Megan

Huoh.. Tutulta kuulostaa! Mun pari kaveria kysellyt ja pari perheenjäsentäkin vihjaillut siihen suuntaan. Jopa naapuri seuraili mun vatsaa heti häiden jälkeen (miettikää!). Miehen sukulaiset kyselevät vauvan perään. Viimeksi tänään.

Naimisissa oltu 3 vuotta, yhdessä 7 vuotta. Ollaan nyt tosissamme yritetty lasta noin 6 kk. Mitään ei näy eikä kuulu. :( Ollaan kyllä pidemmän aikaa oltu jo sillä mielellä, että lapsi saa tulla jos on vaan tullakseen ja olisi erittäin toivottu. Eipä ole tullut.

Itse olen 29-vuotias ja normaalipainoinen. Kuukautiset olleet aina säännölliset yms. Elän mielestäni ihan terveellisestikin.

Välillä olen todella väsynyt näihin uteluihin ja olenkin entisen hymyn sijaan alkanut  laittaa ihmisiä hiljaiseksi asian suhteen toteamalla vaan kylmästi, että kaikille lastenteko ei ole niin helppoa, että mennään vaan makkariin ja tehdään se lapsi. On niin kummallista, kun ihmiset eivät tunnu tajuavan, että kaikki ihmiset eivät voi saada lapsia ollenkaan. Pitäisi olla ehkä hiukan hienotunteisempi?! Mutta kun lähipiirissäkin raskaaksi on tultu juurikin ehkäisyn pettäessä, ekasta yrityskerrasta tai muuten vaan vahingossa, niin eipä nuo mitään tajua! 

KOPU: Sanoit, että olet nyt menossa tutkimuksiin mahdollisen munasarjojen monirakkulaisuuden takia. Onko sinulla ollut mitään oireita tai "normaalista" poikkeavaa, jonka takia moista epäillään? Ovatko kuukautisesi ehkäisyn lopettamisen jälkeen tulleet normaalisti/säännöllisesti? Anteeksi uteluni, minua vaan kiinnostaa, koska olen alkanut jo miettimään sitäkin, jos minussa olisi jotain "vikaa", kun emme onnistu.. En ole koskaan ollut raskaana. Miehessä vika tuskin on, koska hänen entisensä tuli heidän suhteensa aikana raskaaksi.

Tsemppiä kaikille, etenkin voimia ja jaksamista kaikkien törppöjen keskellä!

POPPYPEONITA: Onnittelut plussasta! Hienoa kuulla, että jollain täällä onnistaa. :) Toivottavasti kaikki menee hyvin. Jaksan ehkä uskoa taas hetken vielä itsekin raskauden mahdollisuuteen omalla kohdallani..

Viime aikoina olen tosiaan ollut aika ahdistunut ja turhautunut. Nyt olisi taas ovulaatiopäivät käsillä ja yritetty kovasti on.. Sain taas kuulla vauvauutisia sieltä sun täältä ja mietin vaan, että mikä minussa on vikana. Itku melkein tuli. :( Kuukautiset on ollu säännölliset jo monta kuukautta, kierto tasan 28 päivää. Joulukuussa -13 siis jätin pillerit pois.

Välillä sitä miettii itseään suojellakseen, että jättäisi yrittämisen kokonaan, mutta sitten toisaalta ei halua antaa periksi, vaan haluaisi tehdä kaiken voitavan ja "hyödyntää" ovulaatiot yms. Todella ristiriitaisia tunteita. Olen nyt huomannut, että mieheni välttelee myös puhumasta pareista, jotka vauvaa odottavat (esim hänen työkaverinsa puolisoineen). Ehkä hänelläkin on hiukan paha mieli, kun on tajunnut, että meitä ei heti olekaan onnistanut asian suhteen. Luulen, että hän ajatteli minun tulevan tyyliin heti raskaaksi kun pillerit lopetan. Keskenään ei olla erityisemmin puhuttu siitä, että en ole tullut raskaaksi. Olen vaan aina ohimennen sanonut, että naistenvaivat muuten taas alkoivat ja siinä se.

