Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaako harkita tulevaisuutta ex-lestan kanssa?
23.05.2015 |
Mietityttää tulevaisuudessa mm. se, että kasvatus ja ylipäätään lapsuus on ollut ihan erilainen. En todellakaan halua kasvattaa tulevia lapsiani vähäänkään siihen malliin, mitä miehen perheessä ollaan "kasvatettu" (mies ei näe kasvatuksessaan tai oikeastaan sen puutteessa vikaa) enkä halua viedä lapsia sitten isovanhemmille aivopestäväksi. Inhottaa myös ajatus siitä, että kuuluisi lestasukuun, ja sitten paheksutaan, jos en ota miehen sukunimeä tai lapsia ei kasteta jne.
.
Viitsiikö sitä sitten tulevaisuudessa ravata koko ajan lestajuhlissa, saatikka kustantaa häät sadalle lestalle, kun omaa sukuun kuuluu noin 10 henkilöä.
.
Kellään kokemusta lestadiolaiseen sukuun naimisesta?
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ottaa mies, jonka menneisyydessä ei ole tapahtunut eikä tulevaisuudessa tule tapahtumaan mitään mitä ei aivan kaikille tapahtuisi niin voi itse sanella ihan vapaasti millaista elämää yhdessä eletään
Perhe on mulle ollut tähän mennessä (reilu 3v) ihan kiva ja ihmiset on mukavia. Lestadiolaisuus ei kaikessa paista läpi, tietysti sen kyllä huomaa. En tosin mitenkään hirveästi ole ollut tekemisissä vanhempien kanssa.
.
Tähän mennessä mut on hyväksytty ihan kivasti, sukujuhlissakin oon käynyt. Vaikea kuvitella, että mahdolliseen avioliittoon puututtaisiin mitenkään ihmeemmin, enemmän tuntuu siltä, että vanhempia ei hirveästi kiinnosta, missä lapset menee tai mitä niille kuuluu. Täähän on kuitenkin tietysti yksilöistäkin kiinni, ylempään kommenttiin viitaten.
.
Olen 21-vuotias, poikaystävä myös.
.
AP
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 15:53"]On kokemusta ja avioero tuli hyvin pian joten minun ehdoton mielipiteeni on ei. Se suku tulee puuttumaan kaikkeen eivätkä hyväksyneet ainakaan minua vaan alusta saakka olivat inhottavia. Koko avioliitto oli niin virhe!
[/quote]
avioero tuli koska mies oli ex-lesta,? Voi hyvää päivää:D
On eri asia olla vaimo kuin tyttöystävä.
Isäni on ex-vl, äitini uskonnoton. Isä luopui vl-uskosta monta vuotta ennen kuin tapasi äitini. Silti äitiäni syyllistettiin siitä, että hän on johdattanut isäni "maailmaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 16:39"]On eri asia olla vaimo kuin tyttöystävä.
Isäni on ex-vl, äitini uskonnoton. Isä luopui vl-uskosta monta vuotta ennen kuin tapasi äitini. Silti äitiäni syyllistettiin siitä, että hän on johdattanut isäni "maailmaan".
[/quote]
Totta. Harmi, kun poikaystävän ainoa naimisissa oleva sisar on lesta, niin ei voi oikein sanoa mitään suhtautumisesta ei-lesta-aviopariin.
.
Poikaystävän veli oli pitkään uskosta eroamisen kynnyksellä, ja lopulta erosi, kun alkoi seurustelemaan. Tästä oon kuullu vanhempien sanovan jotain siihen suuntaan, että tyttöystävä johdatti pojan pois uskosta. Mun poikaystävä on eronnut ennen meidän seurustelua, joten en osaa sanoa, mitä mieltä vanhemmat on musta tässä mielessä.
.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinulla on noin negatiivinen ennakkoasenne ja omat arvot noin ehdottomat toiseen suuntaan, kannattaisi varmaan harkita oman arvomaailman 100 % jakavaa puolisoa. Siksi vl:tkin menevät naimisiin keskenään.
Kuules. Ota mies johon rakastut ja tärkeää että teillä molemmilla on samanlaiset arvot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketään paikalla, jolla kokemusta asiasta, taikka vaan mielipidettä?
