katjaa

Heippa hei!

Hektinen viikko takana, onnistunut show lauantaina ja eilinen avantouinti kynttilänvalossa revontulia katsellessa kruunasi koko viikon. Aika hienoa kertakaikkiaan!

Nuo papa- ja rintajutut on kyllä ikävää kuultavaa vaikkei vakavia tai pahanlaatuisia oliskaan. Kyllähän se aina herättää silti huolen, kun ei sitä vaan itse tiedä mitä ne lääkärit oikein tarkoittaa. Tsemppiä nyt silti kovasti teille Kimallus-84 ja Hummingbird :)

Mä oon syömisen kanssa pulassa raskauden aikana. Viimeisen viiden viikon aikana kun olen ollut dieetillä, olen oppinut arvostamaan kaikkea ruokaa. Kaikkea mitä kaikki muut saa syödä paitsi minä. Ruuasta on tullut mulle nyt pakkoajatuksia. Haaveilen ruuasta, sen tekemisestä, maistamisesta ja haistamisesta n. 70% ajasta. Useimmiten ajattelen ruisleipää meetwurstilla tai perunamuusia (punainen maito+voi). Palatakseni raskausasiaan, en voi kuvitella kieltäväni itseltäni harvinaista herkkuani graavilohta, tai arkipäiväisempää maksalaatikkoa rusinoilla. En vaan tajua miten voisin tulla toimeen ilman niitä. En siis niitä syö viikottain tai edes välttämättä kuukausittain, mutta se, että satunnaisesti kun näitä olisi tarjolla ja mahdollista ottaa, jättäisin ottamatta... Ei käy laatuun!

Mulla on nyt kuukautiset jollain lailla järjestelmällisesti pielessä. Tai siis eihän ne ole olleet ainakaan kolmeen vuoteen mitenkään säännölliset, mut nyt ne on jotain ihan kummallista. Tammikuussa oli kahdet, helmikuussa ei lainkaan, ja nyt maaliskuussa kahdet. Olihan näillä tämän kuun vuodoilla kuitenkin jo kolme päivää väliä. Ja nämä toiset vuodot sekä tammi- että maaliskuussa on olleet menkkamaisemmat kipuineen ja vuodon määrineen, ekat vuodot on olleet niinku harjoitusviikkoja. Saas nähdä kauanko menee että tulee mitään luomukuukautisia.

Alan olla kurkkuani myöten täynnä tuota ahdasta kerrostalokolmiota. Varsinkin kun mies on nyt keksinyt että haluaa toimivan käkikellon, ja mä en voi sietää niitä kun ne tikittää ja kukkuu. Ei saa nauraa toisen epäonnelle, mutta hän on ostanut nyt kaksi käkikelloa, joista ensimmäisen hän pudotti (sai kuitenkin kiinni ennen maata) niin että se ei käy, ja toisen hän oli kaatanut kuljetuksen aikana. Kaatunut kello voi käydä, ei ole kokeillut vielä. Olen huokaillut helpotuksesta. Käkikello on ihan ookoo jossain omakotitalossa sitten kun sille on oma paikkansa. Nyt ei vaan mahdu. Eikä sovi.

On täs ollu mietittävää kyllä niin, että jäänyt vauvakuumeilu vähemmälle. Unohtunut se ei kuitenkaan ole. Mullakaan ei oo vauvoista mitenkään kauheesti kokemusta, kaverin vauvoja saanut pidellä sylissä lähinnä. Vauvan itku ei pelota. Hoivavietti on kova :D

Enää 3 viikkoa ehkäisyn lopettamiseen. Jee!

Heippa tytöt!

Robinette: onnea viimeisen pillerin johdosta! :D Nyt vaan lakanoita heiluttelemaan :D

Anna Mai: Lasten nimiä on ihan vitsillä heitelty ilmoille, mutta työnimi on päätetty ja se on Käpy-Ryppy Mäkäräinen. Koska vähempi ei riitä. :D Boris ja Sture Björn ei kelvanneet mun miehelle kun "ei me olla mitään suomenruotsalaisia", mutta Tuurea se jäi miettimään. Oikeastaan mulle on samantekevää mikä se nimi on, kunhan se on meidän lapsen oma nimi. <3 tyttöjen nimiä on jotenkin vaikeampi miettiä ja päättää, kun mieskin on ilmoittanut tekevänsä vain poikalapsia... mä elättelen toiveita edes yhdestä tytöstä :D

Menhir: Se kuukausi voi tuntua pitkältä ajalta lykätä lastentekoa, mut toisaalta sulla on loppuelämä aikaa. Ja loppuikäsi saat niitä lapsia kasvattaa, ihan aikuisinakin vielä. :D Valmistaudu nyt vaan henkisesti hyvin siihen hommaan!

