Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jokainen päivä samanlainen
15.05.2015 |
Aamulla herään n.klo.4-5 että saan juoda yhden kupin kahvia, sitten aamupuuroa, samat hemmetin muumit ja puuhapetet, yritän laittautua ja samalla taistella uhmaikäisen taaperon kanssa. Sitten kauppaan tai kerhoon. Joka päivä on päästävä ulos kämpästä joka muistuttaa työleiriä, pyykit, tiskit, siivoaminen, pihan hoito ym. ym. Välillä menemme autoon ja kaupungille ja mietin että mitähän me täällä edes taas tehdään.. Väkisin yritän keksiä joka päivä jotain samojen kauppojen kiertelyä. Sitten kotiin syömään, päikkäreille ja illalla mies kotiin, minä yksin toiseen huoneeseen katsomaan telkkaria, kaipaan omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Viikonloput eroaa siten että menemme jopa Prismaan yhdessä kauppaan ja isovanhemille kylään, niin ja lauantaina yhdessä saunaan (josta on rentoutuminen kaukana) Ja sitten alkaa toinen viikko ja taas toinen viikko niin samalla tavalla.
Minulla ei ole ystäviä, eikä oikeastaan kavereitakaan yhtään. Iltaisin olen niin väsynyt ettei mitkään harrastukset innosta. Matkustella emme miehen yrityksen takia pysty ja mies ei muutenkaan ole innostunut yhtään mistään muusta kuin yritykseen liittyvistä asioista. Yritämme käydä kerhoissa, muskarissa. Niissä on omat porukat ja minä istun yksin tai leikin lapsen kanssa. Kaupungissa jossa asumme ei ole mitenkään helppo tutustua uusiin ihmisiin.
Helatorstaina mikään paikka ei ollut auki ja oli pakko päästä pois kotoa, niin kävimme ABC:llä kahvilla. Siellä oli joku nuorehko porukka bussin kanssa ilmeisesti laivalle tms. menossa. Istuin kyyneleet silmissä auton ratissa ja toivoin että minäkin olisin siellä iloisena pitämässä hauskaa. Mutta sen sijaan ajoimme taas kotiin syömään ja päikkäreille.
Kommentit (13)
Sulla ei ole oikeita ongelmia. Olet saanut lapsia ja miehen. Ei ole sotaa, et kärsi sairaudesta, kivusta, nälästä. Noloa valittaa tylsyyttä!
.
Pikkulapsiaika sitä paitsi nenee nopeasti ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitähän se välillä on, tsemppiä!! Toivottavasti löydät päiviin ilon aiheita, ystävä olisi kyllä kullan arvoinen. Taidat olla väsynyt ja yksinäinen, yritä järjestää itsellesi vapaa mukava viikonloppu miehen tai kaverin kanssa, ilman lapsia. Lähde vaikka sinne laivalle jos kerran mieli tekee!
Ihminen on kummallinen otus. Tavallaan tuntuu että sulla on asiat liian hyvin, pidät hyviä asioita itsestään selvänä ja keskityt huonoihin. Pieni vastoinkäyminen, sairastuminen, onnettomuus tai vastaava säikäytys saisi sinut varmaan hullun lailla kaipaamaan ja arvostamaan entistä tylsää elämääsi, joka itse asiassa on juuri sellaista kuin halusit. En tarkoita että toivon pahaa, vaan että yritä nähdä hyvät puolet ja lopeta itsesi sääliminen.
Mikä ihmeen työleiri. Kerropa mitä töitä siellä työleirillä on
Oletpa saanu kovia vastauksia. Älä välitä noista vaatimuksista. Ymmärrän täysin miltä tuntuu, vaikka omat lapset on jo 14-21-v. Se pikkulapsiaika ON hemmetin raskasta! Mullakaan ei ollut yhtään kaveria silloin, kun kaverit sai lapsia paljon myöhemmin. Mäkään en tutustunut noissa kerhoissa kehenkään ja häpesin yksinäisyyttä. Se oli hirveetä!
