Neuvo mua! Tapailemani mies laittaa välit poikki aina kun ärsyyntyy jostain.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 14:36"]

Siis 6 ja 9 sama vastaaja. Eikä tuohon mitään terapiaa tuossa vaiheessa tarvita (suhde joka alkaa terapialla! :)) vaan kyllä miehen pitäisi itse tiedostaa että kyseinen käytös ei ole aikuisten suhteessa reilua.

[/quote]

Miksei muka tarvita terapiaa? Jos ap kerran rakastaa kyseistä miestä, niin miksi ei? Monesti on niin, että jos hän haluaa kunnon miehen, niin tunteita ei sellaiseen suhteeseen sitten taas synny. Ja aika tylsäähän sellainen elämä on pitkän päälle. Kun mä ja mun mies tutustuttiin, niin mä olin aika hankala, en nyt ihan tuollainen, mutta aika lähelle kyllä. Mies on jaksanut rakastaa ja pysyä rinnallani ja pitänyt myös itsensä turvassa mun oikuilta ja elämä hymyilee. Olen itse tehnyt työn parantuakseni, mutta mies ei hylännyt, eikä tehnyt työtä puolestani. 

Minusta on ihan hullua, että nykyään parisuhteeseen hyväksytään vain ihan terveet ihmiset, vaikka moni meistä on itsekin ihan rikki. Miksei siis voi mennä yhdessä pariterapiaan tukemaan toinen toistaan?

Juu hei älä viitsi roikkua tuollaisessa tyypissä. On selvästi vielä lapsen tasolla, eikä tuo suhde tule toimimaan.

Sama juttu. Sanoo aina, ettei välitä minusta taaskaan. :( Muilta ei vaadi läheskään samaa herkkätunteisuutta kuin minulta, vaan ne saa tehdä ja sanoa mitä tykkää.

Tunnistan itseni tuosta miehestäsi. Myös minulla on ollut tapana vetää erokortti pöytään riitojen aikana. Syynä on juurikin ongelmat kiintymysssuhteessa, jotka johtunevat pitkälti siitä, että menetin toisen vanhemmistani varhaislapsuudessani. Onneksi mieheni huoli tällaisen tunnevammaisen naisen ja on pysynyt rinnallani kaikki nämä venkoilut. Nyt tilanne on helpottanut huomattavasti, mutta se on tosiaan vaatinut mieheltäni pitkää pinnaa ja minulta valtavasti itsetutkiskelua, terapiaa sekä uskoa paranemiseen.

Olen ollut tuollaisen kanssa. Onneksi lopetin sen!!

Ken syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Painukoot sinne missä pippuri kasvaa.

Siellä se nytkin kiukuttelee, kun en ole heti vastannut hänen kysymykseensä asiasta, joka koskee enemmän minua kuin häntä.
Ap

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 14:23"]Ken syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Painukoot sinne missä pippuri kasvaa.
[/quote]

Näin pitäisi tehdä, jos olisin ryhdikkäämpi nainen. Minä vain tykkään siitä miehestä hirveästi.
Ap

Toivo vaan ,ettei mies enää lepy ja pääset siitä kätevästi eroon. Parasta sinulle.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 14:24"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 14:23"]Ken syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Painukoot sinne missä pippuri kasvaa. [/quote] Näin pitäisi tehdä, jos olisin ryhdikkäämpi nainen. Minä vain tykkään siitä miehestä hirveästi. Ap

[/quote]

Tykkäisitkö siinä vaiheessa, että olisitte jo vakaammassa suhteessa, asuisitte yhdessä... ja aina, kun pitäisi selvitellä asioita, saat pelätä että mies lähtee sen siliän tien? 
Ja toisaalta: jos teet kerralla selväksi, ettet ala takaisinkaan anelemaan, ehkä hän tekee käännöksen käytöksessään. Mutta vain ehkä.

