Kellopeippi

lloora, tässä raskaudessa ei ole hormonit heitelleet mielialoja kuten aiemmin. Johtuneeko sitten ympäristöstä (eri mies) vai niistä hormoneista. Kannattaa ehkä selvittää, jos on jotain epävarmuuksia puolin ja toisin. Raskaana olevaa naista pitää vähän hemmotella ja hyysätä ja varsinkin ymmärtää. Ei kannata kerätä pahaa mieltä turhaan. Toisaalta ei tietysti saa käyttää tilaansa hyväkseen ja vaatia älyttömiä, mutta normaali huomaavaisuus on vähimmäisvaatimus!

Uni maistuu täällä päin, sekä yö- että päiväunet. Lopun aikaa olen onneksi ihan reipas, se alkuraskauden uupumus on aika lailla jäänyt taakse.

Sen sijaan supistukset ovat alkaneet. Tarkoitan "harjoitussupistuksia", jotka tuntuvat kohdun kramppaamisena eivätkä sinänsä tee sen kummempaa, ovat vain kiusallisia. Toistaiseksi on ollut yksi kunnollinen. Ultrassakin kätilö kysyi, että onko mulla supistusherkkä kohtu vai onko tämä myooma... kohtuhan se. Miehenkään en voi antaa liikaa tunnustella vauvaa, kohtu reagoi heti. Se voimakas johtui kyllä ihan psyykkisistä syistä, oli haikea tilanne perheessä ja yritin siinä touhuta asioita, mutta kohtupa pani hanttiin. Voi sellaisen aikana periaatteessa toimia normaalisti, mutta kireää ja kiusallista se on. Toivottavasti eivät tule jatkuviksi, vaikka aiemminkin noita on ollut aika usein.

Alkaa olla pakko käyttää vain äitiyshousuja, mukavimmatkin verkkarit alkavat kiristää. Eipä siinä mitään, onhan noita löytynyt.

Vauva potkiskelee hissuksiin, vähän eri lailla eri päivinä. On tämä helsinkiläinen neuvolaväli tässä vaiheessa raskautta aika pitkä. Viimeksi oltiin toukokuussa ja nyt on aika 30.7. Ennen vanhaan sentään kerran kuussa käytiin. Voisihan sitä ostaa kotidopplerin, kun isompia huolia ei muuten ole, mutta kuitenkin.

Ensimmäiset vauvantarvikkeet hankittu! Vaunut (huutonetistä) ja vauvan "sänky" perhepetiin, ettei isäpappa pelkonsa mukaisesti retkahda sen päälle. Ei sellaista kyllä normaalisti tapahdu, jos ollaan selvin päin ja muutenkin olot on tavalliset, mutta ihan hauska pikkupeti tuo on.

Kellopeippi 16+4

Tarkoitatko synnytyssupistuksia vai harjoitussupistuksia? Mulla synnytyssupistukset tuntuivat aluksi lähinnä selässä, mutta alaselässä. Ylemmän alueen vaivat tutkituttaisin lääkärillä. Harjoitussupistuksissa taas ainakin mulla supistuu kohtu ja tuntuu vatsan puolella. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Jos on akuutti tilanne niin soita neuvolaan! Tai suoraan synnytyssairaalaan.

Heippa, täällä lomaillaan ja relaillaan. Vauva potkiskelee aina välillä ja isänsä kuulemma herää öisin seurustelemaan sen kanssa... en kyllä usko että tuntee vielä potkut ulospäin mutta antaa hänen hupailla :-)

Vähän on monen asian kanssa sellainen "tee kun vielä pystyt"-asenne. Oltiin tänään mustikassa ja onhan se vielä kivaa taipua eteenpäin kuin ei mitään, vaikka maha pömpöttääkin. Muutaman viikon päästä ei ehkä enää pysty... Sama nukkumisen kanssa. Loppuraskaudesta sitä saa asentaa itsensä aika huolella petiin :-) Ei mulla vaikeita raskauksia ole ollut, ja ihan hyvä olo kummassakin loppuun saakka, mutta kun esimerkiksi aion vähän remontoida kotona, niin sitä ei viitsi jättää loka- saati marraskuulle... Tasapaino menee niin huteraksi mahan kanssa, ettei huvita keikkua tikkailla ja sitä väsyykin jo helpommin kuin nyt.

Mutta nyt on hyvä olo, vähän kuin ei raskaana olisikaan kun vielä pysyy menossa mukana :-) Hyvää oloa ja kesän jatkoa kaikille!

Kellopeippi 15+5

Luumupuu: pitää myös muistaa syöksysynnytykset - kaveri on suvusta, jossa kätilön lähinnä tarvitsee ottaa koppi jos ehtii edes paikalle :-) Tavallaan kätevää, mutta siinä on omat vaaransa jos muut eivät usko että tämä tulee nyt.

Ai että olen kade niille joilla ei maha näy :-) Mun pehmusteet turposi melkein heti plussatestin jälkeen ja nyt näytän kuin olisin kuudennella kuulla, vaikken tosiaan ole muuten lihonut yhtään. Ruoka ei edes maistu, tuntuu että tuonne ei mahdu kovin paljon kerrallaan. Tässä raskaudessa minusta saattaa tulla tosi iso. Eipä tuo sinänsä haittaa ja liikkuminen on kyllä edelleen helppoa, koska varsinainen vauvamaha ei tietenkään ole viikkojaan isompi. Lähinnä on tuntunut tarpeelliselta kertoa, että tämä on vauva- eikä mikään muu möhömaha :-) Mammahousuja on vaan pakko jo käyttää, vain muutamat kuminauhavyötäröiset tavalliset hameet menee enää päälle.

Ihan kuin pieniä liikkeitä tuntuisi. Jokainen lapsi on erilainen, joten näin aluksi ei voi olla varma että miten tämä nyt vipeltää. Tuntuu olevan enemmän perinteinen potkija kuin aiemmat, jos nämä nyt jo niitä ovat. Näillä viikoilla on ennenkin tuntunut.

Vanha raskausajan vaiva on taas tuloillaan - sarjaa eihän tuota kellään ole mutta minullapa on. Kohtu alkaa painaa kohdunkaulaa ja se tekee ilkeää, ei satu mutta kyllä se huomion vie ja tuntuu, että pitää päästä istumaan. Supistus on toisenlainen, mutta ikävä tunne tämäkin. Että pitää olla ihmisen tällainen mimoosa, mulle on monesti väitetty että kohdunkaula ei tunne mitään. Haha. Onneksi tiedän, ettei tämä esim. avaa kohdunkaulaa, onpahan vain yksi muistutus kuolevaisuudesta.

Kellopeippi 14+2

Ed. vastaus oli Usvaneidolle, ei näkynyt ihan oikein :-)