Chinaski

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielitaitovaatimuksia voi asettaa rekryttäville työntekijöille.

Tai palkata kielitaidottomia orjapalkalla ja lisätä harmaata taloutta, koska kielitaidottomilla ei ole ymmärrystä ja eivät kelpaa moneenkaan.

Kyllä sille kielitaitovaatimukselle on ihan kaikkia hyödyttävät perusteet.

Kuten? Suostuisitko itse työskentelemään vaikka arabiaksi? Olisko kuitenkin olemassa sellainen kieli, jolla pärjää? Tulisko mieleen yhtäkään?

Jos muuttaa arabiankieliseen maahan niin kyllä, silloin työskennellään arabiaksi.

Tai ranskaksi tai englanniksi.

Mutta kun nämä ei osaa suomea, eikä englantia.

Siksihän esimerkiksi se asiointi koulun kanssa on niin toivotonta kun aina tarvitaan käännös ja tai tulkki.

Ja sen takia ei päästä sisään suomalaiseen yhteiskuntaan kun ei ymmärretä mitään.

Kouluverkkoilloissa pari isää on paikalla. He osaa suomea.

Sitten on se musta kaapuäitien armeija joka elää siellä kodissa ummikkona.

No ei työskennellä. Sanaakaan en puhu arabiaa ja niin vaan työskentelen. Koulun kanssa ei kertaakaan ole ollut ongelmia, kommunikointi englanniksi, ei arabiaksi. Oikein hyvin on päästy yhteiskuntaan mukaan. Ennen tätä asuttiin Ranskassa, arvaapas millä kielellä työskentelimme ja asioimme? Suomi on ainut maa, jossa ei osata toimia ulkomaalaisten kanssa kun se oma savo on tärkeämpi kuin muiden ihmisten yhteiskunnassa toimiminen.

Olet ilmeisesti suurena valkoisena expattina jossain kehitysmaassa. Suomessa taas ei voi tulla täysivaltaiseksi kansalaiseksi eikä työllistyä, jos ei osaa suomea (joitakin huippuosaajapaikkoja lukuun ottamatta). Ajatus että huonoa englantia puhuvat opettajat opettaisivat englantia täysin osaamattomille lapsille englanniksi (jota kieltä ei puhuta lasten kotona eikä pihalla) on täyskahjo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän halvattu tässä meidän mielenmaisemassa oiken on: jos jollain on jotain se on saatava siltä heti pois.

Jos vanhemmat haluaa ja näkee hyvänä saada lapsensa johonkin painotettuun opetukseen niin keneltäs se muka on pois? Eikö ole hyvä että vanhemmat haluaa lastensa parasta ja sitoutuvat lasten koulunkäyntiin?

Mun omat lapset kävivät aikanaan kaksikielisessä opetuksessa ja koulun rehtori jo silloin totesi että tietää näiden lasten vanhempien paneutuvan lastensa koulunkäyntiin aktiivisesti (ja joskus vähän liikaakin). Kaupunki ei maksanut bussilippuja koulumatkoille joten ostin ne heille ihan itse ja välillä kuskasin kouluun, ei ollut sekään veronmaksajilta pois.

Näillä S2 kielisillä on kuitenkin kouluissaan oman äidinkielen opettajia ja oman uskonnon opettajia. Eikö ratkaisu olisi kumminkin se että näillä on tehostettu suomen kielen opetus ja  ennen normaaliluokkaan pääsyä pitää olla tietty taso suomen kielessä (luetussa, kuullussa ja ymmärryksessä).

Miten he voivat sen tason saavuttaa kun kotona ei voida tukea suomen oppimista? Englanninkielinen koulu heille, tietenkin.

Kotona ei voida tukea suomen oppimista, mutta koulussa ja pihalla voidaan. Kotona eikä pihalla ei voida tukea englannin oppimista. Hyvä kun et ranskaa ehdota maahanmuuttajalapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpaikat enenemässä määrin englanninkielellä, ihmiset elää keskenään synnyinmaasta huolimatta ja kansainvälistyy.

Harmi vaan että se 75% osuus Helsingin tällä vuosituhannella saamasta muuttovoitosta ei puhu englantia juuri sen enempää kuin suomeakaan.

Ihan ensimmäisiä haasteita koulussa on se että tekstiä kirjoitetaan omituisilla koukeroilla. vasemmalta oikealle ja aakkosissa on mukana vokaalitkin.

kyllä kuule puhuu, englannin he pystyvät oppimaan, koska sitä puhutaan niin laajasti ja kotona voidaan sen puhumista tukea. Toisin kuin suomea. Ei meidänkään lapset arabiaa puhu vaikka he ovat opiskelleet sitä monta vuotta, kun koulukieli on englanti, ystävien kanssa puhuvat englantia jne.

Eilen juuri kerrottiin, että ko lapset on suomen kielessä 2,5-vuotiaan tasolla ja englantia osaavat vain youtube-englantina.

Lukea tai kirjoittaa eivät osaa.

Mistähän johtuisi? Johtuisiko siitä että he eivät käy koulua englanniksi vaan suomeksi? On tosi omituinen ajatus että heidän pitää oppia suomi, jota ei kuitenkaan edes kotona voida käyttää. Sama aikuisilla. Töihin pääset vasta lun osaat suomea, ihan älytöntä. Englanniksi he työllistyy.

Englannin kielinen koulu maahanmuuttajalapsille on kyllä älyttömin ehdotus ikinä. He eivät sitten voisi keskustella sen enempää perheensä kuin naapuruston suomalaisten lasten kanssa, eikä heillä olisi mahdollisuutta työllistymiseen. Englannin kielisiä perushommia ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Ai että siirrät jostain kantsusta oppilaita opiskelemaan norssiin? ei varmaan nuo lapsetkaan halua mitään 15km koulumatkoja.

Junalla Kantsusta Rautatieasemalle 13 minuuttia, kävely asemalta Norssiin 10 minuuttia. Ei paha. Lapseni kävi Kantsusta Norssissa yläasteen ja lukion eikä ollut mitenkään hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koronan jälkeen paluu toimistoille on ollut niin huikeaa että Helsingin toimistotilan vajaakäyttöaste on tuoreimmassa selvityksessä jo lähes 13%

https://www.rakli.fi/rakli-tiedottaa/helsinki-research-forum-paakaupunk…

Tässä suuntauksessa on paljon hyvääkin. Niitä toimistokiinteistöjä, joita järkevästi voidaan konvertoida asuinkäyttöön tullaan konvertoimaan, eikä kaavoittava laita kapuloita rattaisiin. Jos runkosyvyys on liian iso, voisi näihin tehdä jonkun Siljan promenaden tyyppisen ratkaisun tai katetun atriumpihan, jolloin saataisiin ikkunoita kaikkiin huoneisiin. 

Vuonna 1967 Helsingin niemellä asui kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin nykyään. Osittain väheneminen johtui lähiöiden rakentamisesta ja asumisväljyyden kasvusta, mutta asuintalojen piilokonttoristuminen oli tärkeä syy. Nyt noita pikkukonttoreita voitaisiin helposti muuttaa takaisin asunnoiksi, ne eivät ole ihan kuranttia tavaraa nykyiseen toimistotyöhön.