miten erotat flirttailun ja ystävällisyyden?

Olen miettinyt itse samaa. Miehet ymmärrtävät aina väärin.

Jos sinulla ei ole sormusta, miehet toiveajattelussaan tulkitsevat pienenkin hyväkäytöksisen lausahduksen alkavaksi iskuyritykseksi. Ja niiden naiset, vailla mitään todellisuudentajua siitä että ei se heidän ukkonsa oikeasti kenellekään muulle kelpaisi, tulevat mustasukkaiseksi.

Eli raja kulkee sormuksessa.

Ainakin miehellä siitä, että rupeaa kihelmöimään alapäässä :p

En mitenkään.

Olen tyttöjen/naiste kanssa jutustelussa täysin amatööri 19 v mies. Voiko joku antaa jonkinlaista guidelinea vastakkaisen sukupuolen lähestymiseen, ilman että tuntee oloaan kiusalliseksi. Tunnen miespuolisten ystävieni kautta muutamia kivoja tyttöjä mutta jäänmurtamiseni ihmisten kanssa perustuu sellaiseen överiin äijäläppään jota en uskalla kokeilla jostain syystä. Olisi ihan mukava saada naisia kaveriksi ihan vain kaverinakin. Ehkä siinä sitten oppisi jotain

En mitenkään, aivan arpomalla joudun pärjäämään.
M23

Toiveajattelua nayttaa muullakin oli rengastettu tai ei. Sita tulee siis kiire jossain vaiheessa, peruuttaa. Vrt. Parkkipaikka jossa paljon miesautoja.

Silloin on kyllä myöhäistä huutaa että se on kyllä minun. Sehän jo toisella ovella rynkyttamassa.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 00:06"]Olen tyttöjen/naiste kanssa jutustelussa täysin amatööri 19 v mies. Voiko joku antaa jonkinlaista guidelinea vastakkaisen sukupuolen lähestymiseen, ilman että tuntee oloaan kiusalliseksi. Tunnen miespuolisten ystävieni kautta muutamia kivoja tyttöjä mutta jäänmurtamiseni ihmisten kanssa perustuu sellaiseen överiin äijäläppään jota en uskalla kokeilla jostain syystä. Olisi ihan mukava saada naisia kaveriksi ihan vain kaverinakin. Ehkä siinä sitten oppisi jotain
[/quote]

Kokeile "miedompia" äijäläppiä! Itse tykkään mielettömästi hauskoista miehistä, jotka ovat itsevarmoja, mutta toiset huomioonottavia ja kilttejä. Jos nuo kriteerit täyttyvät, olen valmis tutustumaan ja päästämään helpommin lähelleni.

Eli minun neuvo olisi, että ole oma iloinen ja mietteliäs itsesi. Älä väkisin koita päästä lähelle, vaan tunnustele jäätä kuin tekisit jätkänkin kohdalla. Tämän jälkeen voit kokeilla pidempiä katsekontakteja tai kehumista rivien välistä tai ohimennen. :)

N21

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 00:13"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 00:06"]Olen tyttöjen/naiste kanssa jutustelussa täysin amatööri 19 v mies. Voiko joku antaa jonkinlaista guidelinea vastakkaisen sukupuolen lähestymiseen, ilman että tuntee oloaan kiusalliseksi. Tunnen miespuolisten ystävieni kautta muutamia kivoja tyttöjä mutta jäänmurtamiseni ihmisten kanssa perustuu sellaiseen överiin äijäläppään jota en uskalla kokeilla jostain syystä. Olisi ihan mukava saada naisia kaveriksi ihan vain kaverinakin. Ehkä siinä sitten oppisi jotain
[/quote]

Kokeile "miedompia" äijäläppiä! Itse tykkään mielettömästi hauskoista miehistä, jotka ovat itsevarmoja, mutta toiset huomioonottavia ja kilttejä. Jos nuo kriteerit täyttyvät, olen valmis tutustumaan ja päästämään helpommin lähelleni.

