Anna Mai
Seuratut keskustelut
Kommentit
Ohhoh, olipas hämmentävää kirjautua näille uusille sivuille!
Viime ajat oon lähinnä seuraillu muiden juttuja sivusta, mieheen iski paniikki ja meillä ei juuri taaskaan puhuta mistään vauvajutuista. Eli siis suunnitelman piti olla kovin selvä, että syksyllä ryhdytään vauvantekopuuhiin niin että loppukeväästä aikasintaan voitais saada perheenlisäystä. Mut ilmeisesti ajatus siitä että TÄNÄ VUONNA ryhdytään tekeen lasta, on kauhea. Ja nyt meillä puhutaan sit jo tohtoriopinnoista vuoden päästä tapahtuvan valmistumisen perään ja mä yritän siin välissä sopertaa mutta että kun sun pitäis elättää mut ja vauva äitiysloman ajan... Että saas nähdä mitä täällä tulevina kuukausina keskustellaan ja mihin päädytään. Pillerit ainakin jää kesällä pois, se on päätetty (=minä itse olen päättänyt, mies tehköön asialle mitä haluaa). Itselläkin vähän epäselvää että miks mä isona haluan vaikka tosiaan opettajahan musta ens vuonna tuleekin --> seurauksena siis se että murehdin kaikkea mahdollista yöt läpeensä ja saan nukahdettua joskus kolmen, neljän maissa. Hienoa siis. Muillekin stressaajille voimia, täällä ainakin kaivataan vähän hengähdystaukoa opiskeluiden parista..
Kaikille vauvapuuhiin päässeille/kohta pääseville kauheasti onnea matkaan!
Huhhuh, mikä viikko taas takana. Eilen onneks juhlittiin illalla kaverien tupareita, mutta muuten on tullut koko viikko raadettua kouluhommien parissa. Tällasten viikkojen jälkeen kyllä alkaa aina odottaa sitä että on työelämässä: töistä yleensä pääsee työpäivän jälkeen eroon, opiskeluita tehdään kellon ympäri...
Omiin periaatteisiin kestovaipat sopis aika hyvin mut luulen kyllä että ei musta siihen oo. Jotenkin tää nykynen äitiyskulttuuri kun tuntuu menevän siihen suuntaan että se äitiys on työ joka pitää suorittaa mahdollisimman tarkasti ja tehdä ihan kaikki mahdollinen mitä vaan voi - mä haluaisin että välillä olis aikaa ihan vaan istua sohvalle alas ja hengähtääkin vähän.
Oon kyllä ajatellut imettää (jos ei mitään ongelmia oo), ihan nyt jo vaan taloudellisistakin syistä... Tietenkin myös sen takia että hyväks sekä lapsen terveydelle että omalle.
Myös synnyttäminen ehdottomasti alateitse! Pelkään ihan hirveesti sitä että joutuu sektioon, se on kuitenkin aika suuri operaatio. Ja näin kerran telkkarista kyseisen operaation ja jäi traumat loppuelämäks, huhhuh!
Meillä on tavallaan menty näiden asioiden kanssa viikon aikana eteenpäin. Toi mun mies ei oo oikein ikinä suostunu puhuun mistään tulevaisuusasioista ("mä aattelen vaan kaks viikkoo eteenpäin"), ja maanantaina sit yhtäkkiä alko jutella että pitäiskö alkaa katsella myytäviä asuntoja!!! Olin hetken ihan kysymysmerkkinä, ja nyt on sit viikon aikana juteltu vähän enemmän. Että katseluprosessi käyntiin, tosin aietta ostoksista ei vielä oo, ehkä sit ens syksynä aletaan tosissaan miettiä sitä. En kyl oo uskaltanut kysyä et onks ajatuksena se että haluaa et meidän tulevalla lapsella on sit oma koti ja silleen... Mut voisi kuvitella että vähän se on kyseessä. Söpöä :)
Kimallus: Ei kannata miettiä, että jaksaako isovanhemmat kiinnostua jos on jo 4 lastenlasta. Ihan taatusti jokainen on tärkeä! Mun toisella puolella sukua on käynyt niin, että ne viimeset lapsenlapset on ollut ehkä isovanhemmille läheisimpiä, kun sit on jo ollut aikaa keskittyä niihin. (14 serkusta, joista oon kolmanneks vanhin.)
