Lue keskustelun säännöt.
Älypuhellimet pilaa perhe-elämän ja parisuhteen.
16.05.2015 |
Älypuhelimen käyttö on mennyt melko överiksi perheessämme. Lapset istuu jatkuvasti puhelin kädessä, jopa ruokapöydässä. Eivät mene kavereiden luokse vaan chattailevat kotoa!?
Pahin on kuitenkin vaimon käytös. Istuu koko ajan ja joka paikassa puhelin kourassa. Istuu samassa huoneessa, mutta ei ole läsnä. Elää omassa älymaailmassa. Mennään nukkumaan niin makaa sängyssä puhelimen kanssa... Olen kyllä sanonut vaimolle asiasta, mutta homma jatkuu samallalailla.
Tässä hyvä esimerkki käytöksestä lapsien kanssa:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051419682027_uu.shtml
Onko muilla tämmöistä ongelmaa perheessä?
Huollestunut mies
Kommentit (14)
On meillä ihan sama ongelma. Olen ollut älypuhelimella heräämisestä asti. ( ennen olisin hakenut jo lehden, lukenut sen ja laittanut pyykin koneeseen.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei muuta kuin keskustelua asiasta. Ja hei, sinähän olet se isä, eli lapsilta puhelin pois ruokapöydässä. Sinä määräät.
Ja keksi jotain mielekästä tekemistä, ettei tarvitse kännyä kytätä.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 10:13"]On meillä ihan sama ongelma. Olen ollut älypuhelimella heräämisestä asti. ( ennen olisin hakenut jo lehden, lukenut sen ja laittanut pyykin koneeseen.)
[/quote]
Mä ehdin laittaa kyllä pyykit koneeseen, mutta lehtiä en ehdi nykyään lukea. Onneksi sitä voi joskus tehdä töissä.
Sama ongelma meillä! Tosin miehelläni (ja lapsilla). Mies kun herää, hän ottaa ennen sängystä nousemista yöpöydältä älyluurinsa käteen ja selaa sitä jonkin aikaa. Sitten nousee ja menee vessaan istumaan, kestää kauan, koska selaa luurillaan nettijuttuja.
Sitten tulee hakemaan kahvit, mutta sen sijaan että istuisi kahvipöytään seurakseni keskustelemaan, hän menee olohuoneeseen kahvikuppi toisessa kädessä, luuri toisessa kädessä. Ei kuule eikä näe mitään. Jos mulla on asiaa, menen koputtamaan olkapäähän, jolloin hän havahtuu ja nostaa katseensa muhun siksi hetkeksi, että saan asiani sanottua. Mies vastaa lyhyesti ja odottaa koko ajan luuri toisessa kädessä, että saa taas keskittyä siihen. RASITTAVAA!!
Pahinta on, että lapset samanlaisia, ja ei oikein auta mun kiellot, kun isä antaa omalla esimerkillään "lupaa" tällaiseen käytökseen jatkuvasti.
Ja asiasta olen todellakin yrittänyt käydä monia keskusteluita, mutta mies ei näe käytöksessään mitään ongelmaa, joten mitään muutosta ei tapahdu!!
Jos haluan, että vietämme aikaa ilman kännykkää, joudun ottamaan tosi rajut keinot käyttöön. Esim. eilen sanoin, että jos mies ei lähde kanssani iltakävelylle ja pidä kännykkää visusti taskussa sen ajan (kotiinhan sitä ei missään nimessä voi tietenkään jättää...) niin otan ERON. Keino tepsii sen ajan, kun jaksan tuimana ja tosissani uhkailla, mutten tiedä kauanko senkään teho riittää.. tiedä sitten olisiko tämä asia oikeasti eron paikka?
"huollestunut"????? Itselläsi ei taida olla ÄLYpuhelinta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meilläkin puhelimet ja tabletit ahkerassa käytössä. Pienimmällä ei vielä omaa tablettia. Ruokapöydässä ei kuitenkaan saa niitä käyttää kukaan. Syömme yhdessä ja silloin on aikaa jutella koko perheen kesken. Yhtään elektronista käyttövälinettä ei pöytään saa tuoda. Eikä mitään muutakaan lelua. Yksinkertaista.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 10:36"]
Kyllä meilläkin puhelimet ja tabletit ahkerassa käytössä. Pienimmällä ei vielä omaa tablettia. Ruokapöydässä ei kuitenkaan saa niitä käyttää kukaan. Syömme yhdessä ja silloin on aikaa jutella koko perheen kesken. Yhtään elektronista käyttövälinettä ei pöytään saa tuoda. Eikä mitään muutakaan lelua. Yksinkertaista.
[/quote]
Yksinkertaista? Joo, varmasti siinä vaiheessa, kun kumpikin vanhemmista seisoo tämän säännön takana..
t.5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun siskolla on karmean moukkamainen käytös puhelimensa kanssa.
Niille kun meni kylään, räpläs puhelintaan. Kun sisko meni kylään, räpläs puhelintaan, ja muut sai vahtia ja viihdyttää vilkkaita lapsiaan. Siinä ei normaalia kuulumisia edes ehtinyt jutella, saati mistään muusta. Kun menee kauppaan, niin mies työntää kärryjä, ja eukko matelee perässä räpläten puhelintaan.
En tajua, että miten sen mies kestää... Mun olisi tehnyt mieli monta kertaa napata siltä puhelin kädestä, ja heittää seinään.
Lapset tekee niin kuin vanhemmat TEKEE, ei niin kuin sanotaan. Vaimo kun istuu ruokapöydässä luuri kädessä... välillä pyytää seuraksi kahville ja istuu sen vitun luurin kanssa. Otan kupin ja menen muualle juomaan kahvini ja se ei edes huomaa. Tuntuu olevan sama tilanne #5 kanssa...
Huollestunut mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni olis pitäny se 10 vuotta sitte pitää ne puhelinten käyttö vaan soittamiseen ja johonki perus matopeliin, tuntuu vaan hirveeltä ku ihmiset vaan jää sisälle lumuamaan juttelemaan kavereiden kanssa, tutkimussissakin sanotaan ettei puhelin tee ihmisestä iloisempaa. Itse vähennän käyttöä
Puhelimessa on mielenkiintoisempia tapahtumia kuin kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama vanhempien kanssa. Äiti ei puhu oikeastaan juuri mitään meille lapsille, ei vastaa kysymyksiin eikä reagoi mihinkään mitenkään. Täysi vihannes tuon luurinsa kanssa. Onneksi ei olla enää pieniä, olisi ollut aika kamala lapsuus ilman vanhempien läsnäoloa. On tämä nuorellekin kova paikka, kun äitiä kiinnostaa enemmän Elloksen alerytkyt kuin lapsensa tulevaisuus ja yhteishaku. :/ Äitiä ei kiinnosta edes tietää, mihin kouluun hain.
Joskus olen vakuuttunut, että jos minä liukastuisin kylppärinlattialle pahasti samaan aikaan kun miehen kädestä putoaisi älypuhelimensa parvekkeelta (kahdeksas kerros) alas kadulle, niin mies valitsisi puhelimen. 😒
Älypuhelin on hyvä kapistus, mutta kaipaan aikaa ennen noita... silloin puhuttiin naamatusten ja katsottiin toista silmiin...
♠M♠