Kristitty mystikko
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Ovatko esim. Arcturuslaiset ja Plejadilaiset näitä edistyneempiä olentoja?
Ja onko totta, että he tai jotkut muut edistyneet olennot kanavoivat tekstejä maapallon ihmisten kautta, jotta tietoisuutemme nousisi? Esim. näden kaltaisia: http://www.luxonia.com/viestit/78-marilyn-raffaele
Eivätkö maapallonkin ihmiset ole aikoinaan olleet edistyneempiä tietoisuudessaan, esim. Atlantiksen ja Lemurian aikana?
Luuletko, että Atlantiksen tai Lemurian sivilisaatioiden jäänteitä koskaan löydetään mistään maapallolta?
Ehkä olet käynyt niissä, sillä aikaahan ei ole, joten voitko seikkailla sekä niin sanotussa menneessä tai tulevassa?
Itse koen päässeeni meditaatiossa Atlantiksen aikaan. Kävelin siellä vaaleahiekkaisen näköisiä mutkikkaita pikkuteitä pitkin esim. rakennukseen, jossa oli valtavan iso kristalli. Se oli joku parantamishuone.
Siellä pystyi matkustamaankin jotenkin ihmeellisesti ilman mitään polttoaineita. Siitä on niin kauan, etten muista, mitä meditaatiossani sain selville.
Tämä on aihe josta en halua kauheasti puhua, koska toisaalta en halua häiritä kenenkään intoa tutkia näitä asioita ja oppia siitä jotain, mutta toisaalta omasta näkökulmastani katsoen suuri osa siitä on spirituaalista fiktiota, joka on kokoelma mielikuvitusta, tarustoa, aitoja kokemuksia muilta todellisuuden tasoilta, unia yms. Ei, Alantista tai Lemuriaa ei tulla löytämään sellaisena kuin New Age liike sanoo niiden olevan, koska sellaisia ei ole koskaan ollut tällä planeetalla. Se käsitys on juuri sellainen kokoelma kaikenlaista mihin viittasin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko Mystikko tavannut muiden sivilisaatioiden olentoja?
Jos olet, niin oletteko kommunikoineet keskenänne telepaattisesti vai miten vai ei ollenkaan?
Sanon niitä mieluummin erilaisiksi todellisuuden tasoiksi tai illuusioiksi, koska aika ja avaruus on lopulta illuusiota, katsottuna perimmäisestä näkökulmasta. Mutta kyllä, olen paljonkin harjoittanut aikanaan sitä, että virittänyt tietoisuuteni ja energiani toisille tasoille, ikään kuin poiminut "ilmasta" toisen ohjelman radiotaajuuden kuin mitä ihmiset seuraavat, omaksunut siellä kohtaamieni olentojen muotoja ja tapoja ja kommunikoinut niiden kanssa. Usein ne eivät ole tienneet, etten ole yksi niistä. Joskus tietävät mutta tulkitsevat esim. omasta mytologiastaan käsin. Jotkut edistyneemmät tosin tietävät heti, mistä on kyse, eikä niitä varten tarvitse omaksua avatareita ja muotoja, joilla esiintyä tietyssä maailmassa säikyttämättä ketään.
Kiitos paljon Mystikko.
Ymmärsinkö oikein, että olet siis omaksunut ihan "fyysisesti" kohtaamiesi olentojen muotoja ja tapoja, ja juuri siitä syystä he eivät useinkaan ole tienneet, ettet ole yksi heistä?
Kun edistyneemmät olennot ovat huomanneet läsnäolosi, niin kiinnostaisi tietää minkä tyyppisistä asioista olette kommunikoineet, ja onko se tapahtunut telepaattisesti, vai oletko kyennyt omaksumaan myös heidän kielensä?
Edistyneemmät olennot, esimerkiksi sellaiset joita voisi kutsua esim. planetaarisiksi tietoisuuksiksi, eivät tarvitse mitään kieltä. Sielujen kieli on universaali, eikä se tarvitse ihmiskielen kaltaisia sanoja, jotka ovat hidas ja rajoittava kommunikointitapa. Oli tosin aika, jolloin oma mieleni käänsi ilman sanoja kommunikoidun ihmisajatuksiksi ja -sanoiksi jotta pystyin ymmärtämään sen, mutta enää sellaiselle prosessille ei ole tarvetta.