ON: Tänään kävin Terveystalossa kun kuume on edelleen pysynyt. Siinä lääkäri sitten kuunteli keuhkoja ja diagnosoi mulle keuhkokuumeen. Sain heti antibioottipistoksen pyllyyn ja pillerikuurin perään. Kunnallisella puolella tiistaina en saanut edes aikaa lääkärille, vaan terveydenhoitajalle. Ensi kerralla kun sairastun, menen suoraan tuonne Terveystaloon enkä nuukaile. (Meillä on työpaikan kautta sairaanhoitovakuutus, jossa omavastuuosuus on 30e, ja se kattaa sitten työ- ja vapaa-ajan sairastumiset ja tapaturmat lääkärikuluineen, lääkkeineen ja hoitoineen.)

Jai, meillä jää ehkäisy pois 32 päivän kuluttua. Tuo miekkonen on ihan hyvin parantanut työtapojaan eikä enää tee 10-21 päiviä, vaan on tänä vuonna ottanut asiakkaita vastaan pääsääntöisesti 9-17. Näin hän pääsee ajoissa kotiin, ja on itse selvästi onnellisempi. Yksi asia mua vielä risoo, että pitäis hommata hälle ihan henkilökohtainen kännykkäliittymä. Edelleen nimittäin löytyy niitä sankareita, jotka ajattelee, että tuo tekee tatskaa kellon ympäri ja viikonloppuisin. Ja tulee siis soittoa ihan koska tahansa. Sähköpostit onkin ihan ookoo hoitaa kotona, studiolla ei edes ole tietokonetta.

Alkoholi on meillä ollut sellainen huoleton asia. Jos tekee mieli, niin on hyvä ja ottaa. Jos ei tee niin ei tietenkään oo pakko. Saunajuomat otetaan melkein aina, ja moottoripyöräkerholla on bileitä ehkä kerran kahdessa kuukaudessa jossa ollaan mukana, eikä silloinkaan välttämättä molemmat juo. Ennen olin itse semmonen bilehile siinä mielessä, että halusin mennä tanssimaan, eikä kaverit innostuneet ellei siihen liittynyt juominen. Nykyään uskallan ja kehtaan tanssia ihan ilman viinaakin, lällislää. Kääntäköön katseen pois ken ei kestä sitä näkyä.

Kuume on vaihtunut kovaan yskään. Olen siis kai jo voiton puolella, vaikka tuntuu että nyt kärsin vielä enemmän :D Enkä jaksa enkä halua mennä huomenna töihin, kun kotona on niin paljon tekemistä. Viikon päästä meillä on iso burleskikeikka, ja mulla on vasta murto-osa vaatteista valmiina.

(Jos joku nyt tän hienon viestin ja erittäin salamyhkäisen nimimerkkini perusteella osaa päätellä että kuka olen, niin onneksi olkoon. Vauvakuumeeni ei ole salaisuus. Kunhan ette kerro äidilleni! :D )

Nonniin, muutama sivu tullut taas luettua eteenpäin näitä teidän viestejä, olen ehkä semisti kärryillä.

Onnea Tirlittantaa! Tuli ihan tippa linssiin vilpittömästä ilosta sun puolesta. Sait sitten kunnian olla eka. :D

Eläimistä: Mulla on ex-miehen kanssa kaksi kissaa, ne on joka toinen kuukausi meillä ja joka toinen hänellä. Kumpikaan ei halua luopua, joten tehtiin ratkaisu näin. Viikko/viikko ois ollut liian stressaavaa kissoille, mutta tää kk/kk on tuntunut ihan toimivalta jo yli vuoden. Lisää kissoja voisi meidän talouteen tulla. Koira melkein tuli, mutta onneksi ystäväni, jolla niitä pentuja oli, on sen verran tunnollinen kasvattaja, ettei antanut mun ostaa sitä yhtä pentua, joka olisi vaatinut enemmän mitä mulla ois ollut tarjota.

Ovulaatiosta: Mä en tiedä miltä ovulaation kuuluu tuntua kun edellisestä on niiiiiiiiiin monta vuotta, joten ostin niitä ovistikkuja ihan siihen tarkoitukseen, että opin tunnistamaan. (Ja että tärppäis mahd. pian.) Stressaan taatusti ja pelkään kuollakseni, että ilman ovistikkuja tärppi menee ohi tai että en ovuloi ollenkaan.

Häähössötykset ei haittaa mua, tykkään häistä vaikka oma avioliitto kariutuikin :) Ei ollut häiden vika, oli vaan virheellinen valinta siipaksi tämä mieshenkilö :D En nyt itse hingu uudestaan naimisiin äkkiä, mutta jos tuo nyt yhtäkkiä tulis ja kosis, ni kyllä mää lähtisin tuohon kelkkaan.

Viikonloppu meni Helsingissä ja tuliaisina toin kuumeflunssan. Miekkonen sairastui jo sunnuntai-iltana, munhun iski maanantai-iltana. Kolme päivää sairaslomaa sain, eli perjantaina takaisin töihin. Miekkonen oli kaksi päivää pois töistä mutta meni jo tänään takaisin, koska se on yrittäjän arkea eikä ole varaa sairastella enempää. Onneksi sillä ei ollut enää kuumetta, mutta se oli kyllä niiiiiin poikki ja loppu kun se tuli töistä.