.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata harkita jos se vaatii harkitsemista. Sukulaisten häät tai appivanhemmat (ellei kyseessä ole oikeasti aktiivisesti elämää häiritsevät tyrannit) eivät ole syitä jonka takia eroa harkitaan silloin kun ihminen itse on oikea.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 18:51"]Ei kannata harkita jos se vaatii harkitsemista. Sukulaisten häät tai appivanhemmat (ellei kyseessä ole oikeasti aktiivisesti elämää häiritsevät tyrannit) eivät ole syitä jonka takia eroa harkitaan silloin kun ihminen itse on oikea.
[/quote]
Totta, appivanhemmat yms nyt sattuu olemaan vaan pieni paha. Enemmän mietityttää se, että voiko tulevaisuus toimia ilman isompia ristiriitoja esim. lasten kasvatuksen ja muun suhteen, kun perhetausta ja kasvatus on niin erilaiset.
.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata tuolla asenteella pilata miehen elämää. parempi sinun on pysyä omassa kuplassasi ja antaa miehen elää rauhassa.
Tuon kysymyksen voisi ihan vaan yleistää, että kannattaako mennä naimisiin henkilön kanssa, jota kohtaan tuntee hullaantuneisuutta tai rakastuneisuutta, mutta arvot ja mielenkiinnon kohteet erit. No ei kannata. Kannattaa ainakin odottaa, että se alkuhuuma menee ohi ja katsoa, miltä tuntuu viiden vuoden kuluttua.
Aina on myös se mahdollisuus, että mies palaa uskoonsa. Toki se mahdollisuus on ap:nkin kohdalla, mutta oletettavasti pienempi.
No minulla ja lestalla ei ole ollut yhteistä menneisyyttä kun kasvettu niin erilailla, niin vaikeaa kuvitella yhteistä tulevaisuutta.
Kannattaa ainakin näitä kohtia miettiä:
1. Pystytkö aidosti kunnioittamaan poikaystävien vanhempien uskoa? Minusta tämä on tärkeää, sillä se lisää molemminpuolista kunnioitusta ja arvostusta, mikä auttaa "sietämään" tiettyjä perinteitä tai esim. sukujuhlia.
2. Kykeneekö poikaystäväsi asettamaa rajat vanhemmilleen ja avoimesti puolustamaa sinua sekä mahdollisia tulevia lapsia?
3. Onko teillä avoin keskustelukulttuuri poikaystäväsi kanssa? Pystyttekö avoimesti ja rakentavasti keskustelemaan näistä asioista ja esim. juuri lasten kasvatuksessa? Oletteko esim. keskustelleet näistä asioista avoimesti? Mitä poikaystäväsi ajattelee?
4. Ymmärräthän, että samalla kun meet naimisiin poikaystäväsi kanssa, sitoudut tavallaa hänen perheeseensäkin. Ei tarvitse olla samaa mieltä eikä huonoa käytöstä tarvitse sietää, mutta tietyt jutut kute sukulaisuussuhteet tulee säilymään heihin koko loppuelämäsi.
Itselläni ei ole kovin mukavat appivanhemmat. He ovat kaikessa hirveän erilaisia ja koen sen raskaana. Sietäisin oikeastaan melkein mitä vain, jopa eri uskonnon, kunhan tuntisin, että minua ja mieheni valintoja kunnioitettaisiin ja meitä (ja muita ihmisiä) kohdeltaisiin perusystävällisesti. On hyvä myistaa, että puolisot tuovat avioliittoonsa aina omat vanhempansakin, jos ei nyt fyysisesti niin psyykkisesti kuitenkin. Vanhempina esim. tulee toistettua omien vanhempiensa kasvatustyyliä tiedostamattakin. Toisaalta parisuhde on kasvu, jossa kipuillaan ja kasvetaan yhdessä, tehdään kompromisseja, luovutaan omista tiukoista ajattelumalleista ja luodaan yhteisiä uusia.
Tiivistettynä: minusta kaksi hyvinkin erilaisista perhekulttuureista tulevaa ihmistä voivat luoda yhteisen, oman kulttuurinsa ja rakentaa hyvän elämän. Se on varmasti kuitenkin vaativampaa kuin niillä, joiden taustat ovat samankaltaiset.
Alue: Aihe vapaa
On kokemusta ja avioero tuli hyvin pian joten minun ehdoton mielipiteeni on ei. Se suku tulee puuttumaan kaikkeen eivätkä hyväksyneet ainakaan minua vaan alusta saakka olivat inhottavia. Koko avioliitto oli niin virhe!