Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uudet omakotitaloalueet rakennetaan pelloille??

Vierailija
20.04.2015 |

Kukaan pohjavesistä ja rakennustekniikasta oikeasti tietävä ei halua rakentaa omakotitaloa pellolle. Tämä on ihan fysiologinen fakta, että sähkötoimisilla pumpuilla kuivana pysyvä maaperä on riski. Etelä-Suomen kaavoituksista en tiedä,mutta keskisuuria kaupunkeja laajennetaan kaavoittaen kaupungin liepeillä olevia peltoja. Nuo aukiolla sijaitseva, paljaat omakotitalolähiöt ovat surullista katsottavaa. Kuka oikeasti edes haluaa asua pellolla?? Aiomme rakentaa lähitulevaisuudessa, asumme nyt kaava-alueella joka on rakennettu 2000-luvun alussa. Alue on mäntymetsää ja melko viihtyisää, maaperä on hiekkamaata ja maaperän korkeuserot luovat alueelle ilmeikkyyttä. Tonttimaata täällä ei enää ole, ja olemme seurailleet kaupunkimme kaavoituspolitiikkaa ja myös naapurikuntien. Jokaisessa kunnassa kaikki peltoalueet on kaavoitettu. Kaupungin rakennusinsinööri on sanonut itse, että koskaan ei rakentaisi pellolle tai entiselle suolle. Nyt myös suoalue on kaavoitettu asumiseen.

Ymmärtävätkö ihmiset mitä riskejä sisältyy siihen, että rakennetaan talo pellolle?? Kun ajaa tuollaisen vastarakennetun talolähiön ohi, näkee että keväisin vesi nousee rakentamattomalle alueelle talojen korkeudelle ja talon ympärillä pumput pitävät vedet pois. Entä kun pumput pysähtyvät ja ajan saatossa alkavat reistailemaan? Nyt keväällä on jo luettu lehdistä kuinka ihan uusista taloista on jouduttu pumppaamaan palokunnan voimin vettä pois, kun pumppuun on tullut vikaa. Tätä ei periaatteessa voi edes tietää ihan tavallinen tallaaja, ilman rakennusteknistä tuntemusta.

Mutta maalaisjärjen pitäisi jo sanoa, että märälle pellolle tehty asuinkorttelisto ei voi olla pitkäikäinen. Oleme jopa harkinneet, että ostaisimme vanhalta omakotitaloalueelta vanhan talon koska parhaat tontit on luovutettu sotien jälkeen, ja maksaisimme kalliista tontista ja rakentaisimme siihen uuden talon. Talon arvon mittaa sijainti, ja näitä pelloille pusattuja Kastelleja on vaikeampaa saada kaupaksi.

Kuka ottaa tästä vastuun, kun 20 vuoden päästä meillä on homevaurioisia taloja pellot täynnä?? Hyväuskoiset omistajat, kaupunkihan ei tule koskaan ottamaan vastuuta siitä että kaavoitetaan kelvottomalle maalle.

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä johtuu ihmisten typeryyydestä ja hyväuskoisuudesta, ja lisäksi siitä että tosi moni nuori pari haluaa omakotitalon mutta halvalla. Ainoa ratkaisu on pukata näitä taloja tiiviisti, ja pellot käytetään hyödyksi siellä missä voidaan. Meininki on tosi itsekästä kaikilla, kunta miettii vaan katetta ja ihmiset sitä että heti pitää saada kaikki. Nykyisin kolmekymppisillä pitää olla upouusi talo, eikä sitä kuitenkaan osata hoitaa tai ymmärretä mitä omakotitalossa asuminen vaatii. Ei ymmärretä mitään ilmanvaihdosta tai tekniikasta, ja kun perheen mies matkustaa viikoksi pois niin naiset ei viitsi opetella säätämään talotekniikkaa.

Ihmiset on uusavuttomia ja tämä näkyy myös rakentamisessa. Kiinnitetään huomiota aivan vääriin asioihin kuten pintoihin ja materiaaleihin, vaikka omakotitalon ostamisessa tärkeintä on sijainti ja maaperä jolla talo seisoo, sekä lähipalvelut. Näissä peltoalueissa palvelut laahaavat perässä, koska alueella asuu pääosin lapsiperheitä niin sinne rakennetaan vain päiväkoteja ja kouluja, mutta ei kauppoja tai muita palveluja vielä vuosikymmeniin. Kuka niissä homehtuneissa peltokolhooseissa asuu kun talot ovat tulleet käyttöikänsä päähän (nää matalalattiapakettitalot) 20v päästä ja talon perusta on homeessa kun maaperän kosteus on salaojista huolimatta ne kosteuttanut. Koska salaojia ei huolleta tai tarkasteta edes salaojakaivoja. Nuoret ihmiset eivät ymmärrä ilmanvaihdostakaan mitään, ja uudet talot pilataan ymmärtämättömyyttä.

