AMA_käyttäjä
(AMA)
Seuratut keskustelut
Kommentit
Ennakkokysymys: ”Minkä ikäiset lapset useimmiten kärsivät tällaisesta valikoivasta syömisestä? Jos kolmevuotias syö huonosti, pitääkö jo huolestua vai voiko olla ohimenevä vaihe?”
Hei, kiitos hyvästä kysymyksestä! Tämä aihe on itselle hyvin lähellä sydäntä ja kohtaan viikoittain valikoivasti syöviä lapsia. Valikoiva syöminen on tavallisinta leikki-iässä, etenkin noin 2–5-vuotiailla. Arviot yleisyydestä vaihtelevat tutkimuksissa 20–40 %:iin, koska valikoiva syöminen määritellään eri tavoin. Myös uusien ruokien vierastaminen eli ruokaneofobia kuuluu usein lapsen tavalliseen kehitykseen. Kolmevuotiaan vähäinen syöminen tai ruokien valikointi voi siis hyvin olla ohimenevä vaihe ja osa normaalia kehitysvaihetta.
Yksittäisen aterian sijaan kannattaa katsoa kokonaisuutta: kehittyykö ja kasvaako lapsi normaalisti, jaksaako hän tavalliseen tapaan ja löytyykö ruokavaliosta useampia hänelle sopivia ruokia? Vanhempana voi tehdä listan lapsen päivittäin/viikoittain syömistä ruuista ja tarkastella löytyykö lapsen viikoittaisesta ruokailusta lapselle mieleisiä kasviksia, marjoja, hedelmiä, viljatuotteita, maitotuotteita tai vastaavia kasvipohjaisia tuotteita, proteiinin lähteitä (lihaa/siipikarjaa/kalaa/kasviproteiininlähteitä), rasvan lähteitä (levite/pähkinöitä/siemeniä yms.). Jos syötävien ruokien määrä jää hyvin vähäiseksi (esim. alle 10 ruoka-ainetta) tai vähenee jatkuvasti, kasvu mietityttää, ruokailut kuormittavat perhettä jatkuvasti tai syömiseen liittyy esimerkiksi pelkoa, asiasta kannattaa puhua neuvolassa. Neuvolaan saa olla yhteydessä jo silloin, kun vanhemmalla herää huoli – tilanteen ei tarvitse ensin muuttua vakavaksi. 😊
Tässä muutama nettisivu sekä opas, josta voi olla apua:
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry: https://ruokakasvatus.fi/
Muru-opas: opas syömispulmaisten lasten perheille (2023): https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938318
Neuvokas perhe: https://neuvokasperhe.fi/syominen/
-Ravitsemusterapeutti Iida-Sofia
AMA
Hei,
Täällä ravitsemusterapeutti Iida-Sofia. Minulle voi seuraavan tunnin ajan esittää kysymyksiä ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyen. Pyrin vastaamaan mahdollisimman moneen ja vastaan myös ennakkokysymyksiin tämän tunnin aikana. :)
-Ravitsemusterapeutti Iida-Sofia
AMA
Kuinka suuri uhka kyberhyökkäys on? Jos sähkö katkaistaan, miten yhteiskunta selviää?
Kyberuhka on siinä mielessä poikkeuksellinen turvallisuusuhka, että se ei ole tulevaisuuden uhka vaan nykyhetken todellisuutta. Suomeen kohdistuu jatkuvasti erilaisia kyberhyökkäyksiä, tiedustelua ja häirintäyrityksiä. Suurin osa niistä ei koskaan ylitä uutiskynnystä, koska niitä torjutaan jatkuvasti. Useimmiten kyse on yksittäisten järjestelmien häiritsemisestä tai tiedon varastamisesta. Jos laaja sähkökatko joskus tapahtuisi, Suomi ei olisi täysin toimintakyvytön. Sairaaloilla, viranomaisilla, tietoliikenneverkoilla ja monilla kriittisillä toimijoilla on varavoimajärjestelmiä juuri tällaisia tilanteita varten. Täydellistä suojaa ei kuitenkaan ole olemassa. Siksi kotivara, taskulamppu, paristot ja muut perusvarautumisen keinot ovat edelleen ajankohtaisia myös digitaalisessa maailmassa.