Hyvä että lähdet kotoa joka päivä. Kai se vähän piristää? Yritä saada lapset jollekin hoitoon (kai se mies omia lapsiaan välillä hoitaa?) ja mene yksin vaikka leffaan tai jonnekin, missä et voi ajatella kotiasioita hetkeen. Se oikeesti piristää. Pienikin paussi kodista ja perheestä tekee hyvää. Tai viikonlopuksi omien vanhempien luokse passattavaksi. :) Olet sen ansainnut.
Niin ja vaadi, että mies tekee osansa. Se on hänenkin kotinsa ja hänenkin lapsensa, vastuu on myös hänen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko siellä jotain perhekahvilaa? Mene mukaan, aikuinen juttuseura tekee hyvää. Ja siksi siellä kaikki muutkin käy kun ovat samassa tilanteessa, ymmärtäjiä löytyy
Kuvailit juuri henkilökohtaisen helvettini, ap. Kolmosen kommentti osoittaa, miksi tämä on erityisen katala tilanne: ulkopuoliset eivät ota ahdinkoa tosissaan, vaan heidän mielestään asiat ovat ihan okei. Et saa mistään apua, tukea tai sympatiaa.
Luojan kiitos tunnen itseni niin hyvin, että olen osannut jättää kotileikin lapsuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 11:58"]
Kuvailit juuri henkilökohtaisen helvettini, ap. Kolmosen kommentti osoittaa, miksi tämä on erityisen katala tilanne: ulkopuoliset eivät ota ahdinkoa tosissaan, vaan heidän mielestään asiat ovat ihan okei. Et saa mistään apua, tukea tai sympatiaa.
Luojan kiitos tunnen itseni niin hyvin, että olen osannut jättää kotileikin lapsuuteen.
[/quote]
Tämä!
Kuulostaa tosiaan ihan tavalliselta lapsiperhearjelta. Kaikille lasten hankintaa harkitseville on toivottavasti selvää, että kotitöitä on paljon enemmän, eikä niitä pääse pakoon samalla tavalla kuin lapsettomana. Myös spontaanit reissut ja muu huvittelu vaikeutuu selvästi. Omista menoista joutuu antamaan periksi, lapsen kanssa voi olla puuduttavan tylsää ja rauha ja yksityisyys vähenee. Joillekin vanhemmuus on näiden huonojen puolien arvoista, mutta jos tarvitsee paljon omaa aikaa, ei vanhemmuus välttämättä ole hyvä idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en jaksaisi noin yksitoikkoista elämää. Missä ovat ystäväsi? Harrastukset? Miksi ette tee enemmän asioita yhdessä ja erikseen?
Meillä pieniä lapsia, minä kotiäitinä mutta elämä on kaukana tuosta vaikka tiedän tunteen kun samat pyykkivuoret, ruuanlaitot jne. ärsyttää.. Siksi haluankin paljon aktiviteettia siihen oheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 00:15"]
Itse en jaksaisi noin yksitoikkoista elämää. Missä ovat ystäväsi? Harrastukset? Miksi ette tee enemmän asioita yhdessä ja erikseen? Meillä pieniä lapsia, minä kotiäitinä mutta elämä on kaukana tuosta vaikka tiedän tunteen kun samat pyykkivuoret, ruuanlaitot jne. ärsyttää.. Siksi haluankin paljon aktiviteettia siihen oheen.
[/quote]
Ei kaikilla riitä paukkuja kaikkeen. Pitää valita: joko olet tyydyttävä vanhempi tai sitten sinulla on omaa elämää. Kiva juttu, jos sinulta onnistuu kaikki.
Alue: Aihe vapaa
Tuollaistahan se lapsiperheen arki tuppaa olemaan. Kaikesta huolimatta tsemppiä!