Kristitty mystikko
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä102 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä102 kirjoitti:
Ylipaino muuten on yksi melko helppo selätettävä Vetovoiman lailla, koska siinä ei varsinaisesti tarvitse uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Jos yhtään on aiheesta lukenut, niin tietää että nykyään tiedetään ihmisen energiatalouden ja nälänsäätelyn olevan erittäin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa monet asiat suolistobakteereista unen laatuun ja stressitasoon. Niinpä on lopulta aika helppo saada itsensä uskomaan että oma keho toimii hoikkuutta edistävästi ja ylläpitävästi, koska ei tarvitse uskoa saavuttavansa mitään yliluonnollista muutosta, vaan vain pieniä hyvinkin luonnollisia säätöjä kehon mekanismeihin. Suurin vaikutus on tietysti myös sillä, että kun uskoo olevansa hoikka ja elinvoimainen, sitä alkaa syödä sen mukaan. Minä uskoin olevani 53-kiloinen vaikka alussa painoin yli 70 kiloa, ja automaattisesti aloin syödä kuten ajattelin hoikkien naisten syövän. Tämän tosin huomasin vasta jälkeenpäin, että kas, ruokavalio olikin aika paljon muuttunut ilman tietoisia päätöksiä tai itsekuria.
Mainitsemani silmälaseista pääseminen on sellainen, jota ei kannata yrittää ennen kuin on harjoitellut yksinkertaisemmilla asioilla, ja lisäksi on selvittänyt maailmankuvansa näiden asioiden suhteen. Se kun käytännössä vaatii uskoa, että ajatus ja mieli voi muokata fyysistä todellisuutta varsin suoraan ja konkreettisesti, ja siihen saattaa olla vaikea uskoa jos on vasta siinä vaiheessa, että varovasti kokeilee että olisiko tässä laissa mitään perää.
Voisitko taikoa myös minun silmälasini pois?
7
Jos Vetovoiman laista puhutaan, niin sitä voi käyttää lähinnä itseensä ja joskus välittömässä lähipiirissä niihin, joilla ei ole sen vastaisia perususkomuksia, esim. lemmikeihin ja lapsiin. Mutta kenenkään omia uskomuksia ei voi ulkopuolelta toisen uskomuksilla jyrätä, vaan kunkin oma maailmankuva on se joka määrää hänen kokemuksensa laadun. Jos jonkun mielestä kyseessä on taikominen ja taikomista ei ole olemassa, niin eipä hänelle kukaan pysty näillä keinoin osoittamaan että onpas. Eikä kyllä olisi mitään syytäkään, kyllä jokainen saa elää sellaisten uskomusten kanssa kuin haluaa.
Ja hölmöyksiin uskovia saa sanoa hölmöiksi.
Saa toki, jokaisella kun on mielipiteidensä ilmaisemisen vapaus. Sillä välin me hölmöt elämme tyytyväisinä hölmöä elämäämme välittämättä siitä, vaikka se olisi koko muun maailman mielestä hölmöä ;)
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä102 kirjoitti:
Ylipaino muuten on yksi melko helppo selätettävä Vetovoiman lailla, koska siinä ei varsinaisesti tarvitse uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Jos yhtään on aiheesta lukenut, niin tietää että nykyään tiedetään ihmisen energiatalouden ja nälänsäätelyn olevan erittäin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa monet asiat suolistobakteereista unen laatuun ja stressitasoon. Niinpä on lopulta aika helppo saada itsensä uskomaan että oma keho toimii hoikkuutta edistävästi ja ylläpitävästi, koska ei tarvitse uskoa saavuttavansa mitään yliluonnollista muutosta, vaan vain pieniä hyvinkin luonnollisia säätöjä kehon mekanismeihin. Suurin vaikutus on tietysti myös sillä, että kun uskoo olevansa hoikka ja elinvoimainen, sitä alkaa syödä sen mukaan. Minä uskoin olevani 53-kiloinen vaikka alussa painoin yli 70 kiloa, ja automaattisesti aloin syödä kuten ajattelin hoikkien naisten syövän. Tämän tosin huomasin vasta jälkeenpäin, että kas, ruokavalio olikin aika paljon muuttunut ilman tietoisia päätöksiä tai itsekuria.
Mainitsemani silmälaseista pääseminen on sellainen, jota ei kannata yrittää ennen kuin on harjoitellut yksinkertaisemmilla asioilla, ja lisäksi on selvittänyt maailmankuvansa näiden asioiden suhteen. Se kun käytännössä vaatii uskoa, että ajatus ja mieli voi muokata fyysistä todellisuutta varsin suoraan ja konkreettisesti, ja siihen saattaa olla vaikea uskoa jos on vasta siinä vaiheessa, että varovasti kokeilee että olisiko tässä laissa mitään perää.