TYTTÖ JA VARIS: Kun pohdiskelit ovuloimattomuutta, niin se ei ole ollenkaan epätavallista hormoniehkäisyn poisjättämisen jälkeen. Jotkut ovat onnekkaita ja ovuloivat heti ensimmäisessä luomukierrossa, mutta käsittääkseni melkein yleisempää on, että kierto alkaa pikkuhiljaa normalisoitumaan ja keho ns. opettelee uudestaan ovuloimaan. Siksi usein esim. e-pillerien poisjättämisen jälkeen ensimmäiset kierrot saattavat venyä pitkiksi tai olla normaalia lyhyempiä. Tämä on usein merkki siitä, että ovulaatiota ei ole tapahtunut. Sitten kun kierrot alkavat olla taas säännöllisiä, on todennäköistä, että ovulaatiokin on tapahtunut ja kroppa "muistaa" taas miten toimia.

Moikka,

tänne ei kuulu oikein mitään uutta. Menkat alkoi taas, joten se siitä kierrosta sitten.. Huoh. Olo on ollut pari päivää aika lannistunut ja masentunut tämän takia. No, ei tässä auta muu kun nostaa pää pystyyn ja mennä kohti uusia pettymyksiä.

Täällä oli ollut puhetta niistä ovulaatiotikuista. Itse en ole niitä kokeillut. Pelkään kai, etten niiden avulla löydä ovulaatiota ja sitten stressi kasvaa entisestään. Ärsyttää muutenkin, kun yrittää olla stressaamatta, mutta kuitenkin alkaa harmittamaan kun raskautta ei näy eikä kuulu. :( Puolisen vuotta kohta mennyt, kun jätin pillerit pois. Mulla on kyllä sen verran ovulaatio-oireita, että luulen tunnistavani sen jo.

Sitten vielä, kun kavereilla on käynyt sellaista, että on tyyliin yhden pillerin unohtanut ottaa, niin heti ovat tulleet raskaaksi.. Olen alkanut miettimään ja pelkäämään, jos mussa onkin jotain vikaa tai jos mun hedelmällisyys on jo jotenkin alkanut laskemaan (täytän tänä vuonna 30v.). Kaikkea sitä päässä pyöriikin. :/

Anteeksi, jos tuli nyt liian negatiivista vuodatusta tällä kertaa. Uskon, että ymmärrätte kuitenkin. Toivomus vauvasta on kova.  Seurailen tätä ketjua ja tulen taas kertomaan ja kommentoimaan kun on jotain uutisia tai parempi fiilis.

Tsemppiä kaikille!

TYTTÖ JA VARIS: Älä sitten pelästy oireita, joita saattaa tulla pillereiden lopettamisen jälkeen. Minulla tuli esimerkiksi rinnat niin kipeäksi, että oli pidettävä urheilurintsikoita vuorokauden ympäri. Jopa petivaatteet tuntuivat hankaavan, vaatteista nyt puhumattakaan. Vatsa oli myös jonkin verran kipeä ja mieli hiukan apea, ärsyynnyin helposti. Onneksi nuo "vieroitusoireet" menivät kuitenkin nopeasti ohi ja nyt olen todella nauttinut olostani ilman hormoneja. Valitettavasti tärppiä ei vielä ole tullut, taitaa olla nyt viides luomukierto menossa.

POPPYPEONITA: Ymmärrän niin hyvin tuon "kiireen" raskaaksi tulemisesta, kun siskosi on raskaana. Helmikuussa ystäväni kertoi olevansa myös raskaana vuoden yrittämisen jälkeen ja sen jälkeen itsellänikin on tullut jotenkin hoppu asian suhteen, aikaisemmin raskaaksi tulemisen mahdollisuus lähinnä jännitti ja jopa pelottikin. Nyt tuntuu siltä, että haluan raskaaksi enemmän kun mitään muuta ja näen joka puolella raskaanaolevia naisia ja pieniä vauvoja! Yhtäkkiä tuntuu, että kaikki fb-kaveritkin ovat raskaana ja laittavat kuvia vatsoistaan. :D Ja olisihan se mukavaa olla raskaana esimerkiksi jonkun ystävän tai läheisen ihmisen kanssa samaan aikaan, voisi sitten jakaa kokemuksia ja jutella asioista.