Lue keskustelun säännöt.
Tuntuuko se ruoka-addiktio sitten samalta kuin tämä?
07.04.2015 |
Tuli tuosta toisesta keskustelusta mieleen. Minä en ehdi, en jaksa enkä muista syödä. Siksi nämä monet keskustelutkin on jäänyt lukematta kun ei tuon syömisen kanssa muuta ongelmaa ole kuin se että vain ehtisi. Ja painon kanssa sama, koitan syödä kovasti kun meinaa voimat töissä loppua ja muuta.
Mutta minä en kestä päivääkään ilman kahvia ja karkkia. Alkaa ärsyttämään ja mietin koko ajan koska saan jompaa kumpaa. Varmaan sama alkoholisteilla ja narkkareilla. Ovatko näin moni siis nykyään ruokaholisteja?
Kommentit (3)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin nikotiini riippuvuudessa (purkka) itselläni on tyhjä olo jos en ole hetkeen saanut nikotiinia. Sellainen olo, että jotain puuttuu, hieman onneton olo, aivoni pohtivat jatkuvasti mistä saisivat virikettä (vaikka sen tiedostan itse), tunne siitä että olo pahenee mitä kauemmin olen ilman, sellainen olo että jos otan nyt purkan, voin olla onnellinen ja kaikki on taas hyvin.
Nämä ajatukset ovat suurimmalta osin täysin tiedostamatonta, mutta kun niitä ajattelee huomaa järjen olevan kaukana riippuvuudesta. Ruoka addiktiosta en ole varma onko olo sama, sillä nikotiini on kuitenkin voimakkaampi riippuvuus(?). Voisin kuitenkin kuvitella oireiden olevan lähes samat. Millä sitä ruoka himoa tyydyttäisi, siksi varmaan vaikeaa.
Ei