Tyttöni haluaa armeijaan ja maanpuolustuskorkeakouluun
Eli tällaisen pommin tiputti tyttö, joka on tähän asti puhunut oikeustieteelliseen hakemisesta. Yo-kokeet lähti melkein pelkillä laudatureilla alustavasti, joten se oikeustieteellinen olisi siis hyvin mahdollinen, mutta nyt tyttö ilmoitti haluavansa armeijaan ja maanpuolustuskorkeakouluun sen jälkeen. On joskus ennenkin puhunut armeijasta, mutta olen luullut, että se on ollut vaan semmoista "muuten vaan" höpöttämistä.
No, tosissaan oli... Olenko kauhea äiti, jos en halua tätä tyttärelleni? Voisi saada huippuammatin älyllään, mutta haluaa mielummin metsään rämpimään loppuelämäkseen. Tyttö yrittää perustella valintaa mm. isänmaallisuudella ja kiinnostuksella sotatieteitä kohtaan, mutta eikö sitä voi olla isänmaallinen muutenkin? Yritin jutella asiasta, mutta saan vaan suuttumista osakseni... Ei ole kuulema mun asia, mitä hän haluaa elämällään tehdä.
Kaiken lisäksi tyttö haluaa kuulema johonkin kansainvälisten joukkojen koulutusryhmään..? Siis rauhanturvaajakoulutus? On kuulema treenannut kuntoa tosi pitkään ja läpäisi testit, mutta ei kai tuonne oteta just 18 v. täyttänyttä tyttöä oteta, vaikka juoksis Cooperissa 6000m?
Vinkkejä, miten saan tytön pään käännettyä tai miten saisin itseni hyväksymään tämän? :( Mies yritti sanoa, että kyllä se sieltä maitojunalla tulee kotiin, mutta enpä usko, sen verta tyttöäni tunnen, että hän ei luovuta ja nyt tämän tilanteen johdosta varmaan jäisi jo ihan siksi, että saa näytettyä meille pitkää nenää...
Kommentit (18)
Anna mennä. Jos intoa riittää vielä intin (alun) jälkeen, niin mikäs siinä. Upseerit ei niin hirveästi vietä aikaansa metsässä :) Lisäksi noita mpkk:n käyneitä on aika usein asiantuntijatehtävissä pitkin yritysmaailmaa tai korkeakouluja.
Onneksi asia ei sulle kuulu. Tyttö tehkööt mitä itse haluaa kerran jo täysi-äikäinenkin jo.
Tyttäresi on aikuinen ihminen ja saa itse päättää koulutuksestaan ja urastaan. Mielipiteen saat tietysti sanoa, mutta suosittelen tukemaan tytärtä hänen päätöksessään. Miksi tyttäresi pitäisi tehdä jotain muuta kuin mitä hän itse haluaa? Itsepähän kantaa vastuun elämästään.
Musta vaan tuntuu, ettei tyttö mieti tätä loppuun. Vaikkei lähtiskään sinne maanpuolustuskorkeaan enää armeijan jälkeen, hänen pitää silti sotatilanteessa olla rintamalla. Ja jos menis/pääsis sinne kouluun, niin on koko loppuelämänsä armeijan pompoteltavissa ja asuisi tasan siellä, minne käsketään... Tiedän, ettei ole mun päätös, mutta en vain osaa hyväksyä tätä.... Ap
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 16:46"]
Musta vaan tuntuu, ettei tyttö mieti tätä loppuun. Vaikkei lähtiskään sinne maanpuolustuskorkeaan enää armeijan jälkeen, hänen pitää silti sotatilanteessa olla rintamalla. Ja jos menis/pääsis sinne kouluun, niin on koko loppuelämänsä armeijan pompoteltavissa ja asuisi tasan siellä, minne käsketään... Tiedän, ettei ole mun päätös, mutta en vain osaa hyväksyä tätä.... Ap
[/quote]
Sun on nyt vaan pakko. Et voi määrätä aikuisen ihmisen päätöksistä. Mutta jos haluat, voit toki vapaasti pilata välisi tyttäreesi arvostelemalla ja määräilemällä. Hänellä on vapaus tehdä omat virheensä ja väärät valintansa, ja katua niitä myöhemmin, se ei todellakaan kuulu sinulle.