AMA
Joskus sanottiin, ettei Ruotsin puolustus ole kovin hyvin hoidettu. Miten tämä heijastuu Suomeen?
Muutama vuosi sitten tähän olisi voinut vastata eri tavalla kuin tänään. Kylmän sodan jälkeen Ruotsi teki erittäin merkittäviä puolustusleikkauksia ja moni ruotsalainen asiantuntija arvioi jälkikäteen, että turvallisuusympäristöä tulkittiin liian optimistisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suunta on kuitenkin muuttunut voimakkaasti. Puolustusmenoja on kasvatettu, joukkoja lisätty ja Nato-jäsenyys on muuttanut koko turvallisuuspoliittista asetelmaa. Suomen näkökulmasta Ruotsi on yksi tärkeimmistä turvallisuuskumppaneista. Itämeren turvallisuutta, Pohjois-Suomen puolustusta tai huoltovarmuutta ei voi enää tarkastella täysin erillään Ruotsista. Sama pätee Baltian maihin. Niiden turvallisuus vaikuttaa meihin, aivan kuten meidän turvallisuutemme vaikuttaa niihin. Eli yhdessä joko pärjätään tai ei, tiivistettynä. Mitä vahvemmat kaverit, sitä vahvempi Suomi.
AMA
Hei, kiitos kysymyksestä! Painosta ja painonpudotuksesta puhuttaessa, tärkeää on huomioida kokonaisuus. Painoon vaikuttaa monet tekijät, kuten perimä, stressi, uni, elinympäristö, ravitsemus, liikunta, totutut tavat, aiemmat painonmuutokset jne. Jos kuitenkin mietitään tässä kohtaa vain ravitsemusta, ensimmäiseksi haluan nostaa esille, että myös painoa pudottaessa tärkeää on huomioida riittävä energiansaanti ja juuri välttämättömien ravintoaineiden saanti, vaikka ollaan energiavajeessa. Erityisesti lihasmassan säilyttämiseksi riittävä proteiinin saanti on tärkeää. Painoa pudottaessa proteiinia olisi hyvä tulla n. 1,2-1,6 g/kg/vrk. Säännöllinen ateriarytmi on yksi tärkeä tekijä, jonka avulla tuetaan riittävää ja monipuolista ruokailua, vähennetään napostelun tarvetta, tuetaan nälän- ja kylläisyydentuntemusta ja pidetään yllä vireystilaa. Säännöllisyys toteutuu suurimmalla osalla, kun aterioita on 3-5 tunnin välein. Kylläisyyttä tukee riittävä proteiinin ja kuitujen saanti. Sisällytä jokaiselle aterialle kasviksia/marjoja/hedelmiä ja konkreettinen proteiinin lähde, esim. maitotuote/kalaa/broileria/tofua/palkokasveja yms. Myöskään hyvä laatuisia hiilihydraatteja (täysjyväviljat) ei tule unohtaa, sillä näistä saadaan kuitua, energiaa ja muita välttämättömiä ravintoaineita. Rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota ja suosia kovan rasvan lähteiden sijasta pehmeiden rasvojen lähteitä. Juomiksi kannattaa valita vähäenergiaisia vaihtoehtoja ja ruoka- sekä janojuomana vesi on paras vaihtoehto. Myös joustava suhtautuminen syömiseen auttaa: yksittäinen herkku tai erilainen ruokailupäivä ei pilaa kokonaisuutta. Tavoitteena ovat arkeen sopivat tavat, joita voi jatkaa myös silloin, kun painonpudotusvaihe on ohi ja pyritään painonhallintaa.
Aihe on hyvin laaja ja aina puhuttaessa painonpudotuksesta täytyy huomioida yksilölliset seikat, joten suosittelen matalalla kynnyksellä pyytämään myös apua alan ammattilaisilta. :)
-Ravitsemusterapeutti Iida-Sofia
AMA