Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kesälomareissu jälleen suunnitelmissa, vaan ainoa huoli on
16.05.2015 |
se miten saada koululainen (10v, Asperger) pysymään kanssamme?
Hän jo viime kesälomareissulla teki sellaista, että katosi isommalta museoalueelta (Saksassa) ja löytyi lopulta automme vierestä parkkipaikalta. Kun kysyimme syytä katoamiselle, hän vain sanoi, että alkoi kyllästyttämään museossa oleminen. Toisen kerran hän livahti eläintarhassa (Hollannissa) omille teilleen ja tapasimme hänet vasta loppumetreillä puistossa juuri ennen ulosmenoa. Kolmannen kerran hän lähti omille menoilleen ulkoilmamuseossa (Puolassa) ja siellä hän taas oli mennyt - muistaakseni - johonkin tuulimyllyn alle sadetta pitämään.
Nyt suunnitelmissa on jälleen pienimuotoinen kierros tyyliin Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola (vain läpiajo pohjoisosan kautta Baltian maihin) ja Baltian maitten kautta kotiin.
Hieman itseä hirvittää jo valmiiksi minne muksu mahtaa tällä kertaa livahtaa? Vaan mies tuumi, ettei muksu pääse minnekään menemään, kun ajellaan vain ja katsotaan maisemia. Ei pysähdytä missään nähtävyyspaikoissa (esim; nuo museoalueet, eläintarhat, kirkot, linnat jne...) - korkeintaan vain jossain luontokohteissa. Itse mietin, että syytä on käydä vain jossain pienemmissä kaupoissa evästä ostamassa, niin näkeepähän paremmin missä muksu menee.
Nytkin olen jo aloittanut lapsen ohjeistamisen, että sinä et osaa muitten kieltä ja muut taas eivät ymmärrä mitä sinä puhut. Joten on pysyttävä kanssamme, ei saa lähteä omille teilleen ja jos jossakin paikassa alkaa kyllästyttämään, siitä on sanottava meille, että nyt lähdetään takaisin autolle. Lapsi vain tuumasi, että osaa hän englanniksi sanoa hei ja oman nimensä. Sanoin vain, että tuolla et kyllä pitkälle pötki.
Kommentit (25)
GPS. Ja mä oon ihan tosissani. Noita pieniä hälyttimiä mitä myydään briteissä esim polkupyörään kiinnitettäväksi, jos pyörä katoaa sen voi paikantaa kännykällä. Puhelimeen saa ladattua apin jolla seurataan sitä lähetintä, eli pyörää. Sen kun liimaa kenkään pystyy paikallistaa pojan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkatkaa joku halpa lapsenvahti mukaan? Siis sellainen joka ei oikeasti kääntäisi katsetta pojasta hetkeksikään ja joka lähtisi hänen kanssaan ulos museoista jos poika ei enää siellä jaksa olla.
Nro. 3, mistä tuollaisen voi esim; täältä Suomesta ostaa?
Nro.4, tuo ajatus ei tule onnistumaan. Meillä on omatekoinen matkailuautomme ja sinne ei kyllä voi ylimääräisiä aikuisia majoittaa.
Yepzon. Paikannin, vissiin täällä Suomessa kehitelty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä kuinka monta lasta? Siis sellaisia joita pitää koko ajan vahtia. Meillä kaksi lasta (toinen as) ja kumpikin vanhemmista pitää aina "omaansa" silmällä. (aina siis sovitaan etukäteen kumpi on kummasta vastuussa). Kännykkä vielä lisäturvana.
2 muksua. Toinen vilkas taapero ja toinen siis tuo koululainen, joka tahtoo kanssa livahtaa omille teilleen. Usein lähdemme siis jonnekin paikkaan koko porukalla, kunnes sitten koululainen päättää lähteäkin omille menoille. Ja hän on niin kerkeäväinen, etten itse kyllä perään ehdi juosta.
Tietysti hänet pystyy kyllä melko hyvin kaupasta löytämään missä hän menee. Kun tietää tasan tarkkaan mitkä asiat häntä kiinnostavat. Mutta museot ja muut nähtävyydet ovatkin sitten asia erikseen. Niissä kun ei tahdo millään koululaista tavoittaa, menee niin omia reittejään.