No sano sille että sellainen käytös ei ole reilua parisuhteessa ( tai edes tapailuvaiheessa) ja että koittaa tulla tunteidensa kanssa muuten toimeen kuin häipymällä. Tuo on ärsyttävää vallankäyttöä suhteessa jos ei voi riidellä rehdisti vaan pitää pelätä toisen lähtöä.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 21:13"]

Siellä se nytkin kiukuttelee, kun en ole heti vastannut hänen kysymykseensä asiasta, joka koskee enemmän minua kuin häntä. Ap

[/quote]

Olet varmaan läheisriippuvainen, ap. Tunnistatko sen itsestäsi? Mä oon, sillä osaan veikata. Tunnistan tuon kuvion suhteista täysin. Mutta mä en ole koskaan edes päässyt suhteeseen tuollaisen rakastamani miehen kanssa.

Ymmärrä ihan ekaksi se, että sinä et voi muuttaa tilannetta. ET VOI. Et vaikka tekisit mitä.

Mies on jo oppinut, että uhkailu toimii. Päästät aina hänet takaisin, vaikka on uhkaillen häipynyt pöpelikköön. Kenties pyydät vielä anteeksikin omaa käytöstäsi ja anelet miestä jäämään. Lupaat muuttua paremmaksi ihmiseksi, jos mies vain tälläkin kertaa jää. Ei ikinä enää näitä välirikkoja...

Ja mies sen kun porskuttaa, koska sinä sallit sen. Joka kerta sallit hänen käytöksensä yhä varmemmin, koska itsetuntosi on taas painunut muutaman asteen lisää miinukselle edellisestä kerrasta.

Lopulta olet ihmisraunio, eikä miehen tarvitse enää edes uhkailla. Riittää kun hän katsoo sinua kylmän viileästi naurahtaen ja häipyy. Sinä itket, ja mies naureskelee saavutukselleen miettien, että miten kauan tällä kertaa pitää sinua epävarmuudessa siitä, palaako hän lainkaan. Ai kuinka kivaa.

NYT HETI: Mieti haluatko tuollaisen kuvion riesaksesi loppuelämäksesi, tai vuosiksi.

JA MUISTA: Et voi muuttaa mitään muuta, kuin omaa toimintaasi, joten tee se. Mies on mikä on, joten anna olla. Se ei ole sinun ongelmasi enää, kun ensin päästät hänestä irti ja annat jonkun toisen leikkiä kynnysmattoleikkejä jatkossa.

Sitten voit itsekin jakaa tällä foorumilla neuvoja uudelle matolle, ja kohta ei, toivottavasti, ole miehellä enää lainkaan mattoja jalkojensa alla.

Aika kypsymätön tapa miehellä käsitellä negatiivisia tunteita.

Se on hienoa, että tykkäät. Mutta parasta olisi, että opettelet ajattelemaan että mies toimii noin, teetpä mitä tahansa. Tuo kuulostaa oireelta kiintymyssuhteessa, eli mies tavallaan kysyy mutta huonoilla keinoilla, vOinko luottaa sinuun hankalissakin tilanteissa, eli pelkää tunneyhteytenne katkeavan kun suuttuu. 

Menisin häänen kanssaan pariterapiaan, mieluiten tunnekeskeiseen pariterapiaan, siis sillä nimellä kulkevaan. Siellä ei opetella jotain kikkakolmosia vaan ymmärtämään toista. Niitä terapeutteja ei vain joka oksalla kasva, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla.

Eli ei sun tartte vältellä mitään vaan miehellä on oppimisen paikka. Jos ei tiedosta asiaa ja kykene muuttamaan toimintatapaansa en alkaisi pidempään suhteeseen miehen kanssa. On äärettömän rasittavaa jos joka riidan jälkeen koko suhde on katkolla,olkoon kuinka ihana mies tahansa.

Siis 6 ja 9 sama vastaaja. Eikä tuohon mitään terapiaa tuossa vaiheessa tarvita (suhde joka alkaa terapialla! :)) vaan kyllä miehen pitäisi itse tiedostaa että kyseinen käytös ei ole aikuisten suhteessa reilua.

