Vartalo ihan pilalla :(
Olen synnyttänyt kolme lasta ja mun kroppa on ihan pilalla. Raskausarpia reidet, takapuoli, vatsa ja rinnat täynnä, venynyttä ihoa samoissa paikoissa. Suonikohjuja sekä jaloissa, nivusissa että lantion alueella sisäisiä. Vatsalihasten välillä 3 cm levyinen aukko, jonka takia selkä ihan rikki jatkuvasti ja maha on roikkuva pussi. Aivastaa ei uskalla ettei pissaa housuun ja paikat muutenkin löystyneet. Mitäs muuta vielä.. Jos olisin tiennyt minkälaisia vaurioita lisääntymisestä voi seurata, olisin jättänyt väliin tai ainakin vähemmälle. Miksei näistä varotettu etukäteen? Masentaa olla kipeä ja ruma.
Kommentit (90)
Elämä on... Se on hyvin yksilöllistä, toisilla raskaudet tekevät enemmän tuhoa kuin toisilla. Itse olen mies, ja vaimostani todella näen ja tunnen tuon. Neljän lapsen jälkeen kiloja on parikymmentä enemmän, rinnat ja vatsa roikkuvat, pillu on löystynyt... Mutta en minä sitä hänelle sano, vaan kehun joka päivä ihanaksi ja kauniiksi ja sanon että hän on minusta viehättävä ihan minkä kokoisena ja muotoisena vaan. Valehtelen tietysti niin että korvat heiluu, tietysti tiukkalihainen synnyttämätön nainen olisi kiihottavampi, mutta vaimo on kantanut ja synnyttänyt meidän ihanat lapsemme. Elämä jättää jälkensä, ja se on tietoinen riski ja pieni hinta kaikesta siitä mitä lapset meille antavat. Toivottavasti myös sinun miehesi jaksaa sinua tukea ja kehua kauneuttasi lasten jälkeenkin.
ihan varmasti kaduttaa lastenhankinta jos menettää ulkonäkönsä täysin. Minä menetin lasteni myötä ulkonäköni, positiivisen luonteeni , terveyteni ja kaiken vapaa-aikani. Olen nykyään koko ajan stressaantunut, nalkuttava ja rupsahtanut lehmä, jolle omaa aikaa on wc-käynti. Kaikki on vaikeaa eikä jaksa mitään ylimääräistä kodin pyörittämiseltä ja lasten kiljunnalta. Lisäksi ei kiinnosta liikkua ihmisten ilmoilla eikä harrastaa seksiä kun maha on oksettava roikkuva säkki ja tissit polvissa. odotan vaan millon mies pettää, ja eipä haittaisikaan, kukapa minuakaan haluaisi.
Juu, itsellä yksi 4-kuinen lapsi ja en ole kyllä varma tuleeko toista. Jos tästä vartalosta vielä kelpo peli saadaan, niin en varmaan uskalla ottaa riskiä että seuraavalla kerralla en enää palaudukaan. Nyt alavatsa vielä ihan löysä ja arpinen, rinnat tyhjät pussit vaikka vvielä imetän. Toivon, että aika parantaa mutta jos ei, niin sitten kirurgin veitsi. Seksi ällöttää, kun en kestä miehen kosketusta pitkin venynyttä ihoani.... :(
Minä olen myös menettänyt vartaloni. Joskus kun katson itseäni peilistä, alkaa itkettää. Olen vasta 30v ja haluaisin vielä olla haluttava ja seksikäs. Jos olisi rahaa, saattaisin jopa mennä ihon kiristykseen poistattamassa vatsan kohdalla roikkuvan ylimääräisen ihon. Samalla lähtisi osa raskausarvista. Vaikka miten sanotaan, että kauneus on katoavaista niin sellainen yhtäkkinen, lähes yhdessä yössä tapahtuva totaalinen vartalon muuttuminen on iso sokki.