Varsinkin tuo museoalueella (Saksassa) katoaminen viime kesänä oli aivan kamala juttu - ainakin itselleni. Yritin myös oppaaltakin / vahtimestarilta englanniksi kysyä apua lapsen katoamiseen liittyen, mutta opas/vahtimestasi tietysti osasi vain pelkkää saksaa. Oli vain sitten odotettava pienemmän kanssa, että mies palaa takaisin isomman etsimisreissulta. Kunnes sitten hän löysikin isomman siis parkkikselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaako lapsi omaan puhelimeensa? Jos soitatte heti hänelle kun ei enää näy, ja sovitte tapaamispaikan.
Kuulostaapa kivalta reissulta tuo "ei pysähdytä minnekään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä käytetään mm. karkailemaan pyrkivillä autistilapsilla erityiskouluissa ulkoilun yhteydessä. http://geb.ebay.in/g/ImportHubViewItem?itemid=350728409829&New-Child-Safety-Wrist-Link-Baby-Toddler-Harness-Leash-Adjustable-Blue-Band-Kids
Miten hän ylipäätään pääsee karkuun? Minulla on terve 10-vuotias ja pidän häntä silti ulkomailla silmällä haukkana. Ei puhettakaan, että lähtisi mihinkään itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin että vain oma as poistuu tilanteista,jos ne ei häntä miellytä tai alkaa ahdistaa. Juuri aamulla mietin,miten paljon tältä perheeltä jää tekemättä,kun on yksi jäsen joka ei halua lähteä eli vetää raivarit jo lähtövaiheessa tai saattaa missä vaiheessa vaan järjestää mitä tahansa yllätyksiä..
Mutta siis parhaita on olleet urheiluopistojen leirit, hotellimatkat jossa lapsi on voinut halutessaan jäädä huoneeseen kun muut altaalle tmv.
Eli kaikki sellainen tekeminen,jossa lapsi voi halutessaan jäädä / mennä omiin oloihinsa.
Ja taas etenevissä reissuissa kohteet lapselle sopivia,ei meidän aikuisten mielenkiinnon mukaan. Karua,mutta juuri as lapselle et voi sanoa että tylsyyttä pitää kestää tai pakko roikkua mukana tai älä välitä hälinästä tmv.
Siinä on nopeasti isompi soppa.
Meillä lapsia on kolme.
Jättäkää kotiin!
Mikä "loma"matka tuollainen on, että on stressaantuneempi kuin kotona. Miten muuten täällä kotioloissa. Kai te nyt jossain käytte täälläkin? Miksei täällä karkaile vai karkaileeko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 00:14"]
2 muksua. Toinen vilkas taapero ja toinen siis tuo koululainen, joka tahtoo kanssa livahtaa omille teilleen. Usein lähdemme siis jonnekin paikkaan koko porukalla, kunnes sitten koululainen päättää lähteäkin omille menoille. Ja hän on niin kerkeäväinen, etten itse kyllä perään ehdi juosta.
Tietysti hänet pystyy kyllä melko hyvin kaupasta löytämään missä hän menee. Kun tietää tasan tarkkaan mitkä asiat häntä kiinnostavat. Mutta museot ja muut nähtävyydet ovatkin sitten asia erikseen. Niissä kun ei tahdo millään koululaista tavoittaa, menee niin omia reittejään.
Varsinkin tuo museoalueella (Saksassa) katoaminen viime kesänä oli aivan kamala juttu - ainakin itselleni. Yritin myös oppaaltakin / vahtimestarilta englanniksi kysyä apua lapsen katoamiseen liittyen, mutta opas/vahtimestasi tietysti osasi vain pelkkää saksaa. Oli vain sitten odotettava pienemmän kanssa, että mies palaa takaisin isomman etsimisreissulta. Kunnes sitten hän löysikin isomman siis parkkikselta.
[/quote]
Englannin kielen tyydyttävä taito on kyllä perusvaatimuksena Saksassa turistikohteissa ja muutenkin nykyään vähän joka palvelualalla.