Voisitko taikoa myös minun silmälasini pois?
7
Jos Vetovoiman laista puhutaan, niin sitä voi käyttää lähinnä itseensä ja joskus välittömässä lähipiirissä niihin, joilla ei ole sen vastaisia perususkomuksia, esim. lemmikeihin ja lapsiin. Mutta kenenkään omia uskomuksia ei voi ulkopuolelta toisen uskomuksilla jyrätä, vaan kunkin oma maailmankuva on se joka määrää hänen kokemuksensa laadun. Jos jonkun mielestä kyseessä on taikominen ja taikomista ei ole olemassa, niin eipä hänelle kukaan pysty näillä keinoin osoittamaan että onpas. Eikä kyllä olisi mitään syytäkään, kyllä jokainen saa elää sellaisten uskomusten kanssa kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä102 kirjoitti:
Ei se ole hevonpaskaa, vaan periaate joka esitetään monen uskonnon pyhissä kirjoituksissa, jopa Raamatussa: "mitä tahansa anotte uskoen jo saaneenne, se on teille tuleva" tai "jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi maasta ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä".
Materialistisen tietoisuuden näkökulmasta tuo toki on ns. hevonpaskaa, sillä se sotii materiaalisen maailman lakeja vastaan. Nykyihmisen, joka on pienestä asti kasvatettu rationaalisuuteen ja juurrutettu vahvasti aineellisen maailman todellisuuteen ja deterministisyyteen, on toki huomattavan vaikea saada itseään uskomaan siihen että uskolla voi vaikuttaa asioihin, ja sen takia laki toimii monella nykyisin huonosti, ellei sitten omista sen harjoitteluun paljon aikaa ja vaivaa. Ajatushan on, että saa sen mitä uskoo, mutta jos ei oikeasti pysty uskomaan, ei lainkaan mukaan saa. Toivominen tuottaa lopputuloksena vain lisää toivomista, haluaminen lisää haluamista - vasta usko että on jo saanut tuottaa uskotun asian materialisoitumisen myös fyysisten aistien nähtäväksi todellisuudeksi.
Itselleni Vetovoiman laki oli ensimmäinen askel paluuseen hengellisyyden pariin ateistivuosien jälkeen. Aiempi fundamentalistinen kristillisyys tosin antoi minulle sen edun moneen muuhun nähden, että uskoin ihmeiden mahdollisuuteen edes. Pienistä asioista kuten pysäköintipaikan tai tietyn näköisen höyhenen löytämisen visualisoimisesta etenin lopulta siihen että pääsin allergioista, silmälaseista ja ylipainosta. Siinä vaiheessa oli jo pakko vähitellen alkaa oikeasti uskoa että jonkinlainen muun tason todellisuus taitaa sittenkin olla kuin pelkkä materiaalinen, ja että tämä todellisuus jotenkin vuorovaikuttaa kokemamme kanssa.
Jos nyt jollain tasolla uskoisit tai tahtoisit uskoa kristillisesti, tajuat varmaan, että niitä voimia ei voi valjastaa omien mielihalujen täyttämiseen. Raamattu opettaa, että ne halut täyttää saatana joukkoineen. Sielunvihollinen kulkee kiljuvan jalopeuran tapaan etsien kenet se voisi niellä. Ja tämä on yksi keino siihen. Saatana ei tule koskaan paljastaen itseään. Se verhoaa itsensä aina jonkun kauniimman viitan alle ja houkuttelee ihmistä niin, että ihminen ei edes itse tajua asiaa.
Ei ole muuta voimaa kuin Jumalan voima. Kaikki mitä on olemassa, on Jumala ilmenemässä muodossa, sillä Jumala on olemassaoleminen itse, elämä itse, kaikki mitä on. Näin ajatellen minä ajattelen, että kristillistä terminologiaa käyttäen Vetovoiman lakia opetteleva opettelee tätä periaatetta, että hän todellakin on Jumalan lapsi, jolle "kaikki mitä on Isän, on myös minun" - kaikki mikä on luovan periaatteen ja Ilmentymättömän, on myös luodun ja Ilmentyneen, sillä "Isä ja minä olemme yhtä". Ja tämä koskee ihan kaikkia riippumatta uskonnottomuudesta tai uskonnosta.