Olen synnyttänyt kolme lasta. Äitiys on tietysti ihanaa ja tärkeintä mutta se vei aika ison osan minusta mennessään. Mieheni mielestä olen yhtä seksikäs kuin ennenkin, mutta kuten ylläoleva mieskin kirjoitti, taitaa valehdella korvat heiluen. En kuitenkaan tyhmä ole, näen muutoksen itsessäni. Eikä sillä mitä mies minusta ajattelee ole niin väliä vaan haluaisin ihan itseni takia tuntea oloni yhtä seksikkääksi ja naiselliseksi kuin ennenkin.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 14:31"]
Elämä on... Se on hyvin yksilöllistä, toisilla raskaudet tekevät enemmän tuhoa kuin toisilla. Itse olen mies, ja vaimostani todella näen ja tunnen tuon. Neljän lapsen jälkeen kiloja on parikymmentä enemmän, rinnat ja vatsa roikkuvat, pillu on löystynyt... Mutta en minä sitä hänelle sano, vaan kehun joka päivä ihanaksi ja kauniiksi ja sanon että hän on minusta viehättävä ihan minkä kokoisena ja muotoisena vaan. Valehtelen tietysti niin että korvat heiluu, tietysti tiukkalihainen synnyttämätön nainen olisi kiihottavampi, mutta vaimo on kantanut ja synnyttänyt meidän ihanat lapsemme. Elämä jättää jälkensä, ja se on tietoinen riski ja pieni hinta kaikesta siitä mitä lapset meille antavat. Toivottavasti myös sinun miehesi jaksaa sinua tukea ja kehua kauneuttasi lasten jälkeenkin.
[/quote]
Tämän vuoksi en usko sanaakaan mitä mieheni mulle sanoo. Kai se kehuu, kun ei muualtakaan pillua saa jos ei vieraisiin lähde. Eipä se kuitenkaan mitään arpisia löysiä muijia katsele, kun käteen vetää. Pitänee ulkoistaa seksi ja keskittyä itse vaikka opiskeluun, eipähän tule paha mieli ja voi vaan olla vaatteet päällä.
T:6
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 14:19"]Ulkonäkö on katoavaista, ihan jokaisella! Nauti siitä, että sinulla on kolme (varmasti ihanaa) lasta. Kai he ovat tärkeämpiä ja rikastuttavat elämää enemmän kuin tiukka vartalo?
[/quote] Kyse ei ole pelkästään ulkonäöstä. Luitko edes koko tekstiä?
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 14:31"]Elämä on... Se on hyvin yksilöllistä, toisilla raskaudet tekevät enemmän tuhoa kuin toisilla. Itse olen mies, ja vaimostani todella näen ja tunnen tuon. Neljän lapsen jälkeen kiloja on parikymmentä enemmän, rinnat ja vatsa roikkuvat, pillu on löystynyt... Mutta en minä sitä hänelle sano, vaan kehun joka päivä ihanaksi ja kauniiksi ja sanon että hän on minusta viehättävä ihan minkä kokoisena ja muotoisena vaan. Valehtelen tietysti niin että korvat heiluu, tietysti tiukkalihainen synnyttämätön nainen olisi kiihottavampi, mutta vaimo on kantanut ja synnyttänyt meidän ihanat lapsemme. Elämä jättää jälkensä, ja se on tietoinen riski ja pieni hinta kaikesta siitä mitä lapset meille antavat. Toivottavasti myös sinun miehesi jaksaa sinua tukea ja kehua kauneuttasi lasten jälkeenkin.
[/quote] Ei ole miestä, enkä haluakaan.
Niin no... Kukaan ei pakota hankkimaan lapsia :)
Minä,4 lapsen äiti, en ole enää nainen eikä minua enää ole, olen vain äiti. En hankkisi lapsia ollenkaan jos olisin tiennyt mitä menetän.toki rakkaita ovat ja hyvin hoidan. Mutta silti kadun. Monet eivät sitä ääneen kehtaa myöntää.
No ei se niin hauskaa ole itkeä yksinäisenä ja lapsettomana vaikka kroppa olisikin jonkinlaisessa kunnossa. Ei elämä koskaan ole siellä aidan toisella puolella sellaista kun kuvitellaan. Esimerkiksi kaikenmaailman blogi ihmisten jutut on kuitenkin vähän kuin väksisin rakennettuja kulisseja. Facebookissakin monet väärentävät elämäänsä näyttämään paremmalta kuin se on. Elämä on omalla kohdallani lopulta tyhjää ja tarkoituksetonta ilman lapsia. Ei ole mitään mille omistautua ja rakastaa.
