Lue keskustelun säännöt.
Kateusketjussa muutama mainitsi että ihmiset eivät pidä heistä
15.05.2015 |
Oletteko pystyneet analysoimaan mistä se johtuu?
Minulla on lähisukulainen, jonka seurasta harva oikeasti nauttii.
Kerron hieman syitä siihen: 1) Kireät kasvot. Tällä sukulaisellani on tapana jännittää leukojaan ja huuliaan koko ajan, ja se tekee hänestä vihaisen oloisen ja näköisen.
2) Tekonauru, kovaääninen sellainen. Sekä huvittaviin kohtiin juttuja, että ivallisesti jos toisen mielipide/juttu ei miellytä.
3) jyrkät mielipiteet ja niiden pitäminen ainoina oikeina mielipiteinä.
Ihmisen täytyy osata olla joustava, rento ja aito, jotta hänestä voi pitää.
Kommentit (12)
Ei keskustelua aloiteta "minä en bälitä emmentaalista"-lauseella, vaan kysytään: "mitkä on teidän lempijuustija?". Se on keskustelunavaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tuollainen ihminen josta ei pidetä. Syyksi katson sen, että olen introvertti ja ihmisarka, mikä johtaa "vältteleviin" ja "pidättäytyviin" eleisiin, minkä ihmiset tulkitsevat vittumaiseksi ja ylimielisyydeksi. Ne harvat jotka viitsivät minuun tutustua esim. pakon edessä jos ei töissä välttelemäänkään pysty, usein ovat ilmaisseet olleensa yllättyneitä siitä että olenkin rento ja mukava. Ensivaikutelma on kai hyvin kireä, vihamielinen ja vittumainen.
Joo tuo naama se on syynä mullakin. Ja se etten kuitenkaan ole ylikäveltävisssä. Eli mulla on mielipiteet enkä pelkää sanoa niitä. Ehkä sitten ei sovi naamaan. Että pitäs kulkea nurkissa ja olla hiljaa tällä naamalla. Ei vaan ole mun luonne, niin sitten ihmiset ei tykkää.
En ole lukenut ketjua, mutta luotaantyöntäväksi ihmisen tekee ylimielisyys, nenä pystyssä käveleminen ja alentuvuus muiden ihmisten seurassa. He antavat katseen pyyhkiä arvioivana päästä varpasiiin, ovat aina ohjaamassa ja tietämässä vähän paremmin joka asian. Jos he lisäksi mielellään juoruilevat salaisuuksia, voi uskoa että juoruilevat myös minun asiani kun selkä kääntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ovat niin epävarmoja että ovat siksi kireitä, peittävät epävarmuutensa koppavuuden alle. Se on sääli!
Ap, mun mielestä kuvailemasi ihminen kuulostaa kivalta. Voisin hyvinkin olla sen ystävä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen introvertti, mutten ilmeisesti tarpeeksi alistuvan oloinen vaan ehkä vaikutan liian itsetietoiselta koska tuntuu että jotkut muut saa kyllä olla rauhassa ujoja ja hiljaisia mutta mun kohdalla muutamat aina repii siitä housunsa ihan totaalisesti. Voihan olla että ulkonäölläkin on joku vaikutus siihen että minuun kiinnitetään huomiota.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 13:16"]
Mä olen introvertti, mutten ilmeisesti tarpeeksi alistuvan oloinen vaan ehkä vaikutan liian itsetietoiselta koska tuntuu että jotkut muut saa kyllä olla rauhassa ujoja ja hiljaisia mutta mun kohdalla muutamat aina repii siitä housunsa ihan totaalisesti. Voihan olla että ulkonäölläkin on joku vaikutus siihen että minuun kiinnitetään huomiota.
[/quote]
Ihmisillä ei yleensä ole minkäänlaista yritystäkään tutustua, ne vain kyräilevät ja hakevat arvosteltavaa ja haukuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ei kyllä tulla kovin helposti juttelemaan, varsinkaan missään leikkipuistossa tai lasten harrastuksissa. Saan myös usein aika varautunutta kohtelua vaikkapa pankissa ym. Miehen sukulaiset ei mielellään avaa keskustelua kanssani.
En tiedä varmaksi, mistä se johtuu. En ole puhelias, mutta en tuppisuukaan. En lauo jyrkkiä mielipiteitä kovaan ääneen ja osaan keskustella. Ehkä se johtuu ulkonäöstä jollain tavalla. Enkä minäkään ole ylikäveltävissä millään tavalla.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 12:45"]Jotkut ovat niin epävarmoja että ovat siksi kireitä, peittävät epävarmuutensa koppavuuden alle. Se on sääli!
[/quote]
Tämä on totta. Myönnän itsekin "suojelevani itseäni" tällä tavalla joissain tilanteissa joissa joudun olemaan ilman omaa tuttua väkeä. Olen tiedostanut sen jo jonkin aikaa mutta en edes halua lopettaa sitä sillä muistan miltä se joskus tuntui kun en ollut vielä tätä mekanismia itselleni kehittänyt ja kuinka jotkut käyttivät avointa luonnettani hyväkseen. En kestä sitä tunnetta kun sua aliarvioidaan ja kiusataan sillä perusteella ettet ole piinkova. Vaikka asia onkin muuttunut sittemmin enkä enää edes ole mikään kynnysmatto, se muisto on tuolla jossain luuytimissä.
Mä puhun suht suoraan ja lyhyitä lauseita ja ne kai tulkitaan sitten niin että minä sanelen enkä kuuntele vastaväitteitä.
Jos nyt vaikka keskustellaan voileivän päällisistä ja sanon vaikka: "Minä en välitä emmentaljuustosta", niin juttu loppuu sitten siihen. Kaikki kai jotenkin kuvittelee että se oli sitten viimeinen totuus vaikka mulle se oli vasta keskustelunavaus ja olisn valmis kuulemaan vaikka miksi joku muu emmentalalista tykkää tai jos joku muu olisi kanssani samaa mieltä.....
Mä kai sitten olen jonkinlainen keskusteluntappaja. Sitten jos yrittää olla huomaamattomampi niin ei sekään kelpaa..... aina sä olet tuollainen tuppisuu?