Ördög
Seuratut keskustelut
Kommentit
Noissa vanhoissa NE-painoksissa esiintyi, kuten mainitsen, usein mustaihoisia, joita aina kuvattiin laiskoiksi, siivottomiksi, epäluotettavksi, viinaan meneviksi ja niin edelleen. Alkuperäiskirjoissa he puhuivat tyypillistä murretta, tähän tapaan: "I was just all fed up bein a caih-taker. It aint such an excitinlife, Miss, and while Is done sowed all my wild oats, I still sows a little rye now an then." En muista suomentajan kääntäneen heidän puhettaan mitenkään erikoisella tavalla.
Ördög kirjoitti:
Olisi kiva saada tähän keskusteluun eloa. Minä luin varhaitseinivuosinani myös Neiti Etsiviä, vaikka olen väärää sukupuolta.
Jep, jatketaan.. Minä siis luin 1980-luvun alussa myös äitini vanhoja, 50-luvulla ilmestyneitä Neiti Etsiviä (NE ja kadonnut testamentti, NE kummitustalossa, NE maksaa velkansa, NE kohtaa Kolmion). USA:ssa nämä opukset oli julkaistu jo 1930-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäinen:
Olkoonkin, että suomennos on hyvä, mutta siitä ei löydy alkuperäistekstin mainintaa mieskunnosta: "Er zeugte sieben Kinder in einer Nacht / Und über seine Feinde hat er nur gelacht" - Hän siitti seitsemän lasta yhdessä yössä, ja vihollisilleen hän vain nauroi".
Vierailija kirjoitti:
Ruotsalaiset ovat orjuuttaneet meitä 800 vuotta.
Meille on pakotettu kansallisrunoilijaksi ruotsalainen Runeberg, kansallishymniksi Vårt land, missä ei sanota missään vaiheessa Suomi/Finland, minkä on sanoittanut ensin ruotsalainen Runeberg ja suomennos tehtiin monta kymmentä vuotta myöhemmin.
Miten hitossa Maamme on "pakotettu" kansallishymniksi? Kenen toimesta? "Kansan" tahdon vastaisestiko?
Vanhojen NE-kirjojen arveluttavuuksista on kirjoitettu paljon, mm. tässä.
https://electricliterature.com/the-not-so-hidden-r**ism-of-nancy-drew/ (** = ac)