AMA_käyttäjä

(AMA)

Meillä on yksi hoidoilla hankittu lapsi ja hän on se, joka on nepsy-lapsi, kenellä on allergiat ja autoimmuunisairaus. Liittyykö tämä hoitoihin ja puhutaanko hoidoilla alkunsa saaneiden terveysriskeistä ym. tarpeeksi avoimesti? Tiedän, että voi olla vaikea osoittaa varmasti syitä ja seurauksia, mutta olen tätä silti miettinyt. Muilla lapsilla ei näitä "vaivoja" ole, edes vanhemmilla.

Pohjoismaissa on kansainvälisesti arvostettu tutkimusryhmä (Conartas), joka seuraa ja selvittää lapsettomuushoitoihin liittyviä seikkoja erityisesti hoidoista syntyvien lasten terveyttä. Pohjoismaissa on erittäin kattavat rekisterit sekä lapsettomuushoidoista, että syntyneistä lapsista ja sairauksista ja sairastavuudesta yleensä. On tärkeää ymmärtää, että yhteyksiä on todettu esim. mikrohedelmöityksen ja poikalasten rakenne poikkeavuuksien välillä. Tutkimusten mukaan vaikuttaisi kuitenkin siltä, että yhteys liittyy hedelmättömyyteen eikä toteutettuun hoitomuotoon. Neuropsykologisten poikkeavuuksien riskin tiedetään lisääntyvän biologisen isän iän myötä. Tästä syystä johtuen esim. siittiöiden luovuttamisen ikäraja on Suomessa 45 vuotta.

Mitä voin naisena tehdä terveellisten elämäntapojen lisäksi, että hedelmällisyys säilyy hyvänä mahdollisimman pitkään?

Et kovinkaan paljon, nikotiinituotteet lyhentävät hedelmällistä ikää, samoin monet muut myrkyt. Ns. terveet elämäntavat toki parantavat raskauden todennäköisyyttä ja pienentävät raskausajan riskejä, mutta elämäntavoilla ei nainen käytännössä pysty pidentämään hedelmällistä aikaansa. 

Julkisella puolella ilmeisesti ikäraja on 40 v mutta jo aloitetut hoidot viedään loppuun. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa: riittääkö, että hoitosuunnitelma on tehty ennen 40 v syntymäpäivää ja sitä ollaan lähdössä toteuttamaan, vai pitääkö ennen tuota päivää olla jo ensimmäinen toimenpide tehtynä? Tai voiko 40:ää vuotta lähestyvänä naisena yrittää ensin lievempiä hoitomuotoja vai onko parempi mennä varmuuden vuoksi suoraan IVF-hoitoihin, mikäli niihin ei välttämättä ole varaa yksityisellä puolella?

Julkisella puolella aloitettujen hoitojen loppuun vieminen tarkoittaa sitä, että aiemmasta hoidosta pakkasessa olevat alkiot voidaan käyttää tehdä ns. pakastusalkion siirrot. Käytäntönä on tyypillisesti se, että itse IVF-hoito, jossa kerätyt munasolut hedelmöitetään, tulee olla tehtynä ennen 40 vuoden ikää. Käytännössä julkisella(kin) puolella 40 v iän lähestyessä edetään suoraan koeputkihoitoon. 

Mistä toistuvat keskenmenot yleensä johtuvat?

Keskenmenoihin on useita eri syitä, eikä usein syytä saada luotettavasti selville. Alkion/sikiön kromosomipoikkeavuudet ovat ilmeisimmin suurin syy. Kromosomipoikkeavuuksien riski kasvaa naisen iän myötä hyvin merkittävästi ja yli 40 vuotiaan naisen kohdalla on tärkeää pohtia mitkä tutkimukset ovat mielekkäistä suuren kromosomipoikkeavuusriskin takia.

Miten lihavuus vaikuttaa hedelmällisyyteen ja  raskauden aikaansaamiseen sekä luonnollisesti että hedelmöityshoidolla? Mikä BMI katsotaan vaikuttavan negatiivisesti raskauden aikaansaamiseksi? 

Ylipaino vaikuttaa erityisesti raskauden aikaisiin riskeihin eniten raskausajan diabetekseen ja raskausmyrkytykseen. Riski siihen, että sikiö kasvaa suurikokoiseksi on huomattavasti lisääntynyt. Merkittävä ylipaino saattaa tehdä hoidon toteuttamisen hankalaksi, esim. munasolujen kerääminen munasarjoista voi olla huonon näkyvyyden takia ongelmallista ja joskus siihen voi tästä syytä liittyä ylimääräisiä riskejä. Parasta hoitojen toteuttamisen, niiden onnistumisen ja raskauden mahdollisimman normaalin sujumisen kannalta normaali paino (BMI <30 ja toisaalta >18.5).