MicMac

Periaatteessa ihan järkevä tapa hahmotella, mutta asunnon arvonnousu on tietysti vain spekulaatiota - ja katteetonta, jos siitä ei ole vähennetty tehtyjä tai myöhässä olevia remontteja/huoltoja tai oikeammin niiden kustannuksia.

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla, että arvostelusta on tullut MIELIVALTAISTA?

Siinä missä ennen riitti saada kokeista ja testeistä hyvät numerot, nykyää jokin SOSIAALINEN seikka (lainauksessa kohta 3), valinnainen osio) voi saada arviointikriteereissä suhteellisen vahvan aseman?

Eli opetettaisiin: "Joko alistut sosiaalisiin sääntöihimme, ja sinut palkitaan suuresti - tai sinua rankaistaan."

Kyse ei olisikaan enää opetussuunnitelmasta sellaisenaan - englanti ei olisi enää englantia, liikunta liikuntaa, - vaan oppiaineista olisi tehty väline sosiaalisen ideologian takomiseen...

(Vähän niin kuin se aate, että sukupuolia ei ole enää vain kaksi. Sosiaalisen konstruktion teoria?)

Ehkä opettajien on annettu ymmärtää, että on ok, jopa suotavaa, kurittaa ja palkita kaikesta sosiaalisin perspektiivein.

....

Mielivaltaisuudesta olisi, yhdessä Wilman kanssa, tullut ase oppilaiden vahvaan kontrollointiin ja alistamiseen. Ellei pärstäkerroin miellytä (esim. vanhempien poliittiset arvot ja muut asenteet, tai oppilaan motivaatio miellyttää), tulevaisuudelle ei näytetä peukkua.

Sinun täytyy nyt opetella vetämään ero mielivaltaisen ja sinulle joiltakin osin epäselvän välille. Eli vaikka sinä et kaikin osin ole selvillä koulun arviointiperusteista, niin se ei tee niistä automaattisesti mielivaltaisia.

Mitä tulee kouluun valtakoneistona, niin kyllä, koulun funktio on nimenomaan sosiaalistaa KANSALAISIA, TUOTTAVIA KANSALAISIA. Nykyisen ihmiskäsityksen, yhteiskuntakäsityksen ja yhteiskuntamallin mukaisesti ajatus on, että tuottava kansalainen pystyy reagoimaan muuttuvaan toimintaympäristöön, erikoistuu omien taipumustensa mukaisesti ja kouluttautuu riittävästi. 

Mitä tulee perheen mielipiteisiin yms., niin olen suorastaan liikuttunut siitä, kuinka laajana pidät opettajan oppilaaseen kohdistamaa mielenkiintoa. Voin valistaa sinua, että aineenopettajalla on aivan riittävä muistaminen oppilaiden nimissä, sovituissa tukitoimissa ja koulun arjen muutoksissa. Ainakaan itselläni ei ole mitään käsitystä perheiden kuvioista, jollei siellä ole jotakin palaverin aihetta.  

Useammalle kirjoittajalle nyt tärkeä huomio, etenkin te jotka viittaatte "mielivaltaisuuteen"!

Muinoin käytössä ollut tapa, jossa pidettiin yksi tai enintään muutama ns. iso koe (ja kielissä sanakokeita), joiden keskiarvo määräsi numeron ja ope viilasi sitä +- 1 numerolla ja jossa päättöarvosana muodostui joulu- ja kevättokareiden numeroiden keskiarvosta ja jossa trendi ohjasi pyöristämistä (eli jos kesiarvo oli 7,5 niin oppilas sai 8 päättöarvosanaksi jos tuoreemmat numerot olivat parempia kuin seiskan ja taas jos seiskalla oli vaikka ysiä ja sitten oli tultu alas niin päättöarvosana oli 7) on nykyisin opetussuunnitelmassa yksiselitteisesti kielletty!

Siis se, että numero ei ole laskettavista kokeesta ei ole opettajan mielivaltaa, vaan opetussuunnitelma velvoittaa pohjaamaan arvioinnin JATKUVAAN arviointiin, MONIPUOLISIIN näyttöihin ja lisäksi arvioinnin on oltava KANNUSTAVAA ja REALISTISTA.

Valtakunnallinen ja kunta- (joskus koulu)kohtainen opetussuunnitelma on se pohja, johon oppilaan osaamista peilataan. Tässä on kotiväen nyt huomattava myös se, että oppiainekohtaisen sisällön lisäksi on ns. LAAJA-ALAISIA TAVOITTEITA (ks. esim. https://peda.net/tornio/peruskoulut/kyl%C3%A4joen-koulu/ops2016/lo), jotka koulussa jyvitetään oppiaineisiin ja luokkatasoille eri tavoin. Nämä saattavat limittyä mutta eivät aina limity MONIALAISIIN KOKONAISUUKSIIN. 

Kysykää suoraan opettajalta ja koululta, miten nuo L1-L7-tavoitteet ja monialaiset kokonaisuudet vaikuttavat juuri sinun lapsesi opinpolkuun. Koulu ei aina onnistu viestimään näistä ja niiden arvioinnista sekä arvioinnin vaikutuksesta riittävän selkeästi.

Paikalla ollaan!

Arvuutteluahan tämä vain, mutta:

1) oppilas ei ole osallistunut kaikkiin arvioitaviin tehtäviin tai ne eivät jostakin syystä näy Wilmassa

2) tuntiosaaminen ja -osallistuminen on passiivista tai oppilas on valikoiva vertaisyhteistyössä (suomeksi ei pysty työskentelemään opettajan osoittaman parin kanssa)

3) kiitettävän arvosanan edellytyksenä on ollut jokin sellainen valinnainen osio, jota oppilas ei ole tehnyt. Se voi olla esimerkiksi esitelmä, kirjan tehtävistä tietyt, valinnaisen teoksen lukeminen/katsominen/kuunteleminen + raportointi tai osallistuminen johonkin produktioon tai vaikka koulun vieraiden isännöinti/emännöinti

4) opettaja on kirjannut arvosanan väärin

Liikunnan suhteen nappipäivä; oli todella hyvä vire ohjatussa liikunnassa ja päivällä nautin mahtavasta auringosta asiointiin liittämäni reippailun muodossa.

Kasviksien lisääminen on ainakin tässä vaiheessa helppoa ja mukavaa. En ole punninnut, mutta tavoitteena mulla lähemmäs kilo päivässä. Ehkä pitää jollakin tarkemmalla tavalla noitakin tutkailla. Tänään on kasvispuolella mennyt näin:

- mustikkaa 2 dl

- 2 porkkanaa (toinen raasteena, toinen palana)

- veriappelsiini

- paprikaa (raakana puolikas keltainen ja puolikas punainen; kypsennettynä puolikas keltainen)

- kaalia nyrkin kokoinen pala, raakana suikaleena

- punasipuli (puolikas raakana, puolikas kypsennettynä)

- kukkakaalia ja parsakaalia kypsennettynä yhteensä 2 dl

- 1 rengas ananasta (säilyke)

- 2 dl pakastesekoitusta, jossa ainakin vesikastanjaa ja jotain sientä plus näitä perus porkkana-sipuli

Mutta mitä nuo mahtaa painaa, sitä en osaa sanoa.