Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kristitty mystikko

Seurattavat (16) Seuraajat (16)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

21/29 |
18.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minulta ainakin hävisi kaikki kunnianhimo ja oikeastaan elämänhalukin kun luovuin dualismista. Mulla on ihan sama olenko täällä vai siellä, teenkö sitä tai tätä. Kuvitelmani todellisuudesta ovat harhaa lopulta kuitenkin.

Tuo tila on väistämätön useimmille jotka tulevat näkemään ihmisten näkemän maailman harhanomaisuuden ja ei-dualismin. Siitä sanotaan, että "askeleen päässä masennuksesta, askeleen päässä valaistumisesta". Henkisesti se on tietoisempi ja siten edistyneempi tila kuin se, jossa sokeasti uskoo kaiken mitä aistit ja ihmisten opettamat ehdollistumat väittävät, eikä kyseenalaista mitään.

19/29 |
18.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kehitys on mahdollista vain dualismin kautta. Ilman arvoasetelmia ja joko-tai-ajattelua lilluisimme vain nykyhetkessä etsien seuraavaa panoa ja banaania.

Oletko kokeillut? Minä olen, ja tosiaan, lillun nykyhetkessä vailla huolta eilisestä tai huomisesta, mutta teen elämässäni paljon monipuolisempiakin asioita kuin seuraavan panon tai banaanin etsintä ;)

Tai oikeastaan MINÄ en tee, koska ei-dualistisen perimmäisen maailmankuvani mukaan minua ei ole, ei itsenäisenä olentona. On vain Yksi, joka on kuin meri, ja on ilmentymiä, jotka ovat kuin aaltoja. Voimme toki ihmisnäkökulmasta puhua erillisistä aalloista, niiden muodosta, korkeudesta jne, mutta silti ne aallot ovat vain meri ilmentämässä itseään, osa meren toimintaa.

Kokemukseni mukaan kun kokee perimmäisen ykseyden, ei niinkään ala lillua toimettomana, vaan vain siirtyy ponnistelijan ja toimijan roolista nauttijan ja katsojan rooliin. Ei yritä aaltona enää kuohua ja kohista, vaan vain rauhassa lepää ja ihailee kuinka meren voima hoitaa kaiken mikä aallon kuuluu tehdä.

17/29 |
18.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on vain ihmisen mielessä. Minun edessäni on nyt vesikannuksi kutsumamme esine, ja sillä näyttäisi olevan sisäpuoli ja ulkopuoli. Mutta nämä ovat vain ihmisen antamia kuvaavia nimityksiä, joilla esineen eri aspekteja kuvataan funktion mukaan, jotta niistä voidaan puhua. Todellisuudessa se on tietysti yhtenäinen objekti.

Toisaalta sekin jo, että ihminen hahmottaa vesikannun, on omanlaisensa dualismin muoto. Todellisuudessahan tässä on vain atomeita värisemässä ja eri tavoin konsentroituneena, ja jokin erilainen olento voisi tulkita saman ihan muuten kuin vesikannuiksi ja työpöydäksi ja tietokoneeksi. 

Dualismi on myös ihmisen hengellisen ja henkisen ahdistuksen ydinjuuri. Raamattu kuvaa prosessia, jossa dualismi hyvän ja pahan välille syntyi ihmisen mielessä, syntiinlankeemuksena. Siitä asti on ihminen nähnyt hyvää ja pahaa, rumaa ja kaunista, älykästä ja tyhmää, olevaista ja olematonta, ihmisen ja Jumalan, itsensä ja toisen, silti vaikka kaikki onkin vain sama yksi ilmenemässä. 

18/18 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuoleman myötä on aivan sama oliko ihminen ollut täynnä rakkautta vai vihaa. Ihminen menettää aivan kaiken kuoltuaan; ajatukset, omaisuuden, läheiset. Joten vaikka eläisikin täysillä, niin mitä väliä sillä on loppujen lopuksi kun ei kuitenkaan muista elämästä yhtään mitään rajan tuolla puolen?

Ja tämäkin kaikki on vain ajatuksia mielessäsi. Mennyttä ja tulevaa ei oikeasti edes ole. Mennyt on ollut, ja tuleva tulee olemaan, mutta tällä hetkellä, joka on ainoa hetki joka koskaan on, on vain nykyhetki. Nykyhetkessä voit muistella menneitä tai kuvitella tulevia, mutta ne ovat vain kuvia, ei todellisuutta. 

Miksi tekisit elämässäsi ison numeron jostain, mikä on vain ajatusrakennelma päässäsi, ja joka ei välttämättä edes pidä paikkaansa? Mikset mieluummin eläisi vain nykyhetkessä, antamatta tulevaa koskevien uskomusten tai kuvitelmien varjostaa sitä. Sillä jokainen hetki on helmi, jos sen kohtaa sellaisenaan ja täyteydessään, eikä varjosta sitä menneen muistelulla eikä tulevan pelkäämisellä tai siitä haaveilulla.

146/177 |
10.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä102 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Abundance is limitless. Tiedättekö, että maapallo voisi elättää kaikki ihmiset? Maapallolla on varallisuutta niin paljon, että kaikilla olisi hyvä olla, jos me ihmiset vain haluaisimme kaikki sitä.

Mutta me emme halua.

Ja ei, tämä ei ole mikään "kommunismin puolestapuhe". Siitä ei ole kyse.

Energia on loppumaton.

Jos ajatellaan fyysisestä näkökulmasta ja sen laeista käsin, niin ei, runsaus ei ole rajatonta. Maapallolla on tietty kantokyky, jota ihmiskunnan kulutuskäyttäytymisen sanotaan jo koettelevan. Tästä näkökulmasta nähden ainoa keino poistaa köyhyyden kärsimystä on, että parempiosaisemmat luopuisivat osasta omaansa ja vaurautta tasattaisiin jonkinlaisilla mekanismeilla.

Toinen juttu sitten onkin se, että hengellisessä maailmassa runsaus on rajatonta, ja sitä voi myös vetää aineen maailmaan. Siihen tyyliin kuin miten Jeesus ruokki 5000 ihmistä jokusella leivällä ja kalalla. Mutta nykyihmisen mielestä tällainen ajatus on vielä paljon, paljon vieraampi ja vaikeampi uskoa kuin pienet säädöt yksilön lähitodellisuuteen Vetovoiman lakia käyttämällä, joten tämä mahdollisuus ei vielä ole ihmiskunnan käytössä. 

Uskomatonta kukkua... et kai työajalla kirjoittele tällaista höpöhöpöä nettiin. Vai oletko joku astral-tv-tason universumin hallitsija.

Työajallapa hyvinkin, mutta olen yksityisyrittäjä omalla toiminimelläni, joten mitään työnantajaa ei huijaa sillä että nostaisin palkkaa mutta työnteon sijaan kirjoittelisin nettiin. Työnkuva tällaiselle DI:lle on kyllä vähän tylsempi kuin "universumin hallitsija" ;)

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.