Lue keskustelun säännöt.
Olenko hyväosainen, kun palstan valituksenaiheet eivät kosketa minua?
10.06.2015 |
Lueskelin taas palstaa, ja tulin ajatelleeksi, olenkohan jotenkin poikkeuksellisen hyväosainen, kun oikein mitään yleisimmistä murheista eivät kosketa minua:
- mies ei siivoa/huomioi/pane/osallistu ----> Olen hyvässä parisuhteessa, jossa molemmat arvostavat yhteistä hyvää ja haluavat vaalia sitä.
- jatkuvasti sotkua ja kotitöitä ----> Kotini on käytännössä aina siisti.
- ei ole rahaa ostaa koskaan mitään----> Olen keskituloinen ja saan joka palkasta rahaa säästöön.
- ei töitä/työmahdollisuuksia/suuntaa/tulevaisuutta ----> Olen vakituisessa työsuhteessa ja teen elämässäni sellaisia asioita kuin haluankin.
- lapset kitisevät/valvottavat/mankuvat/kiusaavat/sekoilevat/sairastavat ----> Meillä ei ole lapsia, vaan saamme elää kahden aikuisen elämää
- sairaus/masennus/ahdistus vaivaa ----> Sairauteni ovat hoidossa, eikä mikään niistä hankaloita arkeani.
- ei ole koskaan omaa/aikaa/rauhaa/yksityisyyttä ----> Ehdin harrastaa tai olla vain useamman tunnin päivässä.
- ei ole ystäviä ----> Minulla on laaja piiri kavereita ja sydänystäviä. Koen, että minusta välitetään ja minua arvostetaan.
- sukulaiset/kesäjuhlat/pakkokyläilyt/mökkireissut/anoppitapaamiset ahdistavat ----> En pidä yhteyttä ihmisiin, joiden seurassa en viihdy.
- en tiedä mitä haluan työltäni/harrastuksiltani/parisuhteelta/elämältä ----> Minulla on hyvin vahva käsitys siitä, minkälainen tyyppi olen, ja mitä haluan tehdä.
En tiedä, saako näin tuntea, mutta palstan lukeminen herättää minussa aina ensimmäisenä kiitollisuutta siitä, miten asiani ovat ajoittaisista vastoinkäymisistä huolimatta kuitenkin oikein hyvin.
Kommentit (26)
Kyllähän tässä näin täytyy alkaa ajatella. Ihmisillä on niin omituisia perhe- ja parisuhdekuvioita, että oikein ihmettelee, miten sellaisiin voi joutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa jos menee hyvin, mutta muistahan että mielenterveysongelmat, parisuhde- tai elämänhallintaongelmat tms. voivat iskeä kenelle vain milloin vain, ehkä vielä sinullekin. Kaikkia ei ole siunattu normaalilla elämällä.
Heh. Nämä kaikki asiat on mahdollista romuttaa hankkimalla lapsi tai pari (lyhyellä ikäerolla): hermot kiristyvät, parisuhde todennäköisesti huononee, elintaso laskee, uran eteneminen hidastuu, lapset varmuudella sairastavat ja kitisevät, huoli kasvaa, oma rauha ja yksityisyys vähenee, kavereille on vähemmän aikaa, sukulaiset tunkevat elämäänne ja todennäköisesti kaikenlaista eksistentiaalistakin tulee pohdittua. :)
Ei iske koska vaan kenelle tahansa, ei ole normaalia elämää.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 17:24"]
Ei iske koska vaan kenelle tahansa, ei ole normaalia elämää.
[/quote]
Kyllä sairaudet vaan ovat valitettavasti normaalia elämää ja voivat tulla kenelle vain, oli sitten kadulla asuva pummi tai hyvästä perheeestä oleva kokoomusnuori. Eivät valikoi uhrejaan juurikaan, ja kuka vain voi "seota", alkoholisoitua tai joutua vaikkapa huonoon suhteeseen, raiskauksen tai pahoinpitelyn uhriksi jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. Ratsastuksenopettajien huuto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 17:01"]
Lueskelin taas palstaa, ja tulin ajatelleeksi, olenkohan jotenkin poikkeuksellisen hyväosainen, kun oikein mitään yleisimmistä murheista eivät kosketa minua:
- mies ei siivoa/huomioi/pane/osallistu ----> Olen hyvässä parisuhteessa, jossa molemmat arvostavat yhteistä hyvää ja haluavat vaalia sitä.
- jatkuvasti sotkua ja kotitöitä ----> Kotini on käytännössä aina siisti.
- ei ole rahaa ostaa koskaan mitään----> Olen keskituloinen ja saan joka palkasta rahaa säästöön.
- ei töitä/työmahdollisuuksia/suuntaa/tulevaisuutta ----> Olen vakituisessa työsuhteessa ja teen elämässäni sellaisia asioita kuin haluankin.
