Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 41: "Nämä johtajat saattavat tarvita lastenhoitajaa, hyvää kirvesmiestä tai vaikka valokuvaajaa tai harjoittelijaa. Kyllä kontakti ja suositus on arvokas heillekin, sillä muuten ei olisi mitään saumaa päästä näiden ihmisten lähipiiriin. Ja vielä arvokkaampaa on se, että opastan vaikkapa sitä valokuvaajaa palvelujensa parempaan markkinointiin."

No montako kertaa nämä johtajat ovat kyselleet sulta lastenhoitajaa, hyvää kirvesmiestä tai vaikka valokuvaajaa tai harjoittelijaa? Tai edes kertoneet sulle, että tarvitsisivat sellaista, mutta et ole tuntenut ketään, jota olisit voinut suositella? Eikähän niillä johtajilla ole ihan itsekin osaamista palkata jotain tarvitsemiinsa hommiin. Ja jos ei ole, niin sihteeri voi etsiä lastenhoitopalveluita yms tarjoavia yrityksiä. 

Kohta pitäisi taas lähteä isälle kahville. Väsyttää ihan sairaasti. Eilen oli sytopäivä ja olen sentään saanut tänään alas vettä ja suolaa. Jep, ihan vaan suolaa kämmenelle ja siitä suuhun. Kahvi ja pulla ei nyt oikein houkuttele, mutta ehkä menee alas. Illalla täytyy silputa pahvilaatikoita, jos vaan sorminivelet kestää. Muuten ajattelin illankin vain olla möllöttää. Mahdollisimman aikaisin koira iltalenkille ja sitten nukkumaan. Huomenna on päivä uus :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan halua tuntea olevansa hyödytön. Ei nuorten silti tarvitse olla vanhempien ihmisten mentoroitavana. Maailma muuttuu. Minkä ohjeet antaisit siihen?

Ei kai tässä kukaan ole väkipakolla ketään mentoroimassa. Jos haluaa ottaa kaiken elämänopin vaikka somesta niin ei sitä kukaan estä. Ihmisen perustarpeet ei muutu, vaikka maailma muuttuu. Jos ihmisellä ei ole luonteenlujuutta, arvoja ja moraalia, on hän hukassa kaikkina aikoina ja kaikissa maailmantilanteissa. Moni hukassa oleva saattaa toki näyttää voittajalta, jonkin aikaa. Katsokaa nyt vaikka maailman rikkainta miestä, joka on pihalla elämästä kuin lumiukko.

Mutta onko maailman rikkain mies sitten onneton? Onko hänellä puutetta jostain? Tai no sinne Marsiin hän ei ole vielä päässyt käymään. 

Mä olen edelleen sitä mieltä, että meidän kuuskymppisen ei nyt ihan välttämättä tarvitsisi kuvitella tietävänsä, millaisia asioita jonkun parikymppisen pitäisi - varsinkaan omalta alaltaan - tietää ja osata, mistä olisi hyötyä sitten 10-20 vuoden päästäkin. Ja vieläkin pidempään.  Toki on olemassa ikuisia Pelle Pelottomia, jotka ovat aikaansa edellä ja innovoivat ja kehittävät kaikkea uutta ennenkuin muut ehtivät edes kissaa sanoa, mutta heitä on kuitenkin aika harvassa. Myös tapa tehdä työtä muuttuu. Teki jo aimoharppauksen pandemia-aikana, kun noin miljoona suomalaista siirtyi etätöihin. Osa palasi takaisin toimistolle, osa ei enää. Tekoälykin tulee muuttamaan paljon ja jos nyt jotain haluaisin vinkata nuorille, niin valitsipa minkä tahansa alan, niin tekoälyn mahdollisuuksiin (ja myös uhkiin) kannattaa perehtyä. Itse en ole siihen perehtynyt kuin yleisellä tasolla eikä mun tarvitsekaan, koska työelämäni on jo loppumetreillä ja meillä nuoremmat jo käyttää tekoälyä työssäänkin. Ihan ilman kenenkään mentorointia. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ymmärrän ap pointtisi, mutta meillä on töissä ollut tapana laittaa viimeistään 2 vuoden työskentelyn jälkeen uusimpia tulijoita just erilaisiin kansainvälisiin konferensseihin ja muihin vastaaviin tapahtumiin, joissa he itse voivat solmia kontakteja. Itsekin sellaisissa kävin aika usein, kun olin ollut vasta pari vuotta firmassa. Siis jo ennenkuin edes ostin osakkuuden. 