Syy miksi minä en koskaan ostaisi taloa tällaisesta pellolle rakennetusta kolhoosista, on se että asunnon arvo on yhtä kuin naapuritalojen ja lähiseudun vastaavien talojen. Yksi hyvinpidetty helmi paskapellolla ei paljoa arvoaan säilytä, kun naapureissa asuu tumpeloita jotka ovat homehduttaneet talonsa huolimattomuuttaan.

Vierailija
2/17 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helsinki rakentaa meren päälle eli kipataan jätemaata mereen, tasoitetaan ja siihen saadaan hyviä tontteja kerrostaloille. Tärkeintä on saada kaikki asumaan Helsinkiin, aution maaseudun kivat pellonreunatontit pienten mäkien rinteessä saa usein kielteisen rakennuslupapäätöksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
24.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 15:09"]

[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 15:06"]

Siksi ne kai pelloille sysätään, että kunnallistekniikka ja tiet ovat halpoja rakentaa savipelloille. Jos töllit pystytettäisiin pellon reunassa olevalle mäntymetsäiselle kukkulalle, pitäisi louhia kalliota, kaataa puita ja ties mitä muuta kallista ja vaivalloista. Helpommalla pääsee, kun kaavoittaa tasaisen savipellon nukkumalähiöksi.

[/quote]

Niinpä. Säästöä syntyy kunnalle, mutta asukkaiden terveyden kustannuksella. Hyvin näkee että kun lähdetään kaupungista ajamaan, niin ensin tulee hyvää rakennusmaata joka vaatisi räjäytystöitä ja puiden kaatoa, sitten tulee se saamarin peltopläntti joka on isketty niin täyteen taloa ettei väliin mahdu edes puistoa. Surullista katsottavaa ja pahaa tekee hyväuskoisten ihmisten puolesta. Kunnissa tämä tiedetään, mutta ei piitata. Halvalla halvalla.

[/quote]

No ei muuta kun dinaarit riviin ja maksaa niistä kalliolle räjäytetyistä tinteista sen triplahinnan. Voi olla että ei ole pitkä rivi rahaa...

Vierailija
4/17 |
20.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uudet asuinalueet on aina rakennettu pelloille.

Vierailija
5/17 |
20.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://cartina.photo/fi/imagebank/large-image/92/92771/Pellon+oja+t%E4ynn%E4+vett%E4+kev%E4%E4ll%E4+92771.jpg

 

Linkin takana on kuva, jossa näkyy maaperä mille talot rakennetaan. Eikö hälytyskellot soi? Käyvätkö ihmiset edes tutustumassa maaperään ja kuinka moni ottaa selville oman talonsa alla virtaavan pohjaveden korkeuden? Jos pelto näyttää keväältä tuolta, voi sanoa samantien että siihen ei kannata taloa rakentaa, ei ainakaan minkään sähköpumpun varaan.

Vierailija
6/17 |
20.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 14:58"]

Uudet asuinalueet on aina rakennettu pelloille.

[/quote]

Pohjaveden korkeus on tässä se pointti. Kuivat peltoalueet joissa pohjavesi on alhaalla, ja joissa talot eivät tarvitse erillistä pumppua siihen että perusta pysyy kuivana. Nykyisin kaavoitetaan myös suoalueet. Ja ikävä kyllä suomalaisten rakennusten kosteusvauriotilastot kertovat karua kieltään siitä, että todellakin on rakennettu pellolle. Tutkimuksen mukaan jopa 70% suomalaisista rakennuksista kärsii sisäilmaongelmista, ja tuo luku pitää sisällään talojen homevauriot. Ongelma on laaja, ja mikään ei ole näemmä muuttunut. Tulevaisuudessa vaan omakotitalot happanevat entistä nopeammin, kun kaikki tönöt rakennetaan märille pelloille tilanpuutteen vuoksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
20.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siksi ne kai pelloille sysätään, että kunnallistekniikka ja tiet ovat halpoja rakentaa savipelloille. Jos töllit pystytettäisiin pellon reunassa olevalle mäntymetsäiselle kukkulalle, pitäisi louhia kalliota, kaataa puita ja ties mitä muuta kallista ja vaivalloista. Helpommalla pääsee, kun kaavoittaa tasaisen savipellon nukkumalähiöksi.

Vierailija
8/17 |
20.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja ennen vanhaan kun pellolle rakennettiin, taloihin tehtiin rossipohjat niin että talon perusta ei ollut maata vasten. Tuulettuva alapohja oli selviö. Nyt ostetaan tai vuokrataan kaupungilta tontti pellolta, ja tilataan siihen Kastellilta tms. talopaketti, joka läntätään siihen märkään peltoon. Aivan ehdottomasti pitäisi tehdä tuulettuvat alapohjat jos rakennetaan kostealle maaperälle. Näkeehän sen minkä ajan talot on Suomessa homeessa, ne on ne 60-luvun jälkeen rakennetut talot joissa ei ole enää tuulettuvaa alapohjaa. Sellainen talo voi olla homeeton, jos on kuivalla maaperällä. Mutta suurin osa ei ole, pelloilla niitäkin on ja asukkaiden hajusta kyllä huomaa. Ihmiset eivät käytä maalaisjärkeä enää, hoetaan vaan että ennen ei ollut hometaloja. No ei tietenkään ollut, kosteusvauriot eivät synny hetkessä vaan vasta nyt ollaan heräilemässä siihen että kaikki 60-luvun jälkeen rakennetut omakotitalot ovat korjauskelvottomia.