On myös olentoja, jotka kommunikoivat manifestoimalla. Sellaisia, joiden todellisuus ei ole samalla tavalla materiaa ja fyysinen kuin ihmisten, mutta jossa on ikään kuin unikuvan tasolla jotain saman tapaista. Siellä manifestaatio on välitöntä ja toiset tietävät mitä viestitään siitä, mitä manifestoituu "todellisuuteen". Eikä ole yksityisiä ajatuksia eikä mielikuvia, kaikki manifestoituu heti muidenkin nähtäväksi. Ja monenlaisia muita. Olen usein miettinyt, että scifi-kirjoittajien mielikuvitus on aika rajoittunut siinä, millaisia olentoja ja kommunikointitapoja he yleensä kuvittelevat. Ihan kuin kaikilla olisi joku kielen tapainen käytäntö, ikään kuin kaikki älylliset olennot ajattelisivat kuten ihmiset.
Mitä on viestitty? Yleensä siinä vaiheessa kun pystyy yleensä kontaktoimaan ihmistietoisuuden tasolta kaukaisempia tasoja, ei ole kovin kauheasti enää kysyttävää. Enemmänkin vain toisen saman tietoisuuden ilmentymän kunnioittava tervehtiminen molemmin puolin. Kuin sisaren tai veljen näkeminen pitkästä aikaa. Molemmat osapuolet ovat myös suoraan yhteydessä siihen, joka on molempien yhteinen Tietoisuus, joten ei ole mitään tarvetta kommunikoida rajoittuneilla yksilöllistymään liittyvillä tavoilla. Tiedän, että jotkut sanovat eri tavalla, mutta se johtuu siitä että heidän tiensä on erilainen. He ovat kontaktoineet jotain etäisempiä tietoisuuksia ennen heräämistä tosiolemukseensa, minä taas sen jälkeen, jolloin kommunikaatiotapa ja ymmärrys asioista on erilainen.
Ja se että ottaa minkä tahansa muodon ei ole kovin vaikeaa sen jälkeen kun tietää olevansa pohjimmiltaan se, joka on kaikkien olevaisten perusolemus. Peruuttaa vaan vähän pois ihmis-yksilöllistymän tasolta ja yksilöllistyy joksikin muuksi, samoin kuin Minä syvemmällä tasolla yksilöllistyn koko ajan kaikeksi mitä kaikissa universumeissa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa kirjoissa kerrotaan Jumalan olevan olento tai niinkin, että muodostamme kollektiivisesti Jumalan, joka on olento.
Voiko niin olla?
Mehän olemme täällä elämän unessa olentoja, ja koska kukin meistä on Jumala ihmiseksi yksilöllistyneenä, niin kai voi ajatella, että olemme Jumal-olentoja, mutta ei kai se korkein muoto Jumalasta, Absoluutti, ole mikään olento?
Vai onko Absoluutti korkein muoto Jumalasta, ja jos ei ole, niin mikä sitten on?
Onko Mystikko läheisesi, esim. äitisi jo huomanneet, että olet muuttunut ihmisenä, kun olet valaistunut? Ja onko valaistumisesi mitenkään vaikuttanut heihin? Käsittääkseni valaistuneen seuralla voi olla iso vaikutus lähellä oleviin.
Muistaakseni Mystikko kirjoitti joku vuosi sitten, ettei kukaan hänen läheisistään - tai ainakaan äiti - edes tiedä, että hän on valaistunut. Mietin, että kun hän kuitenkin, ja onneksi, auttaa meitä kyselijöitä tällä tiellä, niin miksi hän ei olisi kertonut äidilleen, mitä hänelle on tapahtunut, mutta ehkä hän auttaa vastauksillaan heitä, jotka ovat tästä polusta kiinnostuneita, mutta ei tyrkytä tietojaan heille, jotka eivät tähän polkuun paloa tunne. Onkohan näin?
Toisaalta tuntuisi oudolta, ettei kukaan läheinen huomaisi noin suurta muutosta kuin läheisen valaistuminen.
Jos menisin kertomaan äidilleni kokeneeni spirituaalisen valaistumisen, siitä ei seuraisi mitään muuta kuin pilkkaa. Se ei hyödyttäisi häntä eikä minua. Hän ei usko mihinkään jumalaan tai sieluun eikä valaistumisen mahdollisuuteen. Joten hänen näkökulmastaan kyseessä olisi jonkinlainen sekoaminen tai höyrähdys, tai ehkä äärimmäinen egoismi jossa on kihahtanut hattuun niin pahasti ettei riitä tavanomaiset egoismin muodot kuten varallisuudella tai sivistyksellä snobbailu, vaan täytyy korottaa itseään oikein olemalla olevinaan erityisen hengellinen. Ja kaikki selitykset vain pahentaisivat asiaa, koska hän ei voisi omasta maailmankuvastaan ymmärtää niitä.
Vierailija kirjoitti:
Monissa kirjoissa kerrotaan Jumalan olevan olento tai niinkin, että muodostamme kollektiivisesti Jumalan, joka on olento.
