Kristitty mystikko
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vai onko kaikki sittenkin sattumaa ja egojen valintoja visualisointikyvyllä tai ilman?
Miksihän selvänäkijät ovat nähneet jotkut asiat elämässäni niin hyvin (sellaiset, joihin en edes ole voinut uskomalla vaikuttaa), mutta joissain asioissa he ovat erehtyneet pahasti, (vaikka juuri niihin asioihin olen vahvasti uskonut, että ne toteutuvat).
Jos uskot että kaikki on sattumaa, niin siitä tulee sinun henkilökohtainen todellisuutesi tässä elämässä. Jos uskot että luot itse todellisuutesi, ja harjoittelet sitä, kokemuksesta tulee jotain muuta. Toki tähän vaikuttaa kunkin lähtötaso ja harjoittelun sinnikkyys, että miten onnistuu luomaan henkilökohtaista todellisuuttaan. Lähtökohdat ei ole kaikille samat.
Esimerkiksi itse onnistuin manifestoimaan (ja ennen valaistumista) varsin vaikuttavia asioita kuten pääsemään sairauksista, muokkaamaan ulkonäköäni niin että ihmiset luulivat että olen käynyt kauneusleikkauksissa tms. Mutta minä olin myös lapsesta asti tiedostanut aiemman elämän tätä kehittyneemmässä todellisuuden tasossa, jossa manifestaatio oli luonnollista ja välitöntä. Ihminen joka nelivuotiaana pelkää, että toivottavasti en vahingossa manifestoi itseäni siirtymään vaikka kaverin kotiin kun ajattelen häntä ilman fyysistä sinne menoa ovikellon soittoineen jne, koska se pelästyttäisi ihmisiä, lähtee manifestoinnin opetteluun paljon edullisemmasta lähtökohdasta kuin useimmat muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus lukenut jostain valaistumisaiheisesta kirjasta lauseen: "Meitä eletään", mikä kai viittasi siihen samaan, mitä olen muualtakin lukenut, ettei meillä ihmisillä ole todellista valinnanvapautta, vaikka kuvittelemme, että hyvinkin voimme valita sitä sun tätä elämäämme.
En muista syitä siihen, miksi meillä ei olisi todellista valinnanvapautta, vain näennäinen.
Muistaako joku, mitä tuolla asialla tarkoitetaan?Olisiko kyse siitä, että kaikki isommat asiat elämässä on tavallaan lukkoonlyöty jo etukäteen, eli aika vähän on ihmisellä mahdollisuus vaikuttaa elämänsä kulkuun. Olen joskus itsekin lukenut, muistaakseni jopa tästä ketjusta, että meillä ei olisi todellista valinnanvapautta, mutta saatan muistaa väärin.
Toivottavasti joku osaisi tuosta asiasta kertoa. Olemmeko oman elämämme seppiä vai emmekö ole?
Tosiasiassa teitä sellaisina erillisinä tahdollisina olentoina kuin luulette olevanne ei ole, joten tavallaan ei.
Mutta jos ajatellaan sitä "roolihahmon" näkökulmaa, kun hän kokee olevansa erillinen kehollis-mielellinen yksilö, niin yleensä on yksilölle varsin haitallinen näkemys uskoa että kaikki on lukkoonlyöty ja millekään ei voi mitään. Useimmat näistä tämän näytelmän roolihahmoista on täällä nimenomaan oppimassa luomaan omaa todellisuuttaan ajan ja materian maailman viitekehyksessä. Monet tekee sitä pelkästään luonnollisin keinoin ja luonnollisten kykyjensä avulla. Osa taas harjoittaa myös henkisempiä tapoja muokata henkilökohtaista todellisuuttaan.
Se on mahdollista "uskon mukaan". Jos uskot että et voi mitään ja olet kuin lastu joen laineilla, passiivisesti menet minne virta vie, niin todennäköisesti luot itsellesi sellaisen elämän ja toteat, että kokemus osoittaa todeksi sen ettei ole vapautta luoda omaa elämäänsä. Jos lähdet erilaisesta uskomuslähtökohdasta, kokemus voi osoittaa todeksi ihan päinvastaisen näkemyksen.
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus lukenut jostain valaistumisaiheisesta kirjasta lauseen: "Meitä eletään", mikä kai viittasi siihen samaan, mitä olen muualtakin lukenut, ettei meillä ihmisillä ole todellista valinnanvapautta, vaikka kuvittelemme, että hyvinkin voimme valita sitä sun tätä elämäämme.
En muista syitä siihen, miksi meillä ei olisi todellista valinnanvapautta, vain näennäinen.
Muistaako joku, mitä tuolla asialla tarkoitetaan?
Tähän vielä "meitä eletään" ajatuksesta. Se on aika sama kuin suufilaisten (islamin mystinen perinne) kuvaus siitä, miten useimmat ihmiset ajattelevat että jos Jumalaa ja ihmisiä kuvataan tanssin kautta, niin Jumala olisi suuri tanssija ja ihmiset pikkutanssijoita. Mutta että totuus on, että on vain yksi tanssija ja ihmiset tanssitaan. Itse olen käyttänyt tästä vertausta, että Jumala näyttelee tässä näytelmässä kaikki roolit, mutta kokeakseen eri näkökulmat aidosti ikään kuin "eksyy" roolihahmoihinsa niin että unohtaa olevansa se näyttelijä ja uskoo olevansa vain roolihahmo.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kysyä sinulta KM minkälaista ruokavaliota noudatat. Syötkö esimerkiksi lihaa?
Kotona syön vegaanisesti, mutta jos syön kodin ulkopuolella, syön joskus munia, maitotuotteita tai kalaa jos vegaaniruokaa ei ole tarjolla. En varsinaisesti pidä tehotuotettujen tai tapettujen eläinten energian ottamisesta itseeni, joten teen sitä vain jos toisaalta lähimmäisenrakkaus vaatii etten kuormita toista esim. kohtuuttomilla erityisruokavaliotoiveilla tai lisävaivalla.
Raamattu on ihan oikeassa kun ennustaa, että ennen kuin "uudet taivaat ja uusi maa", jossa kaikki on paremmin tulee, tulee tukalat lopun ajat joissa ihmiset on erityisen egoistisia ja hankalia. Me elämme niitä aikoja nyt. Aikoja, joissa iso tietoisuuden murros pyrkii esiin kollektiiviseen tietoisuuteen, mutta sitä kohtaan on noussut suuri vastareaktio. Vanha ja uusi törmäävät yhteen, ja uusi tulee voittamaan, mutta se ei tapahdu hetkessä.
Tässä ajan illuusiossa kaikki aina ottaa aikaa ja harvoin uuden idean syntyminen aineelliseen todellisuuteen tapahtuu ilman kitkaa. Tai edes verettömästi. Että demokratian ja vapauden kaltaisia, syvemmästä Tietoisuudesta lähtöisin olevia edistysaskeleita on saatu ilmenemään tässä ajassa, on tarvittu kapinoita ja mielenosoituksia ja sotia, uuden synnytyskipuja kun vanha ei halua menettää valtaansa.