Että mikähän juttu tämäkin nyt on? Ja jos olisi totta, niin kai sitä nyt voi ottaa jotain saksalaista hihasta ja pyytää tulkkaamaan. Ihan yhtä lailla siellä nuoremmat ihmiset puhuvat englantia kuin täälläkin, ellei paremmin.
Jotain provon vivahdetta nyt tässä. Kukaan nyt noin avuton muutenkaan ole, ettei yhtä 10-vuotiasta pysty pitämään remmissä mukana
Jos on, niin pysykää kotona!
Olisiko jotain mummolaa tai vastaavaa, jättäisitte lapset kotiin ja menisitte itse kerrankin oikeasti lomalle
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 07:30"]
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 00:14"]
2 muksua. Toinen vilkas taapero ja toinen siis tuo koululainen, joka tahtoo kanssa livahtaa omille teilleen. Usein lähdemme siis jonnekin paikkaan koko porukalla, kunnes sitten koululainen päättää lähteäkin omille menoille. Ja hän on niin kerkeäväinen, etten itse kyllä perään ehdi juosta.
Tietysti hänet pystyy kyllä melko hyvin kaupasta löytämään missä hän menee. Kun tietää tasan tarkkaan mitkä asiat häntä kiinnostavat. Mutta museot ja muut nähtävyydet ovatkin sitten asia erikseen. Niissä kun ei tahdo millään koululaista tavoittaa, menee niin omia reittejään.
Varsinkin tuo museoalueella (Saksassa) katoaminen viime kesänä oli aivan kamala juttu - ainakin itselleni. Yritin myös oppaaltakin / vahtimestarilta englanniksi kysyä apua lapsen katoamiseen liittyen, mutta opas/vahtimestasi tietysti osasi vain pelkkää saksaa. Oli vain sitten odotettava pienemmän kanssa, että mies palaa takaisin isomman etsimisreissulta. Kunnes sitten hän löysikin isomman siis parkkikselta.
[/quote]
Englannin kielen tyydyttävä taito on kyllä perusvaatimuksena Saksassa turistikohteissa ja muutenkin nykyään vähän joka palvelualalla.
Että mikähän juttu tämäkin nyt on? Ja jos olisi totta, niin kai sitä nyt voi ottaa jotain saksalaista hihasta ja pyytää tulkkaamaan. Ihan yhtä lailla siellä nuoremmat ihmiset puhuvat englantia kuin täälläkin, ellei paremmin.
Jotain provon vivahdetta nyt tässä. Kukaan nyt noin avuton muutenkaan ole, ettei yhtä 10-vuotiasta pysty pitämään remmissä mukana
Jos on, niin pysykää kotona!
[/quote]
Joo just! Opas Saksassa joka ei osaa englantia. Uskottava stoori tosiaan!
Itselläni on kehitysvammainen poika ja kyllä minä sanon että teissä vanhemmissa on vikaa. Otatte liian rennosti ja ette vahdi poikaanne tarpeeksi. Se nyt vaan on niin että jos perheessä on erityislapsi niin monesti se vahtiminen on ihan työtä ja jos siihen ei pysty niin silloin pysytään kotona.
Joku päivä teille käy vielä huonosti ja ei kun matkaan vaan. Ja kyllä minä tiedän miten nopeasti autistinen voi kadota.
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 07:50"]
Itselläni on kehitysvammainen poika ja kyllä minä sanon että teissä vanhemmissa on vikaa. Otatte liian rennosti ja ette vahdi poikaanne tarpeeksi. Se nyt vaan on niin että jos perheessä on erityislapsi niin monesti se vahtiminen on ihan työtä ja jos siihen ei pysty niin silloin pysytään kotona.
Joku päivä teille käy vielä huonosti ja ei kun matkaan vaan. Ja kyllä minä tiedän miten nopeasti autistinen voi kadota.
[/quote]
Näin juuri. Karkailevat lapset ulkoilevat joko aikuisen kädessä tai linkkaamassani rannehihnassa. Näin siis erityiskouluissakin. Kotona pitäisi olla ihan sama linja. Erityislapsilla rajat ovat rakkautta korostetusti.
Alue: Aihe vapaa
No onko sinne reissuun pakko lähteä?