Lue keskustelun säännöt.
"Hyvänä isänä" oleminen on hemmetin vaikeaa
29.03.2015 |
Tekisi mieli vain lukita tyttö neljän seinän sisälle. Luotan kyllä häneen, mutta en luota muihin.
Tekisi mieli lukea hänen puhelimensa lävitse, haluan tietää hänen elämästään kaiken. Myös poikakuviot. Erityisesti poikakuviot.
Tekisi mieli aina tarkastaa hänen sanomisensa. Jos sanoo menevänsä Annalle, haluaisin soittaa Annalle ja tarkistaa asian.
Tekisi mieli kieltää seurustelu kokonaan siihen asti että neiti on 18. Tai 25.
Tekisi mieli mennä oikeuteen anomaan yksinhuoltajuutta. Hänen äitinsä on ihan mahtava, mutta välillä liian sallivainen. En kuitenkaan ikinä voisi tehdä niin, kunhan vaan syystä tai toisesta tekisi mieli.
Mutta mitään noista asioista en voi tehdä koska haluan olla "hyvä isä". Sen sijaan hymyilen ja suostun siihen että hän menee lauantai-iltana julkisilla kaverinsa luo (vaikka sisäisesti huudan kauhusta) Ja tervehdin iloisesti meille kylään tulevaa nuorta miestä (vaikka tekisi mieli tirpaista tätä pikkujätkää nenään heti)
Kommentit (10)
Tiedän tunteen. Mutta ei lasta voi kuplamuoviinkaan kääriä. On vain luotettava kasvatukseen, ja toivottava , että kaikki menee hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 12:46"]Ota ihan rauhassa. Kyllä minäkin kävin kavereiden kanssa hengailemassa viikonloppuisin, mutta menetin silti neitsyyteni 22-vuotiaana miehelleni. :)
[/quote]
Tuota asiaa en pysty edes ajattelemaan. Tai ajatustapa on "Minunhan pikkutyttöni ei..."-mallia.
Kuinka vanha tyttäresi om? Entä sinä? Onko teillä iso ikäero?
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 12:46"]Tiedän tunteen. Mutta ei lasta voi kuplamuoviinkaan kääriä. On vain luotettava kasvatukseen, ja toivottava , että kaikki menee hyvin.
[/quote]
Ja niin minä teenkin...ulkoisesti. Sisäisesti en todellakaan.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 12:48"]Kuinka vanha tyttäresi om? Entä sinä? Onko teillä iso ikäero?
[/quote]
Tyttö on lukiossa, minä lähenen neljääkymmentä. Ei ole iso ikäero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat hyvältä isältä :) äitini oli ulkoisesti samanlainen, sisäisistä tunteista en tiedä edelleenkään, mutta vasta vanhempana olen tajunnut, miten paljon hänen on täytynyt asioita ajatella. Hän antoi minun (ja veljieni) elää ja kokea nuoruutta "vapaasti", tarkoitan siis sitä ettei hän kahlinnut meitä kotiin tai kieltänyt tekemästä asioita. Muistan eräänkin teini-iän "rakkauteni", johon äiti totesi "tiedän, että sua tulee sattumaan, mutta tiedän myös ettet usko jos sanon vaan vasta, kun itse koet sen. Joten koe, ja mä olen tukemassa kun sitä tarvitset". Oikeassahan äiti oli, itkua ja surua seurasi MUTTA jos äiti olisi heti kieltänyt tapaamasta poikaa ja "ajatellut parastani" sillä, olisin todennäköisesti tehnyt asiat salaa ja uhmannut häntä. Nyt koin sydänsurut itse ja olin taas yhtä oppimaani asiaa viisaampi.
Ja muuten, meillä luottamus toimi 100%. En IKINÄ valehdellut äidilleni, sen voin yhäkin vannoa käsi sydämellä. Juuri siksi, kun äiti todella ymmärsi teinejään ja nuoriaan oli meidän myös todella helppo luottaa ja olla luottamuksen arvoisia :)
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 12:54"]Kuulostat hyvältä isältä :) äitini oli ulkoisesti samanlainen, sisäisistä tunteista en tiedä edelleenkään, mutta vasta vanhempana olen tajunnut, miten paljon hänen on täytynyt asioita ajatella. Hän antoi minun (ja veljieni) elää ja kokea nuoruutta "vapaasti", tarkoitan siis sitä ettei hän kahlinnut meitä kotiin tai kieltänyt tekemästä asioita. Muistan eräänkin teini-iän "rakkauteni", johon äiti totesi "tiedän, että sua tulee sattumaan, mutta tiedän myös ettet usko jos sanon vaan vasta, kun itse koet sen. Joten koe, ja mä olen tukemassa kun sitä tarvitset". Oikeassahan äiti oli, itkua ja surua seurasi MUTTA jos äiti olisi heti kieltänyt tapaamasta poikaa ja "ajatellut parastani" sillä, olisin todennäköisesti tehnyt asiat salaa ja uhmannut häntä. Nyt koin sydänsurut itse ja olin taas yhtä oppimaani asiaa viisaampi.
Ja muuten, meillä luottamus toimi 100%. En IKINÄ valehdellut äidilleni, sen voin yhäkin vannoa käsi sydämellä. Juuri siksi, kun äiti todella ymmärsi teinejään ja nuoriaan oli meidän myös todella helppo luottaa ja olla luottamuksen arvoisia :)
[/quote]
Tämä kuulostaa oikein hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se on. Onneksi kuitenkin tunnut olevan aika hyvin kartalla siitä, mikä on okei toimintaa ja mikä ei. Kirjesalaisuus esimerkiksi koskee myös lapsen chattiviestejä, vaikka niitä tekisi kuinka mieli lukea.
Sun tyttösi jää perheettömäksi, jos rupeat sisälle lukitsemaan eikä pääse mukaan ihmissuhdejuttuihin jo nuorehkona. Etenkin, jos korkeakouluttautuu. Ei nykyisin enää perheen saaminen ole varmaa vaan useat naiset jäävät ciysinkuiksi. Nuorena on vitsa siinäkin asiassa väännettävä.
Ota ihan rauhassa. Kyllä minäkin kävin kavereiden kanssa hengailemassa viikonloppuisin, mutta menetin silti neitsyyteni 22-vuotiaana miehelleni. :)