Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Potilas myönsi ääneen, ettei harjaa ja lankaa hampaitaan riittävän usein. Hän tunnusti myös juovansa limsaa ja ateriarytmi on epäsäännöllinen. Tämän tason rehellisyyttä ei kohtaa kuin kerran tai pari vuodessa.

😂😂😂

Mitä isäsi on mieltä tilanteesta, ap?

Vierailija kirjoitti:

Miehellä saattoi olla raha-asiat hankalassa tilanteessa, ja halusi aikaa saadakseen ne kuntoon. Niin minäkin jouduin 90-luvun laman aikaan. Seurustelimme n 8 vuotta ennenkuin menimme naimisiin. 

Lähinnä tulevat appivanhemmat tiuskivat minulle "että kyllä nyt insinöörin pitää pystyä perheen elättämään" mutta kun asia ei ollut niin yksinkertianen. Lisäksi heidän tyttärensä oli työtön. 

Aika outoa että huomauttelivat sinulle, sinähän kävit töissä! Mikseivät  huomautelleet työttömälle lapselleen? 

Mä olen jättänyt ihmisiä paljonkin taakseni, eikä syynä ole välttämättä ollut sen kummempi kuin kyllästyminen tai ajan puute. 
Toivottavasti he eivät nyt ajattele, että olen laittanut välit poikki? Se olisi ikävää.

Minusta on ihanaa joskus vuosienkin jälkeen kuulla jostain vanhasta ystävästä. Tuntuu aina siltä, että voidaan jatkaa siitä mihin jäätiin. Ei ne vuodet siinä välissä tunnu missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette

Niin hyviä

Ihmisiä ettei ole tosikaan. Toivottavasti löydätte

riittävän hyviä ihmisiä

Ystäviksenne.

 

Olen löytänyt uusia ystäviä kyllä, kiitos toivotuksista. 

 

Itse asiassa lähes kaikki ystävyydet päättyvät jossain kohtaa, joko laimenevat tuttavuuksiksi tai loppuvat muuten. Ja uusia ihmisiä tulee tilalle. Näin se menee kaikkien kohdalla, että vanhana on jäljellä vain muutamia, jotka ovat olleet koko elämän ystäviä. Tällainen viestissäsi oleva dramatisointi on ihan turhaa. En ole korvaamaton eikä kukaan minunkaan ystävistäni ole korvaamattomia. 

Asia on juurikin näin. Viisautta.