korkeasti koulutettu!

Aika epätodennäköisesti mua kukaan ottaisi kaupan kassaksi tai siivoojaksi (kummastakaan ei lainkaan kokemusta), mutta jos ottaisi niin totta kai mieluummin noihin töihin kuin pitkäaikaistyöttömäksi. Pitää vaan koputtaa puuta, ettei joudu tuohon tilanteeseen.

Jäisin ennemmin kotihoidontuelle.

Olis tuossa tietysti se, että kaupan kassana saattaisi olla paremmat mahkut saada talon tai konsernin sisältä jotain muuta myöhemmin, tai ainakin olisi avoimista paikoista paremmin tietoinen.

En ole korkeasti koulutettu, mutta siivoaisin mieluummin kuin istuisin kaiket päivät kassalla, ei selkä kestä.

Jäin työttömäksi syksyllä. En ole päässyt kaupan kassaksi tai siivoojaksi, kun ei ole mitään kokemusta aloilta. En ole päässyt edes työhaastatteluun. Jatkoin opiskelua avoimessa yliopistossa, syksyllä takaisin yliopistoon ja taas maisteriopinnot. Ehkä sitten saan taas töitä.

Menisin jos en pääsisi tohtorikoulutettavaksi, hakisin sinne ensin.

hakisin oman alani asentajahommiin johonkin pikkufirmaan tai pistäisin oman vastaavan pystyyn.

Kaupan kassalle voisin kyllä mennä, mutta en siivoushommiin terveyssyistä. 

Laittasin luultavasti oman firman pystyyn. Ei kaupankassan tai siivoojan työssä mitään vikaa siis ole, mutten koe niiden olevan itselleni ainoat vaihtoehdot työttömyyden sattuessa. Mieluummin teen kuitenkin jotain omaan alaani liittyvää. 

Olen opiskeluaikana ollut sekä kaupan kassana että myös siivoojana lyhyitä pätkiä. Ensiksi mainitusta työstä tykkäsin ihan oikeasti, joten kyllä voisin harkita. Kokopäiväiväiseksi siivoojaksi ryhtymisessä olisi isompi kynnys. Jo pelkästään sen takia, että olen sekä astmaatikko, atoopikko että allerginen melko monille eri jutuille. Terveyttäni en olisi valmis sentään työn vuoksi uhraamaan.

Kassalle voisin kyllä mennä, on tullut kaupassa oltua nuoruudessa aikaisemminkin. Siivoamisesta en oikeen osaa sanoa, en varmaan. Iho on todella huonossa kunnossa muutenkin, enkä varmaan fyysisesti ole tarpeeksi hyvässä kunnossa.

Omaa yritystä ei omalla koulutuksella oikein ole järkeä perustaa. Enkä ensin hakisin jatkokoulutukseen, mutta jos mitään muuta ei olisi tarjolla, niin kyllä kassatyöhön suostuisin. Tosin hakisin oman alan työtä koko ajan, en loppuelämäksi haluaisi kauppaan jäädä.

Perustin oman yrityksen yhdessä mieheni kanssa jäätyäni työttömäksi. Ei mikään kultakaivos eikä miljoonien lähde, mutta tuo elannon 5-henkiselle perheelle ja on kiva tehdä töitä "itselle". Kassalla työskentelin lähes koko opiskeluajan, sen homman osaisin mutta siivoamaan olen tosi huono

Menisin, jos mut huolitaan.

Menisin töihin mieluummin kuin olisin ansiosidonnaisellakaan.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 07:51"]

Kaupan kassalle voisin kyllä mennä, mutta en siivoushommiin terveyssyistä. 

[/quote]

Sama juttu täällä. Ehkä vieläkin mieluummin menisin kuitenkin kioskille, huoltikselle tai vastaavaan, jossa ilta- tai yötyötä, tykkään sellaisesta. :)

Murheellista mutta totta: ei minua huolita edes kaupan kassaksi eikä siivoojaksi. Niitä hommia tekevät osa-aikaisena lukiolaiset, joista osa ehkä jää vakinaiseksi, ja samoista hommista työttömiksi jääneet.

Voin vakuuttaa, että tässä pitäjässä on työttömänä paljon enemmän kaupankassoja ja ammattitaitoisia siivoojia kuin maistereita, joita on myös paljon.

Realistisin vaihtoehto olisi opintojen jatkaminen.

Nyt 43-vuotiaana miehenä ja korkeasti koulutettuna, jolta pohjalta vakivirka asiantuntijatehtävässä. Vuosien takaa kyllä pitkiä työttömyysjaksoja, joten tiedän tämän oikein hyvin. Eli mikäli joutuisin työttömäksi, enkä saisi uutta työtä, niin yrittäisin kyllä kovasti saada uuden työpaikan "omalta alalta" palkkaa ja vaativuustasoakin tinkien. Mutta olisin kyllä ansiosidonnaisen jakson loppuun asti työttömänä työtä etsijänä. Tämän jälkeen voisin hyvin lähteä siivoojaksi, kaupan kassalle, lumenluontiin, muuttomieheksi ihan miten vain, mutta toki pitää katsoa kokonaisvaikutus siihen, että useamman lapsen päiväkotimaksut voivat muodostua puolestaan sen verran korkeiksi, että tarkasteltava kuinka paljon on töissä keikkahommissa.

En usko, että pärjäisin siivoojana, koska mulla on aika vahvat kemikaaliallergiat ja suvussa on niin monta reumaatikkoa, ettei tässä ihan hirveästi tee mieli niveliäkään ärsytää. Kassalle - ehkä, mutta ne nivelet vois siäkin olla ongelma.

Oikeasti tosin ei ole todennäköistä, että tuollainen tilanne syntyisi. Osaan tehdä monnlaisia asioita, omn alani ulkopuoleltakin ja olen hyvin verkotoitunut.  Jotain oman osaamispiirin liepeiltä löytyisi melko varmasti. Muutaman vuodn sisään olen myös sen verran vkavarainen, ettei olisi enää pakko mitään löytääkään.