En muista että sanoinko jo, mutta meillä olisi siis kummankin vanhemmille ensimmäinen ja puolille isovanhemmistakin eka lapsenlapsenlapsi.
Olis kyllä ihan unelma jos pystyis jäämään lasten kanssa kotiin mahdollisimman pitkäks aikaa. Oon jotenkin kauhuissani päiväkodeista kun en itse koskaan oo ollut - vanhemmat maanviljelijöitä niin oon vaan istunut jossain pellonreunalla kaivamassa kuoppia ja tunnistamassa rikkaruohoja. Muutenkin haaveilen työstä jota voisi ainakin osittain tehdä kotoa käsin...
Kauheita tarinoita anopeista! Erityisesti Hummingbirdille voimia! Mulla on onneksi miehen puolen sukulaiset ihan ihania, kaikki tykkää musta kovasti :) Anoppejakin on periaatteessa kaksi, miehen äiti ja isän pitkäaikanen naisystävä myös. Mutta molempien kanssa välit siis hyvin kunnossa. (Miehen mummu oli myyty siinä kohtaa kun kuuli että leivon säännöllisesti korvapuusteja!)
Oon ihan vähän kade teidän hääjutuista - me ei siis olla edes kihloissa vielä. Säännöllisesti huomauttelen että mua ehkä vähän sellanen kiinnostais ja kuvittelisin että tän vuoden aikana mies ehkä saisi kosittua:) Kaveri työskentelee kultasepänliikkeessä niin se myös ystävällisesti vihjailee miehelle että hyviä sormuksia olisi tarjouksessa :) Häämatkakohteista sekä Santorini että Split kuulostaa ihanilta, mahtavat maisemat varmasti molemmissa!
Mulla oli gyne pillerien uusimista varten just kuun alussa eli siltä osin kaikki kunnossa (vaikka masensi hakea reseptiä kun ei haluaisi mitään pillereidä enää syödä!) Mutta Rellu, myös mun gyne sanoo joka kerta että voi, täällä on niin kovin pieni kohtu.... Toisaalta kaikki muut asiakkaat joita siel oon nähny, on n. 40 vuotta mua vanhempia ja jotenkin kuvittelisin että synnyttäneen naisen kohtu on jotenkin isompi. :D
Ohhoh, teillähän on siellä vaikka mitä lukaaleita joihin laittaa yks pieni vauva:) Me asutaan tällä hetkellä vähän yli 50 neliön kaksiossa, jossa on ehkä maailman epäkäytännöllisin pohja eli tuntuu pienemmältä... Ei vielä oo ihan tultu lopputulokseen sen kanssa, että mitä suunnitellaan tulevaisuudessa: oman ostaminen on edessä varmaan tossa valmistumisen paikkeilla (opetusala on siitä kätevä että vaikka ei olisi vakityötä, pankki laskee määräaikasetkin siltä kannalta että se olisi vakituinen, kun töitä riittää aina). Mutta että onko meillä sitten kerrostaloasuntovälivaihe vai suunnataanko heti maalle on ehkä vähän avoin. Mutta kyllä se tännekin mahtuu, oon mitannut!!
Taloudellisesta tilannetta on tullut mietittyä jonkin verran - jos lapsi saatais maailmaan joskus ens keväänä/kesänä, mä olisin minimiäitiyspäivärahalla ja mies tekis ensin kesätöitä ja sen jälkeen luultavasti lyhyempää tai pidempää sijaistusta. Mutta kun ei tässä opiskelijana oo kovin kummoseen elintasoon tottunut niin mikäpä siinä että tilanne jatkuisi vähän aikaa. Uskon kuitenkin että asioilla on tapana järjestyä!
Meillä käytiin eilen ihan positiivissävyinen keskustelu lapsista, mikä on tällä hetkellä tosi hyvä saavutus! Ehkä me tosiaan päästään syksyllä niihin lapsentekopuuhiin. Tekis mieli miettiä kaikkia vauvavarusteiden hankkimisia mutta ääh, en uskalla ihan tosissani vielä!