- lapset kitisevät/valvottavat/mankuvat/kiusaavat/sekoilevat/sairastavat ----> Meillä ei ole lapsia, vaan saamme elää kahden aikuisen elämää
- sairaus/masennus/ahdistus vaivaa ----> Sairauteni ovat hoidossa, eikä mikään niistä hankaloita arkeani.
- ei ole koskaan omaa/aikaa/rauhaa/yksityisyyttä ----> Ehdin harrastaa tai olla vain useamman tunnin päivässä.
- ei ole ystäviä ----> Minulla on laaja piiri kavereita ja sydänystäviä. Koen, että minusta välitetään ja minua arvostetaan.
- sukulaiset/kesäjuhlat/pakkokyläilyt/mökkireissut/anoppitapaamiset ahdistavat ----> En pidä yhteyttä ihmisiin, joiden seurassa en viihdy.
- en tiedä mitä haluan työltäni/harrastuksiltani/parisuhteelta/elämältä ----> Minulla on hyvin vahva käsitys siitä, minkälainen tyyppi olen, ja mitä haluan tehdä.
En tiedä, saako näin tuntea, mutta palstan lukeminen herättää minussa aina ensimmäisenä kiitollisuutta siitä, miten asiani ovat ajoittaisista vastoinkäymisistä huolimatta kuitenkin oikein hyvin.
[/quote]
Ensimmäisenä tulee mieleen, että et ainakaan minun ystäväpiiriini kuuluisi tuollaisella ylemmyydentunnolla... Unohdit aika monta muuta yleistä valituksen aihetta, jotka varmasti koskettavat sinuakin.
Tai toisaalta voihan se olla, että sinä olet aina siellä missä on täydellinen sää, lomasi saat viettää aina haluamaasi aikaan, saat asiakaspalvelijoilta aina upeaa palvelua jne. Tulevaisuuden kannalta olisi parasta olla sairastumatta, koska se voi romuttaa täydellisen elämäsi pahasti.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 18:18"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 17:01"]
Lueskelin taas palstaa, ja tulin ajatelleeksi, olenkohan jotenkin poikkeuksellisen hyväosainen, kun oikein mitään yleisimmistä murheista eivät kosketa minua:
- mies ei siivoa/huomioi/pane/osallistu ----> Olen hyvässä parisuhteessa, jossa molemmat arvostavat yhteistä hyvää ja haluavat vaalia sitä.
- jatkuvasti sotkua ja kotitöitä ----> Kotini on käytännössä aina siisti.
- ei ole rahaa ostaa koskaan mitään----> Olen keskituloinen ja saan joka palkasta rahaa säästöön.
- ei töitä/työmahdollisuuksia/suuntaa/tulevaisuutta ----> Olen vakituisessa työsuhteessa ja teen elämässäni sellaisia asioita kuin haluankin.
- lapset kitisevät/valvottavat/mankuvat/kiusaavat/sekoilevat/sairastavat ----> Meillä ei ole lapsia, vaan saamme elää kahden aikuisen elämää
- sairaus/masennus/ahdistus vaivaa ----> Sairauteni ovat hoidossa, eikä mikään niistä hankaloita arkeani.
- ei ole koskaan omaa/aikaa/rauhaa/yksityisyyttä ----> Ehdin harrastaa tai olla vain useamman tunnin päivässä.
- ei ole ystäviä ----> Minulla on laaja piiri kavereita ja sydänystäviä. Koen, että minusta välitetään ja minua arvostetaan.
- sukulaiset/kesäjuhlat/pakkokyläilyt/mökkireissut/anoppitapaamiset ahdistavat ----> En pidä yhteyttä ihmisiin, joiden seurassa en viihdy.
- en tiedä mitä haluan työltäni/harrastuksiltani/parisuhteelta/elämältä ----> Minulla on hyvin vahva käsitys siitä, minkälainen tyyppi olen, ja mitä haluan tehdä.
En tiedä, saako näin tuntea, mutta palstan lukeminen herättää minussa aina ensimmäisenä kiitollisuutta siitä, miten asiani ovat ajoittaisista vastoinkäymisistä huolimatta kuitenkin oikein hyvin.
[/quote]
Ensimmäisenä tulee mieleen, että et ainakaan minun ystäväpiiriini kuuluisi tuollaisella ylemmyydentunnolla... Unohdit aika monta muuta yleistä valituksen aihetta, jotka varmasti koskettavat sinuakin.
Tai toisaalta voihan se olla, että sinä olet aina siellä missä on täydellinen sää, lomasi saat viettää aina haluamaasi aikaan, saat asiakaspalvelijoilta aina upeaa palvelua jne. Tulevaisuuden kannalta olisi parasta olla sairastumatta, koska se voi romuttaa täydellisen elämäsi pahasti.
[/quote]
Huh, jopa oli negatiivinen kommentti! Jännittävää, että tulkitsit aloitukseni noin. Ilmeisesti tarkastelemme elämää aika eri näkökulmista. Hyvää kesän jatkoa nyt kuitenkin. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin se valitettavasti menee, toiset ei ymmärrä kulmista mitään.