Ne, jotka eniten mentorointia tarvitsee eivät yleensä ole uraputki-ihmisiä. Ja tosiaan, eihän tässä ole mitään toisensa poissulkevaa. Voi mennä konferensseihin ja kuunnella vanhemman polven tekijöitä, jotka ovat lähellä. 

Ap kertoi, että hänellä on kontakteja sinne ja tänne, jopa suuryritysten johtajiin sekä Suomessa että ulkomailla. Mihin sellainen, joka ei ole uraputki-ihminen, tarvitsisi näitä ap:n kontakteja? 

Siitä, miten tätä maata johdetaan, olen monen kanssa samaa mieltä. Sen sijaan pääsääntöisesti tykkään suomalaisista ihmisinä. Siis kun heitä tuolla reaalimaailmassa kohtaa. Netti on ihan oma maailmansa, jossa on tarkoituskin provosoida ja ärsyttää. Muutenhan ei mitään keskustelua edes syntyisi. Just eilen menin katsomaan ystävääni sairaalaan enkä ole koskaan käynyt Kivistön asemalla. Nousin junasta ja asema olikin maan alla. Siitä kohdasta liukuportaita ei näkynyt missään ja osa junasta poistuvista lähti vasemmalle ja osa oikealle. Mulla ei ollut aavistustakana, kumpaan suuntaan mun olisi pitänyt lähteä löytääkseni istten paikan, mistä lähtee bussi. Noh, yksi nuori mies käveli lähimmille hisseille ja mä pinkaisin hänen peräänsä. Pyysin anteeksi, että seuraan häntä, ja kerroin, että olen siellä ekaa kertaa ja pitäisi löytää pysäkki, mistä lähtee bussi sairaalalle. Hän oli hyvin ystävällinen ja tuli vielä näyttämään mulle, mistä se bussi lähtee. Itse meni siis toiseen suuntaan, mutta ihan vain ystävällisyyttään neuvoi tuntemattoman ihmisen oikeaan paikkaan. 

Pidän myös siitä, että täällä saa olla varsin rauhassa. Ihmiset tulevat puhumaan vain, jos on jotain asiaa. Pidän myös siitä, ettei täällä kysellä kuulumisia, jos ei oikeasti haluta tietää, mitä toiselle kuuluu. Emme  tarvitse tervehtimiseen kysymyksiä ja vastauksia vaan ihan "hei", "moi", "terve" tai vaikka käden heilautus riittää. Emme myöskään esitä olevamme toistemme ystäviä vain siksi, että satumme asumaan samassa taloyhtiössä tai olemaan samassa työpaikassa töissä. Olen joutunut työurani aikana sen verran monta kertaa edustamaan niin Suomessa kuin ulkomaillakin, että hallitsen kyllä erittäin hyvin smalltalkin ja muun teeskentelyn. En kuitenkaan pidä siitä, että joudun välillä teeskentelemään ja olemaan joskus jopa suorastaan epärehellinen. Mutta koska siitä on maksettu hyvin ja jonkun pitää sekin tehdä, niin olkoon. 

Niille, joiden mielestä muualla Euroopassa vanhustenhuolto on kunnossa, suosittelen katsomaan Yle Areenalta dokumentin "Ikääntyvä Europppa - rahasampo?"

https://areena.yle.fi/1-70943190