Kuinka kauan kestää näiden uusien talojen kohdalla että tajutaan että sama virhe toistetaan???Suomalaiset on typeriä rakentajia ja talojen ostajia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
20.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 15:06"]

Siksi ne kai pelloille sysätään, että kunnallistekniikka ja tiet ovat halpoja rakentaa savipelloille. Jos töllit pystytettäisiin pellon reunassa olevalle mäntymetsäiselle kukkulalle, pitäisi louhia kalliota, kaataa puita ja ties mitä muuta kallista ja vaivalloista. Helpommalla pääsee, kun kaavoittaa tasaisen savipellon nukkumalähiöksi.

[/quote]

Niinpä. Säästöä syntyy kunnalle, mutta asukkaiden terveyden kustannuksella. Hyvin näkee että kun lähdetään kaupungista ajamaan, niin ensin tulee hyvää rakennusmaata joka vaatisi räjäytystöitä ja puiden kaatoa, sitten tulee se saamarin peltopläntti joka on isketty niin täyteen taloa ettei väliin mahdu edes puistoa. Surullista katsottavaa ja pahaa tekee hyväuskoisten ihmisten puolesta. Kunnissa tämä tiedetään, mutta ei piitata. Halvalla halvalla.

Vierailija
10/17 |
20.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on vm -49 talo 40-luvun asuinalueella ja pellollehan tämäkin on rakennettu. Ja kuivana pysynyt :) Edes kellariin ei tule keväisin vettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
20.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 15:10"]

Meillä on vm -49 talo 40-luvun asuinalueella ja pellollehan tämäkin on rakennettu. Ja kuivana pysynyt :) Edes kellariin ei tule keväisin vettä.

[/quote]

Niin teillä on kellari, eli tuulettuva alapohja? Ongelma on uudet tiiviit talot, jotka on rakennettu maata vasten ja niissä ei suurimmassa osassa ole tuulettuvaa alapohjaa.

Vierailija
12/17 |
20.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pohjois-Karjalassa ainakin on tällaista kaavoituspolitiikkaa. Kontiolahdella kaavoittavat ilmeisesti suota parhaillaan, sinne vaan soutelemaan kotia päin. Pellothan on jo täynnä taloja ja keväisin voi takapihalla onkia. Joensuuhan on jo pitkän aikaa kaavoitellut pellolle, ja sama homma jatkuu. Miten lie muissa maakunnissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
13/17 |
10.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä miten tää liittyy tähän mutta asun maalla ja ajan paljon crossii ja tänne on joku rakennus firma rakentanut nää kaikki pellot täytee taloi ja oon 12v ja siihe meni mun harrastus☹️ja en voi olla miettimättä mitää muuta ku tätä

14/17 |
11.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Uudet asuinalueet on aina rakennettu pelloille.

Tässä omassa n 40 000 asukkaan kehyskunnassani kun mietin niin vain 2 okt aluetta muistuttaa etäisesti peltoaukeita.

Oma alueeni on kallioisella upealla rinteellä kuten muutkin. Hieno puusto, mustikkametsät eikä puhettakaan seisovasta kosteudesta:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
11.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on neljä vuotta vanha talo pellolla eikä meillä mitään pumppuja ole. Talo paaluilla, tuulettuva alapohja ja normaali salaojitus.

Vierailija
16/17 |
11.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pellolle on hyvä rakentaa koska peltoja ei enää tarvita kun nykyään ruoka tulee kaupasta

Vierailija
17/17 |
11.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 14:58"]

Uudet asuinalueet on aina rakennettu pelloille.

Pohjaveden korkeus on tässä se pointti. Kuivat peltoalueet joissa pohjavesi on alhaalla, ja joissa talot eivät tarvitse erillistä pumppua siihen että perusta pysyy kuivana. Nykyisin kaavoitetaan myös suoalueet. Ja ikävä kyllä suomalaisten rakennusten kosteusvauriotilastot kertovat karua kieltään siitä, että todellakin on rakennettu pellolle. Tutkimuksen mukaan jopa 70% suomalaisista rakennuksista kärsii sisäilmaongelmista, ja tuo luku pitää sisällään talojen homevauriot. Ongelma on laaja, ja mikään ei ole näemmä muuttunut. Tulevaisuudessa vaan omakotitalot happanevat entistä nopeammin, kun kaikki tönöt rakennetaan märille pelloille tilanpuutteen vuoksi.

Suomi on niin harvaan asuttu, että tilanpuute ei ole kyseessä, vaan kuntien ahneus.Mahdollisimman huonot alueet ostetaan mahd. halvalla ja myydään tontteina mahd. kalliilla.

Tämä on totuus omakotitonttien kohdalla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yhdeksän kolme