Toihan on henkistä väkivaltaa mieheltä sinua kohtaan. Sido hyvä nainen juoksulenkkarisi nauhat tiukalle ja juokse pakoon.
Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän omasta kokemuksesta. Elin hirveässä suhteessa neljä vuotta ja nyt jälkikäteen mietin olinko koko tuon ajan kännissä vai mikä minuun meni.
Toi on sairasta vallankäyttöä. Ensin lähdetään kamanat kaulassa ja mies kuitenkin aina palaa ja mikä pahinta, sinä otat takaisin. Jos olette vasta tapailuvaiheessa, niin voin luvata että toi vaan pahenee ja kohta huomaat eläväsi helvetissä jos vielä tuon ihmisen kanssa jatkat.
Pakene vielä kun voit, ennen kuin epänormaali muuttuu normaaliksi.

Kuulostaa ihan samanlaiselta kun mun exä. Toi vallankäyttö tulee vielä paheneen tosta ja lopulta sä huomaat ettei sulla oo enää omaa tahtoo vaan kiltisti tottelet miestä kaikessa. Lähde kun vielä voit. Oikeesti.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 21:19"]

Ymmärrä ihan ekaksi se, että sinä et voi muuttaa tilannetta. ET VOI. Et vaikka tekisit mitä.

Mies on jo oppinut, että uhkailu toimii. Päästät aina hänet takaisin, vaikka on uhkaillen häipynyt pöpelikköön. Kenties pyydät vielä anteeksikin omaa käytöstäsi ja anelet miestä jäämään. Lupaat muuttua paremmaksi ihmiseksi, jos mies vain tälläkin kertaa jää. Ei ikinä enää näitä välirikkoja...

Ja mies sen kun porskuttaa, koska sinä sallit sen. Joka kerta sallit hänen käytöksensä yhä varmemmin, koska itsetuntosi on taas painunut muutaman asteen lisää miinukselle edellisestä kerrasta.

Lopulta olet ihmisraunio, eikä miehen tarvitse enää edes uhkailla. Riittää kun hän katsoo sinua kylmän viileästi naurahtaen ja häipyy. Sinä itket, ja mies naureskelee saavutukselleen miettien, että miten kauan tällä kertaa pitää sinua epävarmuudessa siitä, palaako hän lainkaan. Ai kuinka kivaa.

NYT HETI: Mieti haluatko tuollaisen kuvion riesaksesi loppuelämäksesi, tai vuosiksi.

JA MUISTA: Et voi muuttaa mitään muuta, kuin omaa toimintaasi, joten tee se. Mies on mikä on, joten anna olla. Se ei ole sinun ongelmasi enää, kun ensin päästät hänestä irti ja annat jonkun toisen leikkiä kynnysmattoleikkejä jatkossa.

Sitten voit itsekin jakaa tällä foorumilla neuvoja uudelle matolle, ja kohta ei, toivottavasti, ole miehellä enää lainkaan mattoja jalkojensa alla.

[/quote]

Ei tuossa kuviossa mies kyllä välttämättä käytä valtaa ollakseen ilkeä vaan pelosta. Silti se on totta, että ap ei voi miestä muuttaa vaan miehen on tehtävä se itse. Mutta ap ei kyllä kuvaillut miten vakava tilanne on tai miten pulassa miehen kanssa on. Mies tarttisi rakkautta, kuinka paljon aloittajalla itsellään sitä on? Totta kai aloittajan pitää rakastaa myös itseään, jos haluaa olla vaikean miehen kanssa. Mutta muista ap, että miehesi on aikuinen ihminen, etkä sinä ole vastuussa hänestä. Eli jos kumpikin vain kärsitte suhteessa niin älä aseta omaa kärsimystäsi toiselle sijalle. Pidä itsestäsi. Olet vastuussa sinusta, mies hänestä. Vetoaako hän että sinun pitäisi auttaa häntä? En kyllä suosittele tekemään sitä itsesi kustannuksella, hankit vain hankaluuksia.