Josta tulikin mieleeni. Meillä se on automaattisesti minä joka jään kotiin lapsen kanssa. Tuo yrittäjyys ja pienillä tuloilla kitkuttelu ei anna kyllä yhtään myöden millekään isyyslomalle. Hoitovapaalle jäisin mielelläni, tosin voi olla, että tehdään kakkonen sitten putkeen, niin tulee pienellä ikäerolla lapset. Fakta on se, ettei hoitovapaaseen oikeasti ole varaa. Tai en tiedä, en ole katsonut enkä laskenut. Mut niitä kerkee varmaan miettii äippälomalla.

Ja mistä mun piti vielä kertoa... no kodista. Meillä on nyt kaupungilta vuokrattu 65 neliöinen kerrostalokolmio. Meillä on sellainen työnjako, että mies hoitaa asumiskulut jne, ja minä säästän sitten ASP-tilille tulevaisuuden kotia varten. On mun mielestä päivänselvää, että tähän asuntoon ei mahdu enää vauvaa kun täällä on miekkosen kaksi poikaakin, ja ollaan katseltu vuokraomakotitaloja. Vähänlaisesti on meidän budjetille sopivia, mutta muutamaa olen käynyt katsomassa. Ja taas minä, koska mies on yrittäjä ja sen päivät koostuu muutamista parin tunnin asiakastapaamisista jotka sovitaan kuukausia etukäteen. Mutta mitä en tekis meidän yhteisen hyvän eteen. <3

Nyt koitan taas pysyä kärryillä jutuissa. Jippii!

Heippa hei!

vauvaunelmia: kuulosti kyllä liukuhihnalta tuon lääkärin toiminta. Tais olla kiire päivä. :/

Kimallus-84: Toivotaan syn gynekäynnistä parempaa, kun on lääkäriä kehuttukin :)

Mulla on 41 päivää ehkäisyä jäljellä. 41 päivää talviloman alkuun. Kaksi viikkoa superdieettiä on aiheuttanut 1,7 kilon pudotuksen. Motivaatio dieetata on nollissa, ja itkin viikonloppuna kun mies ja pojat söi paahtoleipää enkä kestänyt sitä tuoksua. Yllättäen joka kerta kun dieettaan, niin kauppohin tulee hirveesti kaikkia uutuusnameja. Esim. nyt mainostetaan kovasti tuota Milkan alppimaitosuklaata, ja TIEDÄN sen olevan taivaallista. Lisäks jotain uusia namipusseja tullut, joita halajan päästä maistamaan. Ja mielihalut on yllättävän tarkkoja, esim. sipuli-salami-paprika-pitsa, pesto-juustopiirakka jne. Liikuntaa harrastin tosiaan dieetin ekalla viikolla, sen jälkeen en. En halua liikkua, koska se vie niin paljon aikaa. Enkä pysty ajattelemaan muuta kuin ruokaa. Omien dieettiruokien laittamiseen ja valmistamiseen menee ihan helkkarin paljon kallista aikaa, ja juuri nyt sitä aikaa tarvitsisin nahkatöiden tekemiseen, koska ne saattaa vielä joskus elättää mut.

Ehkä lopetan dieetin. Viikonlopusta tulee muutenkin vaikea: ollaan menossa Helsinki Burlesque Festivaliin pe-su, ja vaikka on ohjeistettu ottamaan omat eväät kylmäkassissa mukaan, niin en todellakaan raahaa missään bussissa ja Helsingin keskustassa jotain saakelin kylmäkassia missä on valmiiksi punnitut maitorahka-marja-purkit ja jotain jauhelihapihvejä. In your dreams. Mulla on muutenkin sen verran kannettavaa kaikkine pukuineni etten todella rupee tuohon hommaan. Helsingissä lienee kauppoja ja ruokapaikkoja, joista saa salaattia ja Skyrriä. Iltapalalle voi mennä vaikka subille. Haluan majoneesia.

Mulla on ehkä vauvakuumeilu hieman hiipunut, koska on niin paljon muuta ajateltavaa nyt. Moottoripyöräkorttikin pitäisi suorittaa loppuun, ja lähetinkin viestiä autokoululle että koskas heillä alkaa ajokausi. Ja se moottoripyöräkin pitäis rakentaa loppuun että sillä voi sitten ajaa. Ohjaustanko-ostokset häämöttää ja niitä on nyt lykätty vaan kun ei oo aikaa. Hirveesti oon purkanu mutta mitään en oo saanu kasaan. :D Kun nyt ei tulis paksuks ennen ku pääsee prätkällä huristeleen. Tai vaikka tulis ni ei kai se maha nyt niin äkkiä kasva ettei ajamaan pysty.

Onks teillä jotain harrastuksia joita raskaus/-maha haittaa?