Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työllisiä oli myös 25000 enemmän, kuin vuosi sitten.  Siis työttömät ja työlliset kasvoivat molemmat. Miten se on mahdollista. Ai jaa, että maahanmuuttoko sen tekee. Meneekö maahanmuuttajia siis suoraan kortistoon.

 

Ei mutta ihmisiä poistuu ns. työvoimasta eli sen perusluvun laskennan piiristä kun potkiminen ja ahdistaminen on niin kovaa että moni siirtyy mieluummin opiskelijaksi, kotiäidiksi, oven turvin varhaiseläkkeelle tai ihan vaan jättää menemättä työkkäriin koska se on nykyisin monesti turhaa. Työllistymistä se ei auta yhtään, joudut vain pompoteltavaksi ja kiusattavaksi ja toisaalta mitään tukia ei silti oikein enää saa joten sama olla sitten menemättä.

 

Eli työllisiä on enemmän mutta ihmiset siirtyivät silti mielestäsi jotenkin pois työelämästä? Mitä????

Mietin ihan samaa ja tarkistin työllisen määritelmän. Ja joo,  tilastojen mukaan myös mut lasketaan työlliseksi. En siis ole vielä eläkkeellä, mutta en ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksikaan. En kyllä ole töissäkään. 

Nro 429: "Joo. Ja? Sitten se hyväksytään, että ystävyydessä on erilaisia vaiheita, ja pistetään homma toimimaan. Ei kukaan edellytä, että ihmiset lähtevät töistä kauppakeskukseen hurvittelemaan tai jättävät lapsensa yksin. Ihan kuin se olisi edellytys ystävyydelle. Kyllä ihmiset voi olla toistensa elämässä mukana läpi erilaisten vaiheiden, ja tapoja on loputon määrä."
Juuri näin. Mutta edellyttää, että molemmat hyväksyvät tämän. Töissäkäyvä hyväksyy sen, että eläkkeellä oleva sitten tapaa muita ystäviään enemmän ja työssäkäyvää vähemmän. Ja eläkkeellä oleva hyväksyy sen, että työssäkäyvällä on vähemmän aikaa yhteydenpitoon ja tapaamisiin. Ystävyys toimii erilaisissa elämäntilanteissakin, jos molemmilla on samanlaiset odotukset ystävyydestä. Ja tämä yleensä edellyttää, että on useampia ystäviä ja kavereita. Voi edelleen tehdä haluamiaan asioita juuri silloin, kun se itselle parhaiten sopii ja jos Maijalle ei vaikkapa teatteri-ilta sovi, voi kysyä seurakseen Kaijaa. Moni näissä ystävyyteen liittyvissä ketjuissa kuitenkin kertoo, että ei halua olla kenenkään "varakaveri" vaan haluaisi olla se, jota ensimmäisenä kysytään mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mua kans hämmentää, että miksi ystävyys vaatisi sen, että ollaan täsmälleen samassa elämäntilanteessa koko ajan.

Ei se nyt suoranaisesti vaadi, mutta kyllähän se helpottaa tapaamisten järjestelyjä. Helpompi mun on nyt työelämästä lähteneenä käydä eläkkeellä olevan ystäväni kanssa vaikka kauppakeskuksessa lounaalla kuin silloin, kun olin vielä töissä.  Lapseton sinkku voi melko spontaanisti lähteä vaikka viikonlopuksi kaverin mökille tai laivaristeilylle, mutta perheellisen pitää sopia asiasta vähintään puolisonsa kanssa. Ja jos puolisoa ei ole, niin jostain pitää sitten saada lapsenvahti. Kun vielä tein 5-päiväistä työviikkoa, niin yleensä tein viikkosiivouksen lauantaisin. Nyt voin tehdä viikkosiivouksen ihan minä päivänä tahansa. Lisäksi vaikka sekin, että ei työelämässä oleville soiteta kesken työpäivän eikä oleteta, että hän vastaisi työpäivänsä aikana edes tekstiviestiin. 

Vierailija kirjoitti:

Lammas- luitko mun vinkin!

Laita se latvatähti silloin kuusi on vielä (vaikka ulkona) "makuullaan". Eli ennen kun nostat sen pystyyn kuusenjalkaan. 

Ettei mene vielä toinenkin jalka!

Joo luin, kiitos <3 Pitääkin huomenna tehdä just noin. 

Nro 398: "Ne kaverit ja ystävät tulevat katoamaan suurimmalta osalta, koska kaikki ovat nykyisin introverttejä, eikä ne harvat ekstrovertit enää suostu juoksemaan näiden perässä. "

Ja vielä vähemmän introvertit ekstroverttien perässä.  Introverteille on - varsinkin iän myötä - ihan luontevaa ja jopa toivottavaa, että saa olla vaan ihan rauhassa. Moni kun joutuu työelämässäkin esittämään jotain sosiaalista roolia ja sekin on jo sellaisenaan introvertille tosi kuormittavaa. Joo, jaksaa kyllä, kun siitä roolin esittämisestä maksetaan. Vapaa-ajalla sitä roolia ei enää jaksaisi esittää.  Ekstroverttien olisi ehkä hyvä ymmärtää, että yksin viihtyvä ihan oikeasti viihtyy yksin eikä edes tunne itseään yksinäiseksi.