Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Huolestuin myös nyky-vaka-meiningistä ja naurettavasta mikromanageeraamisesta. Otin myös loparit, en jää saikuttamaan sinne koska ko paikka ei enää kiinnosta, lisäksi lapset kärsii jatkuvista poissa-oloista -- vaan jatkan eteenpäin ja katsotaan mitä elämä tuo.

 

ps Nuoremmat siellä saikutti ja valitti ja lusmuili, 

päälle 55-vuotiaat on okei, ei ikinä esim lasten takia poissa-oloja ja luotettavaa porukkaa muutenkin. 

Mieluiten tykkäsin työskennellä kypsempien kanssa, eivät lusmuilleet ja ymmärsivät vastuunsa lapsista joita hoisivat.

Ottamatta kantaa muuhun, niin eihän niitä sairaita lapsia edes saa tuoda päiväkotiin. Mihin ne pitäisi laittaa? Jättää yksin kotiin, jotta vanhemmat pääsevät töihin?

Vierailija kirjoitti:

Sairastuin reumaan 28-vuotiaana, ärhäkkä muoto joka tuhoaa nivelet eri lääkekokeiluista huolimatta ja aiheuttaa voimakkaita kipuja päivittäin. Nyt olen 42, ja kauhulla odotan vanhuusvuosia peilaten sitä tähän kuinka huonoon kuntoon liikunnallisella elämäntavalla ja normaalipainollakin olen joutunut. 

 

Toisille ei ole tiedossa niitä 'parhaimpia ja toiminnallisia eläkevuosia', vaan jotain ihan muuta. En ole masentunut mutta olen realisti - sinnittelen päivä kerrallaan. En toivo, että elämäni jatkuu ysikymppiseksi asti tällä taustalla. On siis aika kukkua lukea osan kommentteja täältä kuinka 'kqikki valaistuu ja paranee kuusikymppisenä kun vain harrastaa ja pitää itsensä kunnossa', kun ei se ole realistista kaikille.

Ymmärrän hyvin. Mä olin 34v, kun sairastuin nivelreumaan. Tai itseasiassa sairastuin jo vuotta aikaisemmin, mutta diagnoosi vahvistui vasta 34-vuotiaana.  Joten ei munkaan eläkevuoteni tule olemaan elämäni "parhaimpia ja toiminnallisia" vuosia. Ne vuodet oli mulla ennenkuin täytin 33 vuotta. Mutta koska tälle reumalleni ja kivuilleni  en voi yhtään mitään ja sairaus hoidoista huolimatta vain etenee, olen koittanut tehdä elämäni niin mukavaksi kuin mahdollista. Mulla on nivelreuman lisäksi myös moninivelrikko ja polvet onkin jo titaania, joten tiesin jo kauan sitten, että en tule jatkamaan työelämässä päivääkään alimman eläkeiän jälkeen. On aivan selvää, että jos en kuole syöpään, sydäninfarktiin tai johonkin aivoverenvuotoon tai vastaavaan, niin nämä sairaudet tulevat viemään  multa toimintakyvyn kokonaan. Jonain päivänä en enää kävele, en pysty laittamaan ruokaa, en saa edes kahvipakettia auki. Mutta mä en juuri nyt ajattele ihan sinne asti. Kodistani olen pyrkinyt viime vuosina tekemään mahdollisimman esteettömän, helposti siivottavan ja sellaisen, että kaikki tarpeellinen on käden ulottuvilla eikä mun tarvitse sen paremmin kyykistellä kuin kiivetä keittiötikkaillekaan. Enkä minäkään halua elää ysikymppiseksi, jos se tarkoittaa sitä, että en pääse omin avuin edes sängystä ylös. 

Nro 136: Mä tunnen monia hyvätuloisia, jotka ovat lyhentäneet työaikaansa. Varsinkin sitten viidenkympin hujakoilla, kun asuntolainat on jo maksettu ja lapsetkin aikuisia. Lapsiin ja lainanlyhennyksiin menee kuukausittain yllättävän paljon rahaa ja kun ne kuluerät loppuvat, se summa jääkin vähän kuin yllättäen ylimääräistä. Jotkut käyttävät sen säästöihin ja sijoittamiseen, jotkut lyhentävät työaikaansa ja jotkut sekä säästävät, sijoittavat että lyhentävät työaikaansa. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei polvien nivelrikosta mitään saikkua saa. Puolisolla paha nivelrikko molemmissa polvissa, fyysinen työ, ikää yli 50 ja edes leikkausjonoon ei huolita.

 

Kyllä saa, jos se nivelrikko on graduksella 4. Ja pääsee leikkausjonoonkin, joskin ne jonot on nykyisin aika pitkiä. Toki nivelrikko voi vaivata pahasti jo paljon varhaisemmassakin vaiheessa.

Tarina ei kerro minkä graduksen nivelrikko ap:lla on. Ei sitä niin vain saikuteta kuukausitolkulla.

No se on kyllä totta eli ensin kannattaa ne polvensa tutkituttaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei polvien nivelrikosta mitään saikkua saa. Puolisolla paha nivelrikko molemmissa polvissa, fyysinen työ, ikää yli 50 ja edes leikkausjonoon ei huolita.

Kyllä saa, jos se nivelrikko on graduksella 4. Ja pääsee leikkausjonoonkin, joskin ne jonot on nykyisin aika pitkiä. Toki nivelrikko voi vaivata pahasti jo paljon varhaisemmassakin vaiheessa.