Ylimääräiset kilot voi laihduttaa, nuhjuisen ulkonäön voi häivyttää kampaajalla ja shoppailemalla uudet vaatteet ja meikit. Hampaat voi valkaista. Muut näkyvät muutokset ovat vaatteiden alla ja omassa päässä. Jos masentaa, lääkäriin. Jos todellisia, fysiologisia ongelmia, lääkäriin. Kyllä se siitä, kaikki muu on tekosyytä.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 14:35"]ihan varmasti kaduttaa lastenhankinta jos menettää ulkonäkönsä täysin. Minä menetin lasteni myötä ulkonäköni, positiivisen luonteeni , terveyteni ja kaiken vapaa-aikani. Olen nykyään koko ajan stressaantunut, nalkuttava ja rupsahtanut lehmä, jolle omaa aikaa on wc-käynti. Kaikki on vaikeaa eikä jaksa mitään ylimääräistä kodin pyörittämiseltä ja lasten kiljunnalta. Lisäksi ei kiinnosta liikkua ihmisten ilmoilla eikä harrastaa seksiä kun maha on oksettava roikkuva säkki ja tissit polvissa. odotan vaan millon mies pettää, ja eipä haittaisikaan, kukapa minuakaan haluaisi.
[/quote]
Niin, ja mieheni ei todellakaan huomioi minua eikä koskaan sano mitään kaunista minusta, joten se hänen mielipiteensäkin minusta ja arvostani on tullut kyllä ihan selväksi. Äitienpäivänä ei toivottanut edes onnea.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 14:51"]Ylimääräiset kilot voi laihduttaa, nuhjuisen ulkonäön voi häivyttää kampaajalla ja shoppailemalla uudet vaatteet ja meikit. Hampaat voi valkaista. Muut näkyvät muutokset ovat vaatteiden alla ja omassa päässä. Jos masentaa, lääkäriin. Jos todellisia, fysiologisia ongelmia, lääkäriin. Kyllä se siitä, kaikki muu on tekosyytä.
[/quote] Ei ole ylimääräisiä kiloja, naama ja hiukset on nätit, vaatteet sopivat. Niitävaan ei halua riisua.. Varsinkin kun pää ja vartalo ovat ihan eri paria :( Siksi en halua miestäkään, en halua tuottaa valtavaa pettymystä.
Ei voi muuta sanoa ku että kyllä maailma on ulkonäkökeskeinen paikka. Ainakin tällä palstalla, millon haukutaan timmejä ihmisiä ja millon itketään omasta ulkonäöstä. Voi hyvää päivää.
Herranjumala. Pysyikö pillu sentään muodossaan ja kauniina?
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 14:59"]Herranjumala. Pysyikö pillu sentään muodossaan ja kauniina?
[/quote] Ei.
Tiedän monta naista jotka kärsivät lapsettomuudesta ja ovat lopulta tulleet jätetyiksi kun mies on halunnut lapsia. Joten tuskin se yksinäinen elämäkään mitään herkkua on, jos ei ole meidän perheellistenkään.
Aika paljon voi tehdä ulkonäkönsä eteen niinkuin 14 mainitsi. Meikkaamalla ja laittamalla hiuksia saa jo aika paljon piristystä arkeensa. Jos on pahaa löystymistä alapäässä, voi olla myös laskeumasta kyse. Kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja leikkaukseen tarvittaessa. Lantiopohjan lihaksia voi jumpata, auttaa paljon. Jos rinnat roikkuvat navassa ja asia häiritsee, nekin voi leikkauttaa ehkä jopa kunnallisella jos niistä on terveydellistä haittaa kuten niskakipuja ja ihottumaa rintojen alla.
Hymy ja iloinen mieli sekä se, että on kiinnostunut elämästä tekevät aika paljon ulkonäölle.
Terv. 6 lapsen äiti
Mitäs mieltä siementäjä, talon isäntä on?
Ulkonäkö on katoavaista, ihan jokaisella! Nauti siitä, että sinulla on kolme (varmasti ihanaa) lasta. Kai he ovat tärkeämpiä ja rikastuttavat elämää enemmän kuin tiukka vartalo?