Lensi maahan enkeli
joutuisampi tuulta. Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta. Mutta kuka olikaan haudassa?
Kommentit (5)
Oli hiljennyt sairaalan yö,
eräässä huoneessa valvottiin
yölmppu valaisi hiljaa
pojan kasvoihin valkoisiin
Joku seisoi vuoteen luona,
joku kättänsä puristaa.
He tuntevat hetkenä tuona,
ovel kuolema odottaa.
"RAKAS!" Kuiskaa poika hiljaa
"Ole luonani hetki tuo
kun kuolema niittää viljaa,
niin siirryn Jumalan luo."
He ovat ääneti hetken,
poika raskaasti hengittää.
Tyttö tuntee pojan käden,
joka hetki hetkeltä kylmenee.
Pojan rintaa vasten painuu
tytön vaalea tukkainen pää
"Olit mulle ainoa rakas"
Hän tuskissaan nyyhkyttää.
"Rakas Jumalanrauhaa"
Kuuluu katkeillen huulilta pojan
ja hymyssä siinä hän
vaipuu taakse kuoleman rajan.
Ja sairaalan yö nyt hiljenee,
käy aamuhun valkeaa.
On niitetty kallista viljaa
nyt aittahan taivahan
Itki vuoteen äärellä tyttö,
itki kyynelin vuolahin
kerran taivaassa toistaa huulet
eihän ero ole iäinen
Lampaat riepottelemassaan rääkkääjänsä!