Ördög
Seuratut keskustelut
Kommentit
Tosi hauskaa, että tähän ketjuun tuli eloa!
Assburger kirjoitti:
Olen syntynyt -71 ja juuri muistan "Pallonoppa"- ohjelman ja kehitysmaateemat.
Kunnankirjastossa muuten törmäsin seikkailukirjoja etsiessäni ruotsalaiseen lasten/nuortenkirjailijaan, joka seikkailuiksi naamioi poliittista agendaa.
"Salaisten saari" oli ruotsalaisten lasten haaksirikkoseikkailu, jossa oli kuvattu kommunismin teoria.
Toisessa kirjassa seikkailtiin Kuuban vallankumouksen pyörteissä, yhdessä taas viisaat humanoidit(jotka tietenkin ovat kommunisteja!) Ihmettelevät maailman menoa ruotsalaisteinien kanssa.
Assburger kirjoitti:
Sven Wernström oli siis se poliittinen nuorten/lastenkirjailija:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sven_Wernstr%C3%B6m
Ei traumaa jäänyt näistä, ellei sitten vasemmistolaisen ajattelun vahvistumista sellaisena pidetä.
Olen suurin piirtein saman ikäinen kuin sinä, ja muistan usein katsoneeni Noppaa pienestä mustavalkoisesta Siemensistämme. Minulla oli myös "oheislukemistona" julkaistu kirja "Pim pom porosäkki". Harmi kuitenkin, ettei pieneen päähäni jäänyt muruakaan Nopan "yhteiskunnallisesta" ta "tiedostavasta" sisällöstä. Ellei sellaiseksi lasketa noita "sosialistisista" maista tulleita lauluja, "Mishka soutaa joella" (venäläinen) ja "Kuuma hohtaa aurinko ja vilja kypsää on" (unkarilainen).
Sven Wernström oli kyllä mielestäni hyvä kertoja, vaikka olen poliittisesti hänen aatemaailmastaan hyvin kaukana. "Mateo meksikolainen" taisi olla ainoa SW:n kirja, jonka luin jo alaikäisenä, noin kymmenvuotiaana. Siitä oppi yhtä ja toista Meksikon kulttuurista ja historiasta, esimerkiksi mitä "La Cucaracha" merkitsee, tai ketkä olivat Benito Juarez ja Emiliano Zapata. Muut SW:n kirjat, kuten juuri tuon humanoiditarinan "Matka tuntemattomalla planeetalla", sain käsiini vasta aikuisena, eikä niiden kyseenalainen "sanoma" enää uponnut minuun. Suoraan sanoen - monikohan nuori on tullut kommunistiksi luettuaan Wernströmin tai muiden vasemmistolaisten teoksia?
SW:n kaikista hillittömin opus on suomentamaton "Mannen på tåget" vuodelta 1971. Siinä kerrotaan miten pohjoisruotsalainen kaivostyöläinen kutsutaan TV-studioon kertomaan itsestään, ja miten hänen esiintymisensä saa ihan oikean vallankumouksen puhkeamaan kansankodissa! Aivan absurdi lukukokemus reilut 50 vuotta myöhemmin.
https://www.kallelind.se/blogg/proggiga-barnbocker-del-4-mannen-pa-tage…
http://www.scutum.se/2-boklista/11-20/17-mannen-pa-taget/
Wernström eli yli 90-vuotiaaksi, ja vaikka hän pysyi äärivasemmistolaisena elämänsä loppuun saakka, hän oli nyreissään nykyvasemmistolle. Hän arvosteli voimakkaasti maahanmuuttoa ja monikulttuurista yhteiskuntaa, joka hänen mielestään oli yläluokan juoni työväenluokan rivien hajoittamiseen. W oli vakaumuksellinen ateisti, ja muisteli inholla miten voimakas valta kirkolla ja uskonnolla oli hänen nuoruudessaan. Hänestä oli kauheaa, miten eräs toinen Lähi-Idästä tullut taantumuksellinen uskonto oli saanut Ruotsissa jalansijaa, miten se vaikutti kaikkialla, ja miten kaikki puolueet mielistelivät sen kannattajia.
Vierailija kirjoitti:
Punahilkka. Säälin sitä sutta kun lopussa mummo tunki sen vatsan kiviä täyteen. Sitten hirveässä janossa susi putosi kaivoon ja jäi sinne kitumaan. Mietin pienenä miten hirveät kivut ja jano sillä sudella on siellä kaivon pohjassa. En ymmärtänyt miten sellainen kituminen on hyvä loppu tarinalle. 😢
Olisit varmaan tykännyt enemmän alkuperäisestä Charles Perrault'n Punahilkasta. Siinä susi pistää poskeensa sekä isoäidin että tytön, eikä kukaan metsästäjä tai halonhakkaaja tule heitä pelastamaan. "Perrault varoittaa lukijaa lopuksi siitä, mihin tällainen käyttäytyminen voi nuoren tytön johtaa."
Useimpien mainittujen artistien "aktiivisuus" on tosin melko nimellinen, mutta mitä siitä. Mainita voi vielä
Wiola Talvikki
Eila Pienimäki
molemmat jo 50-luvulla debytoineita.
AP:n mainitsemissa Postojnan luolissa en ole käynyt, mutta Škocjanin onkaloissa kyllä. Lonely Planet kehui niitä Postojnaa hienommiksi. En päässyt vertailemaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/%C5%A0kocjan_Caves
Vierailija kirjoitti:
Kiovan Arsenalna-metroaseman laiturialueella (syvin)
Minäkin olen ollut siellä. Rullaportaat tuntuivat todellakin kilometrin pituisilta.
Olen myös käynyt Gidroparkin / Hydroparkin ulkoilmapuistossa šašlikilla.
Kuten myös englantilaisten kartanoiden (Bettiscombe Manor, Burton Agnes Hall) huutavat pääkallot, Borleyn pappilan aaveet, hyppivä Jousijalka-Jack, sekä paholaisen jättämät jalanjäljet Devonin vastasataneeseen lumeen!