käyttäjä-11339

Minulla on ollut useampia koiria ja olen testien ja kokemukseni mukaan melko allerginen koirille. Parhaillaan on ollut kolme koiraa perheessä. Jossain vaiheessa ajattelin, etten voisi elää ilman. Koiria on ollut lyhytkarvaisista noutajista pitkäkarvaisiin paimenkoiriin.

Oman koiran kohdalla allergia näkyy vähemmän. Silloin kun koira stressaa, huomaan sen itse voimakkaana allergiana. Yleisin tilanne on, kun koira odottaa jotain kotiin, mutta minä olen se, joka herään allergiaani, jos koiralla jostain syystä tulee yöllä hätä. Omasta kokemuksesta mitä aktiivisempi rotu, sen useammin ja enemmän koira stressaa. Varsinkin paimenten kanssa ollaan harrastettu todella paljon ja niiden kanssa tuntuu, että sitä enemmän kaipaa virikkeitä, mitä tiheämmin on käynyt koulutuksissa ja tehnyt ruutuja jne. Harrastuksen lähestyessä stressitaso koiralla kasvaa.

Vieraampien koirien kanssa allergia tulee päälle hyvin nopeasti. Kun menen vaikka vanhemmilleni tai sisaruksilleni, joilla on koiria, muutamassa tunnissa nenä alkaa vuotaa ja alan aivastelemaan. Seuraavana päivänä se vähenee.

Jos miettii vaihtoehtoa elää allergian kanssa tai ilman koiraa, minä olen jo monta kertaa päättänyt, että en voi elää ilman koiraa. Nyt kun olen sairastanut vakavampaa sairautta, eikä pysty itse harrastamaan koiran kanssa aktiivisesti, en usko, että ottaisin koiraa. Jos on allergisia lapsia, miettisin todella heidän kannaltaan. Minäkään en lapsena ymmärtänyt tai ainakaan myöntänyt edes itselleni, että todella vaivaava allergiani on johtunut koirastamme. Meillä lapsilla ei onneksi ole koira-allergiaa, johtuisiko, kun koiria on ollut ympärillä syntymästä lähtien?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole koskaan ymmärtänyt mitä niin kamalaa farkkumateriaalissa on. Jos housut on mustat niin eihän niistä syynäämättä edes huomaa mitä se kangas nyt tarkkaan ottaen on. 

Kyllä denimin näkee kaukaa. Farkut ei yleensä ekan pesun jälkeen myöskään ole oikeasti mustat. Tätä ei tosin ehkä kotona peilistä näe, vaan vasta sitten kun vieressäsi seisovalla henkilöllä on päällään oikeasti mustat ( haalistumattomat) vaatteet.

No mutta jos tunnistaakin niin mikä siinä on niin hirveää? Jos ovat siistin näköiset niin miksi se materiaali nimenomaan tekee niistä epkunnioittavat ja kamalat?

Silitetyt, siistit ja vekit, niin kyllä musta denim voi näyttää todellakin suorilta housuilta. Ap on kertonut, että farkut on sellaiset, jotka ovat olleet käytössä. Ilman sen kummempaa tietoa minä ainakin yleistän asian siihen, mitä kadulla näen ja ajattelen arjen kannalta siisteiksi. Mustassa tai tummanharmaassa ympäristössä vähän kuluneet ja epätasaisesti haalistuneet erottuvat.

Tuskin lähimmät hänelle siitä sanoo, mutta kun itse menee tilaisuuteen, se voi vaivata. Vaikka etukäteen ajattelee kuolemaa luonnollisena tilanteena, monella tuppaa suru tulemaan. Muidenkin tunteet tunkevat, omat muistot vaikuttavat ja tilaisuuden hartaus korostaa sitä. Surullisena kummallisimmat asiat alkavat häiritä, vaatetus voi olla sellainen. Sama koskee heitä, jotka on ympärillä.

Jos isä on sanonut siistit, ap tietää mitä hän siistillä tarkoittaa ja täällä varmistaa menisikö siistit käyttöhousut hautajaisten siististä. Veikkaan, että jos hänestä ne täyttäisi suoraan isänsä tarkoittaman siistin määritelmän, hän ei kokisi tarvetta kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Olen 22. En ole koskaan aikaisemmin ollut hautajaisissa, siksi kyselenkin. Farkut on ihan tasaisen mustat, tosin melko kapeat ja käytän niitä melko usein, joten siksi mietin, että onko ne sopivat ja pitäisikö valita joku toinen vaihtoehto. Minulla olisi myös musta kellohelmainen polvipituinen mekko, mitä olen myös miettinyt.

Ap

Hautajaisiin suorat housut tai hame yleensä. Tuo mekko kuulostaa parhaalta tarjoamaltasi vaihtoehdolta. Älä mene käytetyissä arkifarkuissa, jotka olivat ostaessasi siistit ja mustat.

Jos jostain syystä on oltava periaatteen vuoksi farkut, silloin hanki uudet. Ei se pukeutuminen ole vainajaa varten, vaan teitä toisianne. Jos et ole ollut ennen hautajaisissa, kannattaa kokeilla etiketin mukaan. Kun muilla on yhtenevät asut, huomaa erottuvan pukeutumisen helposti.

Siellä surun keskellä ei ole itsellekään mukava, jos omat vaatteet tulee mieleen. Jotain useammin hautajaisissa käyneelle se voi häiritä ihan, kun on tottunut hautajaisten tunnelmaan liittyvän se pelkistetty, siisti musta pukeutuminen.

Jos epäröit, juttele jonkun muun kanssa, joka tulee paikalle.

Vierailija kirjoitti:

No mutta kyllähän sinä toki tiedät ettei käytännön laskuissa, kuten lujuusopissa, mennä koskaan liian lähelle raja-arvoa, vaan pysytään riittävillä varmuuskertoimilla siellä turvallisella puolella.

Matemaattisesti kysymys on toki ratkaistavissa, ja senkin sinä tiedät.

Joku siellä silti insinööriä närästää...

Ei närästä mikään. Kiinnostava aihe, kun sen kanssa on ihan konkreettisesti tekemisissä. Lujuusoppi ei ole vain rakenteiden lujuuden laskua kertoimilla, vaurioanalyysissä tarvitaan kertoimettomia täsmällisiä laskuja. Kun tavoiteltu tila on murtuminen esim. paineen vaikutuksesta ja sen tasaisuus eri kohdissa, silloin mahdollisimman tarkan toistettavuuden kannalta se rajan tunteminen on aika olennaista tietoa.

Matemaattisesti tilanne on ratkaistavissa, kun tuntee desimaalijärjestelmän määritelmälliset sudenkuopat. Matemaattisissa kaavoissa niitä raja-arvoja lähestytään aina jostain suunnasta.

Toinen esitystapa tuosta potenssista todistuksessasi on tällä palstalla hankalammin kirjoitettava:

Todistuksen kaavaan 10x=9+x sijoittamalla saadaan väite:

10*(1-1/ääretön)=9+1-1/ääretön

10-10/ääretön = 10-1/ääretön,

Sovitun äärettömän laskusäännön mukaan se pitää paikkaansa, kuten ilmaisit. 10/ääretön = 1/ääretön. Totuus on, että äärettömän pienessä pyöristetään äärettömän pieni kymmenen kertaa isomman kanssa samaksi.