa kotona. Ehkä he eivät vain jaksa kuunnella toisten nuorempien kuulumisia, mitkä ovat tyystin erilaisia kuin heidän elinpiirinsä. 

Kyselkää vanhoista asioista, katselkaa valokuvia. Nehän ovat osa omaakin historiaanne. Älkää syyttäkö itsekkäiksi narsisteiksi. Kovat ovat asenteenne ja ymmärrystä puuttuu. 

 

Kertokaa itse? No sehän just on ongelma, että jos alkaa kertoa itse, sitten vanhus joko keskeyttää tai vastaa "aha" ja jatkaa jaaritteluaan naapurin haukkuvasta koirasta tai jonkun kuulijalleen täysin tuntemattoman ihmisen lapsenlapsen urheilumenestyksistä. Aloittajalle ja muillekin samanlai9sessa elämäntilanteessa oleville sanoisin, että ei se ihminen, joka tunkee tuutin täydeltä mitä tahansa juttua, ole oikeasti enää teidän äitinne tai isänne. Surkaa nyt, koska olette menettäneet vastavuoroisen ihmissuhteen tämän ihmisen kanssa. He ovat enää kuoria, joilla on hyvin suppea elämä päänsä sisällä. Te ette enää kuulu heidän elämäänsä. Ainakaan muulla tavoin kuin kuuntelijoina ja jonkun konkreettisen avun tarjoajina. Ette ole enää heidän lapsiaan, heidän rakastamiaan ihmisiä. Jos olette hoitoalalla tai yhtään millään muullakaan asiakaspalvelualalla, suhtautukaa heihin kuten suhtaudutte hankaliin asiakkaisiinne. Tällä tavalla jaksaa silloin tällöin kuunnella heidän höpinöitään. Suositttelen myös pitämään kåännykkää äänettömällä aina, kun mahdollista. Tämän päivän vanhukset pärjäsivät oikein hyvin omien vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa lankapuhelinten aikaan. He pärjäävät vallan mainiosti, vaikka omat lapset ja lapsenlapset eivät olisikaan tavoitettavissa 24/7. Asettakaa ne rajat itse, koska vanhus ei välttämättä ymmärrä eikä edes halua mitään rajoja.