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että hengellisellä tiellä ei ole tarkoitus että loppuikä eletään oman egon vallassa ja toteutetaan sen mielihaluja visualisoimalla. Mutta monelle Vetovoiman laki voi olla askel hengellisyyden suuntaan. Ja toisaalta jos ei olekaan -eikä kaikille ole, ei se ole kaikkien tie- niin eipä asiassa sittenkään mitään pahaa ole. Kyllä me saamme käyttää sitä niin fyysistä, psyykkistä kuin spirituaalistakin voimaa, joka meille on annettu, ihan vapaasti. Jos emme sitä yritä käyttää pahaan, niin asiassa ei ole mitään ongelmaa. (Spirituaalista voimaa ei edes pysty käyttämään pahaan, sillä omatunto tietää kyllä että visualisoitu asia on väärin ja estää riittävän vahvan uskomisen sen toteutumiseen. Lopulta paha toive vahingoittaa ainoastaan sen toivojaa itseään.)
Ylipaino muuten on yksi melko helppo selätettävä Vetovoiman lailla, koska siinä ei varsinaisesti tarvitse uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Jos yhtään on aiheesta lukenut, niin tietää että nykyään tiedetään ihmisen energiatalouden ja nälänsäätelyn olevan erittäin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa monet asiat suolistobakteereista unen laatuun ja stressitasoon. Niinpä on lopulta aika helppo saada itsensä uskomaan että oma keho toimii hoikkuutta edistävästi ja ylläpitävästi, koska ei tarvitse uskoa saavuttavansa mitään yliluonnollista muutosta, vaan vain pieniä hyvinkin luonnollisia säätöjä kehon mekanismeihin. Suurin vaikutus on tietysti myös sillä, että kun uskoo olevansa hoikka ja elinvoimainen, sitä alkaa syödä sen mukaan. Minä uskoin olevani 53-kiloinen vaikka alussa painoin yli 70 kiloa, ja automaattisesti aloin syödä kuten ajattelin hoikkien naisten syövän. Tämän tosin huomasin vasta jälkeenpäin, että kas, ruokavalio olikin aika paljon muuttunut ilman tietoisia päätöksiä tai itsekuria.
Mainitsemani silmälaseista pääseminen on sellainen, jota ei kannata yrittää ennen kuin on harjoitellut yksinkertaisemmilla asioilla, ja lisäksi on selvittänyt maailmankuvansa näiden asioiden suhteen. Se kun käytännössä vaatii uskoa, että ajatus ja mieli voi muokata fyysistä todellisuutta varsin suoraan ja konkreettisesti, ja siihen saattaa olla vaikea uskoa jos on vasta siinä vaiheessa, että varovasti kokeilee että olisiko tässä laissa mitään perää.
Toivominen on eri asia kuin Vetovoiman laki. Toivoa tarvitsee, kun uskoo että itseltä puuttuu jotain mitä haluaa. Jos uskoo jo saaneensa, ei ole mitään syytä enää toivoa, ja vasta silloin ollaan tilassa jossa Vetovoiman lain mukaan ollaan luovassa tilassa jossa uskottu materialisoituu. Se on vähän kuin olisit tilannut uuden auton, jolla on vaikka kuukauden toimitusaika tehtaalta. Et sinä sitä autoa vielä autotallissa näe, mutta tiedät että se on sinun, eikä ole enää tarvetta etsiä ja kiertää autokauppoja, vaan voit vaan odottaa että autokaupasta soitetaan että täällä se auto nyt olisi haettavissa. Samoin Vetovoiman lailla luova näkee kyllä fyysisin aistein, ettei uskottu ole vielä materialisoitunut, mutta se ei haittaa mitenkään, koska usko materialisoitumiseen on yhtä vahva kuin usko että tilattu tuote tulee kyllä perille.
Itse en muuten tosiaan ottaisi hoitoa syöpään, enkä mihinkään muuhunkaan sairauteen. Enkä käyttäisi edes Vetovoiman lakia, en enää. Minun elämäni on Luojan hallinnassa. Jos minulle tulee syöpä, niin se on jotain tarkoitusta varten. Jos se tarkoitus on, että on minun aikani jo lähteä tästä elämästä, niin hyväksyn sen täysin enkä käytä minkäänlaista fyysistä (lääketieteen hoidot) tai mentaalista (Vetovoiman laki) voimaa vastustaakseni sitä mikä on. Jos taas aikani ei ole vielä, niin paranen. Kumpikaan ei ole mikään ongelma, sillä minä en koe ensisijaisesti olevani tämä ajallinen ruumis, joten ei ole niin kovin tärkeää elääkö se vai kuoleeko se.
Vetovoiman lain käyttö ei yleisesti ottaen ole sen enempää väärin kuin on väärin käyttää fyysistä voimaa nostaakseen esine jonka haluaa pois tieltä, mutta se ei ole enää minun tieni, ei sen jälkeen kun ymmärsin mikä oli se pieni itse joka huolissaan paranteli elämäänsä sekä käytännön keinoin että Vetovoiman lain keinoin, ja mikä on se Itse, jolle mikään tässä maailmassa ei ole ongelma, ei elämä eikä kuolema, ei kärsimys eikä nautinto...