Lue keskustelun säännöt.
Vertaistukea valmistuvalle sairaanhoitajalle?
17.04.2015 |
Onko palstalla muita hoitoalalle valmistuvia? Millä fiiliksin tulevaan työelämään?
Itse täytyy kyllä myöntää, että jännittää ja välillä ihan hirvittää. Opiskeluaikana ollaan menty harjoittelusta toiseen ja tämän jatkuvan paikan vaihtamisen olen kokenut aika kuluttavana. Aina pitää opetelle uudet käytännöt, uudet työtavat, sopeutua uusiin työkavereihin, tiloihin jne. Monessa paikassa meno on ollut todella hektistä ja paineista. Ja entäs nyt kun valmistuu? Paikkakunnalla on todella huono työllisyystilanne ja tarjolla korkeintaan parin kuukauden sijaisuuksia. Eli sama paikasta toiseen hyppääminen jatkuu vaan. Tosin sillä erotuksella, että oletkin valmis hoitaja ja sinulta odotetaan sen mukaisesti.
Olen aikaisemmin opiskellut lähihoitajaksi ja lähdin jatkamaan sairaanhoitajaksi varmaan osittain siksi, että varmuuteni hoitotyössä kasvaisi. Tätäkin olen miettinyt, että tuliko tehtyä paha moka. Palkka nousee ehkä pari sataa, mutta vastuu sitäkin enemmän. Monessa paikassa sairaanhoitajan odotetaan tekemän perushoitohommat, kuten lähihoitajakin, mutta sen lisäksi sairaanhoitajan työt päälle. Ja samassa ajassa tietenkin. Myös vastuu sairaanhoitajan työssä hirvittää. Se on ihan toista luokkaa kuin lähihoitajana oli. Päävastuu useimmissa paikoissa on sairaanhoitajalla (ja kun saatat joutua olemaan ainut sh niin, ettei ole edes työkaveria jolta kysyä neuvoa) ja ihan teknisestikin ollaan tekemisisä asioiden kanssa, joissa virheen tehtyäsi voit vammauttaa tai pahimmillaan tappaa ihmisen. Ja perhedytys, mitä monissa paikoissa on... Tai henki mikä monilla osastoilla vallitsee... Niistä en jaksa edes aloittaa.
Eli yhteenvetona aika pelonsekaisin tuntein hommiin lähdetään. Enkä yhtään ihmettele noita artikkeleita, joissa kerrotaan alaa vaihtavista sairaanhoitajista. Mites muilla?
Kommentit (3)
Sama tilanne, että pian valmistun ja töihin pitäs mennä.. samoja ajtuksia pyörii mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa muuten ihan tutulta, paitsi etten ole koskaan ottanut asioista noin suurta painetta kuin sinä tunnut ottavan :) Minä en myöskään jaksa jatkuvaa työpaikan vaihtoa, en vain kestä sitä. Nautin liikaa myös taloudellisesta vakaudesta voidakseni tehdä vuodesta toiseen pelkkiä pätkiä sinne ja tänne. Onneksi sainkin vakipaikan hyvin pian valmistumisen jälkeen.
Vastuu on kohtuuton vs. lähihoitaja, kun miettii palkan eroja. Palkka ei tosiaan eroa likikään siinä määrin kuin vastuun ja työn määrä. Itselläkin siis pohjalla lh-koulutus. Tätä en sano väheksyäni millään tasolla lähihoitajia vaan ihmettelen tosiaan, mikä järki tässä hommassa on. Palkan ja työolojen perusteella sairaanhoitajia ei todellakaan arvosteta tässä yhteiskunnassa.
Rohkeutta ja yritä nauttia kaikista niistä eteen tulevista mahdollisuuksista oppia :) Tuskin kukaan olettaa vastavalmistuneen sairaanhoitajan osaavan "kaiken" - kukaan ei osaa kaikkea! Parempi sanoa, että nyt tarvitsen neuvoja tai lisäperehdytystä kuin mennä kokeilemaan, muistaako oikein.
Hakeudu yliopistosairaalaan töihin yksikköön, jossa on vain muita sairaanhoitajia. Silloin et ole koskaan yksin töissä ainoana sairaanhoitajana. Älä koskaan mene tekemään mitään, josta et ole täysin varma. Kysy, varsinkin kun nyt olet vastavalmistunut. On todella pelottavaa ja noloa, jos menet kahden vuoden päästä vasta kysymään asiaa, jota olet siihen asti muka tehnyt tietämättäsi yhtään mitä olet puuhaamassa.
Pidä omatunto täysin puhtaana, silloin on helpompaa jaksaa töissä. Pidä huoli vaitiolosta myös parhaalle kaverille ja perheenjäsenille, ihan alusta asti.
Hoitsukoulun käyminen on "ajokortin saamista". Nyt sinulla on ajoluoa ja kehityt taidoissasi vuosien mittaan. Vasta 7 vuoden jälkeen voisit sanoa hallitsevasi jotakin.