Voiko niin olla?
Mehän olemme täällä elämän unessa olentoja, ja koska kukin meistä on Jumala ihmiseksi yksilöllistyneenä, niin kai voi ajatella, että olemme Jumal-olentoja, mutta ei kai se korkein muoto Jumalasta, Absoluutti, ole mikään olento?
Vai onko Absoluutti korkein muoto Jumalasta, ja jos ei ole, niin mikä sitten on?
Onko Mystikko läheisesi, esim. äitisi jo huomanneet, että olet muuttunut ihmisenä, kun olet valaistunut? Ja onko valaistumisesi mitenkään vaikuttanut heihin? Käsittääkseni valaistuneen seuralla voi olla iso vaikutus lähellä oleviin.
Ei Jumala ole olento, Jumala on Oleminen. Olentojen yhteinen perusolemus, substanssi, mutta ei olevainen. Se on vähän kuin kysyisi onko kulta korvakoru tai rannekoru, koska on olemassa kultaisia ranne- ja korvakoruja. Ei se ole, kulta on alkuaine josta voidaan tehdä kaikenlaista, mutta jos siitä ei tehtäisi mitään esineitä, se olisi silti yhtä lailla kultaa.
Monet ihmiset ovat huomanneet jotain valaistumiseni suhteen, mutta useimmat eivät tiedä mitä se on. Äitini ei pidä siitä, koska olin hänelle hyvä kaveri silloin kun tykkäsin yhdessä hänen kanssa kohottaa vähän itseämme juoruamalla pahaa muista, esim. erityisen paljon lihoneista tai rupsahtaneista sukulaisista tai julkkiksista, tai "tyhmistä" ihmisistä, tai rentuista tms. En enää pysty sellaiseen, joten olen äitini silmissä ärsyttävä ja tylsä - "Nössö ja mitäänsanomaton kuten isänsä". Isäni tietää kyllä mitä on tapahtunut. Hän on erikoinen tapaus. Hän on hyvin lähellä valaistumista, on ollut vuosikymmeniä, mutta hän ei kaipaa eikä halua lopulliseen ykseyteen tässä elämässä. Hän on löytänyt eräänlaisen luonnollisen ihmiselämän "sweet spotin", jossa on äärimmäisen vähän vastustusta tai kärsimystä ja paljon rauhallista onnellisuutta ja luottamusta. Ja se juuri ärsyttää äitiäni, se hiljainen rauha, joka ei kaipaa mitään lisää vaan nauttii hetkestä ja pienistä asioista, se on hänestä "nössöyttä" ja "tavoitteettomuutta". Isääni äitini arvostelmat ei haittaa pätkääkään, ne tulevat ja menevät jättämättä häneen jälkeä. Sitten on entinen salaliittoteorioihin ja vainoharhaisuuteen taipuvainen avomieheni, joka uskoo minun olevan avaruusolento. Hän vielä arpoo, olenko reptiliaani, lyriaani, andromedalainen vai mikä mutta siitä hän on varma että ihminen en ole, minun energiani on kuulemma liian outoa ihmiseksi. Ja tavallaan hän vaistoaa ihan aidon asian, eli sen että energeettinen tilani on erikoinen, mutta ei se tarkoita ettenkö olisi ihan yhtä ihminen kuin hänkin.
Suurin osa ihmisistä reagoi niin, että he pitävät minua hyvin miellyttävänä mutta ei tiedä miksi. Moni kadulla vastaantulijakin katsoo pidempään ja hymyilee vähän. Moni haluaa jutella minulle jotain, vaikka omasta elämästään, säästä tai ajankohtaisaiheista. Jotkut arvelevat, että olen uskovainen, koska minusta säteilee sisäinen rauha. Mutta reaktioita on siis ärsyyntymisestä ja epäluuloista siihen että pitää minusta edes tuntematta minua, valaistuminen ei aiheuta sitä että jokainen pitää sinua hyvänä tyyppinä sen jälkeen.
Se on sekä-että. Jos Jumala ei loisi erillisyyden illuusioita eri hahmoissa, ei se voisi kokea rajoittuneiden olioiden näkökulman todellisuutta. Todellista erillisyyttä ei toki koskaan ole, koska jatkuvasti Jumala on jokaisen erilliseksi itsensä kokevan Oleminen, Elämä ja Tietoisuus, mutta koettu erillisyys on, ja se juuri mahdollistaa maailmojen ja todellisuuksien kokemisen. Valaistuminen on se piste, missä erillistymien illuusion luonut tietoisuus taas tiedostaa todellisen olemuksensa illuusion takana.