Muita, jotka tunnistavat tästä itsensä? Haluaisin saada käsityksen, kuinka harvinainen tapaus olen. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koskettaahan. Sinä vain et valita niistä. Eihän esimerkiksi kotisi voi olla siisti, jos ei sinua koske myös kotityöt. Sairaudetkin näköjään jollakin tavalla sinua koskettavat, jos olet hoitoonkin hakeutunut. Eri asia sitten on, haluaako niistä keskustella nettipalstalla.
Valitukset koskevat palstalla yleensä sitä, että kodissa on aina sotkuista tai että kotitöitä on valtava määrä. Meillä kumpikaan ei pidä paikkaansa: kotitöitä tehdään hyvin vähän, ja käytännössä aina on siistiä. Sairauksista valitataan, kun ne vaikeuttavat elämistä. Minun sairauteni eivät vaikeuta. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 12:11"]
Valitukset koskevat palstalla yleensä sitä, että kodissa on aina sotkuista tai että kotitöitä on valtava määrä. Meillä kumpikaan ei pidä paikkaansa: kotitöitä tehdään hyvin vähän, ja käytännössä aina on siistiä. Sairauksista valitataan, kun ne vaikeuttavat elämistä. Minun sairauteni eivät vaikeuta. -ap
[/quote]
Niin sitähän sanoinkin, että aiheet kyllä koskevat sinua, vaikka ne eivät sinulle ongelmia olekaan.
No koen itse edustavani av:n marginaalia, mutta vähän eri syistä (olen lapseton sinkkunainen) kuin tässä mainitut:
- mies ei siivoa/huomioi/pane/osallistu ----> ei ole miestä, ei näitä ongelmia. Tosin edellisessä parisuhteessa ei ollut tällaisia ongelmia, mutta varmasti siksi, koska ei esim. ollut lapsia
- jatkuvasti sotkua ja kotitöitä ----> Kotini ei ole tiptop mutta tämä ei ole ongelma.
- ei ole rahaa ostaa koskaan mitään----> Olen vähävarainen mutta silti aika mukavasti pärjään, en ole pakkoraossa.
- ei töitä/työmahdollisuuksia/suuntaa/tulevaisuutta ----> Näitä ongelmia itselläni on, koska omalla alallani ei ole töitä, olen hieman keskustellut tästä av:lla.
- lapset kitisevät/valvottavat/mankuvat/kiusaavat/sekoilevat/sairastavat ----> En edes avaa itse useimmiten näitä ketjuja.
- sairaus/masennus/ahdistus vaivaa ----> En avaa näitäkään ketjuja, olen aika perusterve.
- ei ole koskaan omaa/aikaa/rauhaa/yksityisyyttä----> lapsettomana tätä on, ehkä vähän liikaakin.
- ei ole ystäviä ----> On, muttei tarpeeksi. Tunnen välillä yksinäisyyttä.
- sukulaiset/kesäjuhlat/pakkokyläilyt/mökkireissut/anoppitapaamiset ahdistavat ----> En pidä yhteyttä ihmisiin, joiden seurassa en viihdy. Sama!
- en tiedä mitä haluan työltäni/harrastuksiltani/parisuhteelta/elämältä ----> Minulla on hyvin vahva käsitys siitä, minkälainen tyyppi olen, ja mitä haluan tehdä.
Minäkin tiedän tämän ainakin osittain ja vaikka asiat ei ole täydellisesti niin moni asia on hyvin.
En pidä aloitusta ylimielisenä.
Hienoa että osaat olla kiitollinen. Tuollaisen elämän minäkin haluaisin. :)
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 13:39"]
Hienoa että osaat olla kiitollinen. Tuollaisen elämän minäkin haluaisin. :)
[/quote]
:) Olen alkanut harjoitella kiitollisuutta ihan tietoisesti, ja sillä tuntuisi olevan ihan hyvä vaikutus mielialaan ja onnellisuuteen. -ap
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 00:21"]
Pikemminkin kyse on siitä, että useimpia unelmia ei olisi saavuttanut ilman riskinottoa, ponnistelua ja joskus myös tilapäisiä takaiskuja.
[/quote]Minä olen saanut oikeastaan kaiken hyvän elämässäni ilman mitään erityisiä ponnisteluja. Olen vain aina tehnyt sitä, mikä tuntuu hyvältä, ja se on vienyt oikeaan suuntaan. En arvosta vaikeuksien voittamista tai vaivannäköä itsetarkoituksellisesti. -ap
Niin, ja ihminen tekee ehdottomasti parasta jälkeä työskennellessään mukavuusalueellaan. Eivät huippututkijatkaan vaihda omalta kapealta erikoisalaltaan pois uusien haasteiden toivossa, koska huipputukijaksi tullaan intensiivisen keskittymisen ja erikoistumisen kautta. -ap
Hieno juttu. Ole onnellinen :)