Armeijaan työllistyvillähän on loistavat palkat ja työehdot yms. Anna nyt mennä sinbe armeijaan ja mieti asias uudestaan sitten puolentoista vuoden päästä, jos tyttö edelleen haluaa samaa.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 16:46"]Musta vaan tuntuu, ettei tyttö mieti tätä loppuun. Vaikkei lähtiskään sinne maanpuolustuskorkeaan enää armeijan jälkeen, hänen pitää silti sotatilanteessa olla rintamalla. Ja jos menis/pääsis sinne kouluun, niin on koko loppuelämänsä armeijan pompoteltavissa ja asuisi tasan siellä, minne käsketään... Tiedän, ettei ole mun päätös, mutta en vain osaa hyväksyä tätä.... Ap
[/quote]
Menin armeijaan vuonna 1996 ja tuolloin armeijasta oli minulle hyötyä esimerkiksi työn haussa. Tosin en suuntautunut sotilasuralle.
Jos sota tulisi, ei siinä siviilitkään olisi turvassa. Tyttäresi uravalinta taas on hänen omansa. Kannusta ennemminkin tytärtäsi.
Ehkä nyt kannattais mennä sinne kouluun vaan.Intissä menee vuosi elämästä ihan hukkaan.ei siitä ole mitään hyötyä enää nykymaailmassa.
Nykysodissa on turvallisempaa olla sotilas kuin siviili.
Hyvä idea, naiset voisitte muutenkin hoitaa Suomen puolustuksen. Itse en viitsisi mennä kuolemaan maamme puolesta.
Pyydä tytärtäsi hakemaan oikikseen ja menemään myös aremeijaan :) Miehelläni on korkeahko sotilasarvo ja hän on myös DI. Eli hankki korkeakoulitutkinnon ja tekee muunkin kun sotilasalan työtä.
Tyttäresi voi myös ottaa oikispaikan vastaan mikään ei estä olemasta myös lakimies tai oikeusnotari.
Höpö höpö! Oon ite käyny intin, oon oikiksessa, voisin mennä maanpuolustuskorkeakouluun... Jne! Huippu tyttö sulla kun ei mene valtavirran mukana! Ole ylpeä äiti! Olet kasvattanut älyllisen modernin naisen! :-)
mä myös kehottaisin hakemaan sinne oikikseen, jos sitä on kerta miettinyt ja sen jälkeen armeijan leipiin. opiskelupaikkaa saa lykättyä sen takia, se odottaa kyllä. varsinkin jos paperit oikeasti osoittautuu laudatureiksi
Ja edelliseen vielä, että armeijan käynyt nainen, aina ohi vapaalipulla työnhaussa! ;)
Papereilla ei ole mitään merkitystä, jos ei pidä siitä mitä tekee. Joo oikiksessa saa enemmän mahdollisuuksia, mutta ei ne nyt 18v lukkoon oo lyöty! Ite aloitin oikiksen 25 veenä ja se on tiedekunnan keski-ikä opintojen aloittavilla. Eli tyttö nyt unelmia toteuttamaan. Ehtii sitä oikeaa uraa ja koulua myöhemminkin arpomaan kun tietää varmaksi mitä haluaa. Ja tutkintoja voi tehdä monta!
Juttelin tytön kanssa uudestaan ja kysyin yksityiskohdista jne. enemmän eli mitä on tarkalleen ottaen suunnitellut. Sanoi, että voisi tehdä oikeustieteen notaarin paperit joskus sitten, jos ne tukee armeijauraa... Vähän rauhoitti mieltä... Mutta sanoi, että jos pääsee, haluaa sinne rauhanturvaushommiin ennen sitä mpkk:ta. En tiedä, oonko sit vastahankaan, koska pelottaa tytön puolesta vai mitä, mutta miten käy pienelle tytölle jossain Lähi-idässä näinä aikoina... No, pakko yrittää hyväksyä, en halua menettää välejä kuitenkaan...
no kattokaa nyt ensin miten se intti menee.
ei sinne maanpuolustuskorkeakouluun noin vaan mennä.