Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys ap:ltä. Esim. Esa Juntunen on Omavaraisuushaaste-blogissaan esittänyt laskelmia siitä, kuinka omaisuus karttuu paljon enemmän, kun maksaa asuntolainan hitaammin ja sijoittaa ylijäävän summan indeksirahastoihin.
Minä olen kuitenkin niitä, jotka 1990-luvun alussa maksoi asuntolainasta 16 % korkoa ja näki vierestä, kuinka moni menetti työpaikkansa. Se jätti sellaisen jäljen, että lainan kanssa voi tapahtua mitä tahansa ja on turvallisempaa, kun laina on maksettu pois. Niinpä kun tuli aika vaihtaa isompaan asuntoon myöhemmin, maksoimme välirahaa varten otetun 85 000 euron lainan pois kuudessa vuodessa. Eihän se näin jälkikäteen katsottuna ollut taloudellisesti järkevää, mutta toi mielenrauhaa.
Tuo Juntunen onkin vasta 34-vuotias. Taisi olla vaipoissakin vielä, kun noita 16%:n korkoja oli asuntolainoissa. Eikä laina-ajat muutenkaan olleet 20 vuotta tai yli.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mahdollisuutta saada noin pitkiä laina-aikoja kuin Ruotsissa.
Lisäksi Suomessa pankit ei ihan loputtomiin anna lyhennysvapaita kuukausia. Siis että velallinen maksaisi vain lainan korkoja eikä velka lyhenisi yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Koska Suomessa on yleensä pankit myöntäneet asuntolainnoille Ruotsia lyhyemmän takaisinmaksuajan. Ja keskiverto suomalaisilla suurin menoerä on ollut asuminen. Ei ole jäänyt rahaa vielä sijoittamiseenkin. 20-25 vuoden takaisinmaksuaikakin on verraten uusi juttu. Viime vuosituhannella takaisinmaksuaika oli 10-15 vuotta. Nyt sitten tuli tämä 40 vuotta, mutta ei pankit siltikään taida myöntää mitään ikilainoja.
No tämä. Jos aikoinaan, kun otin asuntolainan, olisin edes ehdottanut pankille jotain vuosikymmeniä kestävää takaisinmaksuaikaa, niin olisivat nauraneet mut ovesta ulos. Moni myös ostaa asunnon itselleen ja perheelleen kodiksi eikä niinkään sijoitusmielessä. Sijoitusasunnossahan luonnollisesti vuokralainen maksaa niin asunnon vastikkeen kuin vuokranantajansa lainanlyhennyksetkin. Ja siihen päälle vielä vähän lisää, jotta vuokranantaja saisi vähän pääomatulojakin. Lisäksi vuokralaisella on 6 kk aikaa etsiä itselleen uusi koti, jos vuokranantaja haluaakin muuttaa asuntoon itse tai vaikka hänen lapsensa tai kissankumminkaimansa. Mulle meinasi tulla äidin perinnönjaossa tällainen sijoitusasunto, mutta saattiin sovittua isän ja siskoni kanssa niin, että se meni osituksessa isälle ja tulee perittäväksi vasta sitten, kun isäkin kuolee. Tiedän jo nyt, että se asunto tulee mulle, koska siskoni haluaa taas muuta omaisuutta. Siinä asunnossa on asunut samat vuokralaiset jo yli 30 vuotta. Ovat jo yli 80-vuotiaita. Jos eivät kuole tai muuten muuta pois siitä sitä ennen, kun se asunto siirtyy mun omistukseeni, sitten heillä tulee olemaan se 6 kk aikaa. Mulla on lähipiirissä nuoria, jotka maksavat ihan järkyttävää vuokraa. Vuokraan sitten heille huomattavasti pienemmällä summalla sen kaksion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti on kirjoiteltu, millaista aihepiiriä useimmat toivoo tänne. Turhaan. Jatketaan silti omia viestejämme, loikitaan yli noista muista. Kevätjuhlapäivä : ) tuttu pääsee ylioppilaaksi.
Tuhannesti onnea toivon kaikille valmistuneille.
Toivomme seksiäääää!
Onneksi Dee haki hyvät kirjoittajat Yksinäisistä tänne ilostuttamaan meitä!
Totta, liian harvoin on kunnon juttuja. Seksiäkin pitää olla.
Koko elämän kaaren asioita, niihin kuuluu luonnollisena osana seksuaalisuus ja sen ongelmatkin. Mutta riitely pois!
Mä olen tästä aika samaa mieltä. Kävi sekin mielessä, että vaikka nyt työelämästä lähdettyäni kaikki päiväni ovatkin kutakuinkin samanlaisia, niin enhän mä päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen kuitenkaan samoja asioita päässäni pyörittele. Ihan kuten en aina jaksa katsoa samoja tv-ohjelmiakaan. Olen kyllä true crimen suurkuluttaja, mutta välillä nekin alkaa kyllästyttää. Just loppuviikosta katsoin yhteen menoon koko kauden Aupairit Marokossa. Ja nyt sitten on menossa just tulivuorenpurkaukset, hurrikaanit, ydinvoimalaonnettomuudet yms. Kohta varmaan taas alkaa kiinnostaa historiadokumentit. Sama juttu keskustelunaiheissa. Joskus kiinnostaa politiikka, joskus pihahommat keväällä, joskus ruuanlaitto, joskus ihmissuhteet ja joskus jokin muu. Mulla ei ole koskaan ollut ajokorttiakaan, mutta jos täällä olisi keskustelua autoista, niin en mä kirjoittaisi, että ette saa keskustella autoista, koska mua ei autot kiinnosta. Eihän työpaikoillakaan kahvi- ja lounastauoilla aina puhuttu vain sellaisista asioista, mitkä just mua kiinnosti. Sitten vaan piti ajatella jotain omia juttujani, jos ei kiinnostanut sen paremmin kuunnella kuin osallistua keskusteluun. Läheisissä ihmissuhteissa joutuu kuuntelemaan asioita, jotka kiinnostaa kuin kilo sitä itseään. Mutta sen tekee vain itselleen tärkeän ihmisen vuoksi. 90%:ia ihan kaikesta, mistä siskoni mulle puhuu, liittyy tavalla tai toisella siihen sen mökkiin. Mua ei mökkeily kiinnosta, mutta koska siskoni kaikesta huolimatta on mulle rakas ja hänelle se mökkinsä on koko elämä, niin siksi kuuntelen.
Et sinä lainanottajana päätä siitä, millaisen takaisinmaksuajan pankki sulle myöntää tai kuinka monta lyhennysvapaata kuukautta. Kyllä se vaan niin on, että jos asuntolainan otat, niin olet pankin talutushihnassa tasan siihen päivään asti, kun olet viimeisen erän maksanut. Tämä tilanne toki voikin nyt muuttua, kun pankit - ehkö??? - alkavat myöntää 40 vuoden takaisinmaksuaikoja. Jos otat asuntolainan 30-vuotiaana, ehdit just sopivasti eläkkeelle, kun olet maksanut viimeisen kuukausieräsi. Ja siinä toki sitten sijoitettua joka kuukausi johonkin tuottavampaan.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/