Megan

Moikka,

ajattelin taas tulla kertomaan omia kuulumisiani.

Olen ollut aika hermoraunio viime aikoina ja siksi kävinkin eilen gynellä (sellaisella lapsettomuuden perusselvittelyihin erikoistuneella), koska minua on huolettanut mahdollisesti liian lyhyt luteliaalivaiheeni. Halusin asiantuntijan mielipiteen asiaan. Kohta siis yritystä 7 kk takana ja olen miettinyt jo mahdollisia ongelmia raskautumisen suhteen.

Gyne ei kuitenkaan ollut huolissaan kertomastani ja sainpahan tietää, että tämä luteliaalivaiheeni olisi todellisuudessa 2 vrk pidempi, kun olen luullut. Kyseli kuitenkin kaikenlaista ja lopuksi halusi vielä varmuuden vuoksi ultrata kohdun ja munasarjat. Kaikki näytti kuulemma erittäin hyvältä ja munasarjassakin olisi rakkula kypsymässä.. no, sitten vaan taas ovulaatiota odottelemaan..

Lääkäri totesi, että jos tosiaan tämän maagisen vuoden yrittämisen jälkeen ei mitään kuulu, niin sitten pitää alkaa vasta tutkimaan perin pohjin ja poissulkea kaikki mahdolliset lapsettomuustekijät. Sanoi myös, etten saisi niin kovin stressata.. Olen yrittänyt olla miettimättä asiaa liikaa, mutta se on melkein mahdotonta. :( Miten saisin ajatukseni muualle?

No, sain kuitenkin nyt hetkeksi mielenrauhan, koska on täysin mahdollista, että minussa ei olisikaan mitään vikaa. Ja näin minun pitäisikin varmaan ajatella, eikä niin että "minussa varmasti on jotain vikaa".

Janetteo: Tervetuloa mukaan ja kiitos tsemppauksesta! :)

Voin sanoa, että MIKÄÄN ei ole tällä hetkellä ärsyttävämpää, kun että kellontarkat kuukautiseni ovat myöhässä, mutta raskaustesti näyttää negaa.. Huoh! Pelkään niin sitä pettymystä kokoajan, että kun seuraavan kerran käy vessassa, niin sieltä se täti sitten tulee kylään. Toisaalta, haluan päästä tästä epätietoisuudesta, jotta pystyn olemaan "normaalisti". Ristiriitaisia tunteita..

Viikonloppuun asti odotan kuukautisia. Jos eivät siihen mennessä ala, Testaan uudelleen. Rentouttavampaa viikkoa kaikille muille! :)

Sen verran vielä haluaisin kommentoida tuohon lapseton/helposti raskaaksi tuleva-asetelmaan, että en ehkä rinnastaisi täysin ko. tilanteita.

Lapsettomuushoidoillakaan ei välttämättä pystytä takaamaan lapsettomille pareille biologista lasta. Mikäli raskaaksi taas tulee erittäin helposti ehkäisystä huolimatta, Suomessahan on mahdollista saada sterilisaatio 30 vuotta täyttäneenä tai sitten 3 alaikäistä lasta omaavana. Itseasiassa tällä hetkellä sterilisaation alaikärajaa ollaan ajamassa vieläkin alemmas. Mutta tämä keino siis vain ja ainoastaan, mikäli tietää ettei lapsia halua tai lapsiluku on omasta mielestä jo täynnä.

Koska omassa perheessäni on erittäin helposti raskaaksi tulevia, on myös sterilisaatioita tehty, kun lapsiluku on ollut täynnä. Käsittääkseni tämä on melko luotettava keino, eikä tarvitse tehdä esim. abortteja, jotka ovat monen vakaumuksen vastaisia.

Mutta tosiaan, itsehän emme sitä päätä, mikä se oma tilanne lapsen saamisen kannalta on. Enkä todellakaan tuomitse niitä, jotka helposti tulevat raskaaksi. Se ei ole minulta tai keneltäkään muulta pois. Ainoastaan pointtini oli se, että kysyä toki saa, mutta kun rehellinen vastaukseni on saatu, en halua sitä tivaamista enää tai ihmettelyä missä ne vauvat viipyvät.. Kerron kyllä itse sitten varmasti ilouutisia, jos niitä on. :)

Qtar: En omassa kirjoituksessani todellakaan tarkoittanut, että ihmiset jotka tulevat helposti raskaaksi, olisivat törppöjä. "Törppöyttä" on lähinnä se, että toistuvasti asiasta udellaan, vaikka olen sanonut miten asiat ovat. Kysely ei auta raskaaksi tulemista, ainoastaan saa minut entistä surullisemmaksi, kun ihmiset ikään kuin hierovat suolaa haavoihin. 

Heippa taas, kiitos kaikille tsempanneille! Tuntuu jo hiukan paremmalta. :)

Maggiemee: En ole tikuttanut ovulaatiota. Minulla se tuntuu kovin selvästi, todella repäisevä kipu oikealla alavatsalla aina tasan 10 päivää ennen kuukautisia (joskus nuorempana kävin jopa päivystyksessä asian takia, kun luulin sen olevan umpilisäke, sitten kun tajusin tuon toistuvan tasaisin väliajoin, tajusin yskän :) ). Harkitsin kyllä sitä, että tikuttaisin, mutta ajattelin sen tuovan itselleni nyt vaan lisää stressiä asian suhteen, jos en osaa testejä oikein tehdä ja löydäkään ovulaatiota. Otan kyllä harkintaan tuonkin, mikäli mitään ei nyt kesän aikana tapahdu.

Tyttö ja varis: Pystyn kyllä normaalisti juttelemaan kipeistäkin asioista (paremmin kun mieheni), mutta tämä asia vaan on jotenkin kovin vaikeaa muotoilla sanoiksi, jotta mieheni ei pidä minua täysin hysteerisena. Tiedän, että eihän puoli vuotta nyt vielä ole niin pitkä aika, joillain menee vuosiakin.. Eilen kyllä sanoin miehelleni, että välillä minua kuitenkin huolettaa se, että jos minussa olisikin jotain vikaa, koska enhän ole koskaan raskaana ollut, vaikka siis muuten kuukautiseni ym ovat aina tulleet säännöllisesti (tiedän, että mieheni voi saada lapsia hänen menneisyytensä huomioon ottaen). Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka olisi joku munasarjojen monirakkulaoireyhtymä tai vastaava raskaaksi tulemista vaikeuttava tekijä. Mieheni ei kuitenkaan ollut kovin huolestuneen oloinen asiasta ja ajatteli, että hermoilen ehkä suotta. 

Tänään pitäisi olla muuten kp1, mutta toistaiseksi ei ole vielä hanat auenneet. Kiertoni on siis ollut tasan 28 päivää jo monta kuukautta ehkäisyn jättämisen jälkeen. Odottelen kuitenkin huomisen vielä ihan rauhassa, ennen kun alan mitään testejä edes harkitsemaan. 

Toivon pikaisia plussia kaikille, ilmoitelkaahan taas tänne, että missä mennään! ;)