"Viina voi vahingoittaa jo raskauden alussa"

Kun täälläkin aina säännöllisesti joku neuvoo, ettei haittaa, vaikka on miten paljon ryypännyt ennen positiivisen raskaustestin tekemistä, "koska äidillä ja lapsella ei ole yhteistä verenkiertoa" tai "alkio saa ravintonsa ruskuaispussista" tai jokin muu "tieteellinen" selitys, niin tässä uusi tutkimustulos asiasta. Eli korkki tiukemmalle jo silloin, kun yrittää lasta!

http://www.hs.fi/tiede/a1431489192568

Kun raskaustesti näyttää plussaa, moni tuleva äiti laskee nopeasti mielessään, miten paljon alkoholia on tullut nautittua hedelmöityksen jälkeen.

Uusi suomalainen tutkimus osoittaa, että huolen häivähdys ei ole turha. Äidin alkoholinkäyttö vaikuttaa alkionkehitykseen raskauden ensimmäisten viikkojen aikana – siinä vaiheessa, kun nainen ei voi vielä varmasti tietää odottavansa lasta. Tähän viittaavat tuoreet suomalaiset tutkimustulokset.

Tutkimuksen johtaja Nina Kaminen-Ahola sanoo, että tämä kannattaa ottaa huomioon jo raskautta yrittäessä. "Ettei ihan tolkuttomasti joisi." Turvallista määrää on hänen mukaansa mahdotonta sanoa.

Tähän asti alkoholin vaikutuksista alkuraskauden aikana on ollut vähän tietoa. Ensimmäiset viikot ovat ihmisen alulle muutoinkin vaarallista aikaa. Todetuista raskauksista päättyy keskenmenoon 15–20 prosenttia, suurin osa varhain.

Helsingin yliopiston ryhmä tutki kroonisen juomisen vaikutusta odottavien hiiriemojen avulla.

Tiineyden kahdeksan ensimmäisen päivän aikana poikasia odottaville hiirille ei annettu juotavaksi lainkaan vettä vaan kymmenprosenttista alkoholia. Se vastaa vahvuudeltaan mietoa viiniä.

Kokeeseen valittiin alkoholille persoja hiiriä, joita juoma vaihdos ei sinänsä stressannut. Alkoholin määrä hiirien veressä nousi korkeintaan yhteen promilleen. Vertailuryhmä joi vettä.

Juopottelujakso oli ajoitettu hedelmöityksestä hermoston kehityksen alkuun. Ihmisalkion kehityksessä se vastaa aikaa hedelmöityksestä kuudenteen raskausviikkoon.

Tutkijaryhmä halusi ennen kaikkea selvittää, miten emon juopottelun vaikuttaa hiirilapsen aivoihin.

Emot viettivät loppuraskauden ilman viinaa, ja poikaset tutkittiin, kun ne olivat neljän viikon ikäisiä.

"Katsoimme aivojen hippokampusta ja löysimme 23 geeniä, jotka toimivat eri tavoin kuin raittiiden hiirten poikasilla", Kaminen-Ahola kertoo. Toiset geeneistä olivat tavallista aktiivisempia, toiset taas olivat hiljentyneet.

Jos geenien säätelyssä tapahtuu pysyviä muutoksia jo alkionkehityksen alussa, ne kertautuvat solunjakautumisen myötä kaikissa kudoksissa.

Mikäli muutokset hiirten geenien säätelyssä olivat peräisin alkionkehityksen alusta, niiden pitäisi siis näkyä muissakin elimissä, jotka ovat erilaistuneet samoista alkion kantasoluista. Tämän tarkistamiseksi ryhmä tutki hiiristä myös luuytimen ja hajuepiteelin soluja. Samoja muutoksia löytyi niistäkin.

"Muutokset ovat pieniä, mutta kun ne tapahtuvat varhain, ne vaikuttavat laajasti", Kaminen-Ahola sanoo.

Kun hiiret olivat täysikasvuisia, tutkijat tarkastelivat aivojen rakenteita. Myös niistä löytyi erikoisuuksia. Alkoholistihiirten poikasilla oli isommat aivokammiot eli tyhjää tilaa aivoissa. Se liittyy usein hermoston kehityksen ongelmiin.

Niillä oli myös pienemmät hajukäämit ja suurempi hippokampus kuin verrokeilla.

Aiemmissa tutkimuksissa varhaisen alkoholialtistuksen saaneilla hiirillä on havaittu käyttäytymisessä ja ulkomuodossa samanlaista muutoksia kuin alkoholivaurioista kärsivillä fas-lapsilla. Niitä ovat ylivilkkaus, pieni koko ja erikoinen kasvojen rakenne.