Eli minun neuvo olisi, että ole oma iloinen ja mietteliäs itsesi. Älä väkisin koita päästä lähelle, vaan tunnustele jäätä kuin tekisit jätkänkin kohdalla. Tämän jälkeen voit kokeilla pidempiä katsekontakteja tai kehumista rivien välistä tai ohimennen. :)

N21
[/quote]

Asia tuntuu jotenkin kovin yksinkertaiselta, mutta en pysty näkemään itseäni toteuttamassa hyviä neuvojasi. Keskustelu kuroutuu usein umpeen ja tilanne tuntuu jotenkin painostavalta, jopa uhkaavalta. Jälkeenpäin kaduttaa miksen toiminut toisin. Esimerkiksi tuo katsekontakti. Tunnen harrastuspaikassani yhden tytön, johon taidan olla ihastunut. Kerran ajatuksissani jäin katsomaan häntä pitkään. Kun hän huomasi katseeni hän vastasi hymyllä, mutta yhtäkkiä iski sellainen pelon tunne. Kuin olisin tehnyt jotain väärää. Katsoin nopeasti pois ja välttelin katsekontaktia kokonaan. Viime kerroilla olen koittanut olla saman tytön läheisyydessä jätkien kanssa jutellessani ylirento ja todella rohkea ja kovaääninen juttujeni kanssa kompensoidakseni silloista jäätymistäni. Tällainen katsekontaktin munaaminen siis tuntuu maailmanlopulta.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 00:01"]Jos sinulla ei ole sormusta, miehet toiveajattelussaan tulkitsevat pienenkin hyväkäytöksisen lausahduksen alkavaksi iskuyritykseksi. Ja niiden naiset, vailla mitään todellisuudentajua siitä että ei se heidän ukkonsa oikeasti kenellekään muulle kelpaisi, tulevat mustasukkaiseksi.

Eli raja kulkee sormuksessa.
[/quote]
Mäkin oon työpaikalla jutellu yhen miehen kanssa ja vitsaillutkin. Huomasin heti, miten hiljeni, kun kerroin että mulla on mies kotona. Pieni vaivautunut hiljaisuus tuli selvästi, mutta nyt o taas juttu luistanut ihan hyvin. :D

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 00:30"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 00:13"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 00:06"]Olen tyttöjen/naiste kanssa jutustelussa täysin amatööri 19 v mies. Voiko joku antaa jonkinlaista guidelinea vastakkaisen sukupuolen lähestymiseen, ilman että tuntee oloaan kiusalliseksi. Tunnen miespuolisten ystävieni kautta muutamia kivoja tyttöjä mutta jäänmurtamiseni ihmisten kanssa perustuu sellaiseen överiin äijäläppään jota en uskalla kokeilla jostain syystä. Olisi ihan mukava saada naisia kaveriksi ihan vain kaverinakin. Ehkä siinä sitten oppisi jotain
[/quote]

Kokeile "miedompia" äijäläppiä! Itse tykkään mielettömästi hauskoista miehistä, jotka ovat itsevarmoja, mutta toiset huomioonottavia ja kilttejä. Jos nuo kriteerit täyttyvät, olen valmis tutustumaan ja päästämään helpommin lähelleni.

Eli minun neuvo olisi, että ole oma iloinen ja mietteliäs itsesi. Älä väkisin koita päästä lähelle, vaan tunnustele jäätä kuin tekisit jätkänkin kohdalla. Tämän jälkeen voit kokeilla pidempiä katsekontakteja tai kehumista rivien välistä tai ohimennen. :)

N21
[/quote]

Asia tuntuu jotenkin kovin yksinkertaiselta, mutta en pysty näkemään itseäni toteuttamassa hyviä neuvojasi. Keskustelu kuroutuu usein umpeen ja tilanne tuntuu jotenkin painostavalta, jopa uhkaavalta. Jälkeenpäin kaduttaa miksen toiminut toisin. Esimerkiksi tuo katsekontakti. Tunnen harrastuspaikassani yhden tytön, johon taidan olla ihastunut. Kerran ajatuksissani jäin katsomaan häntä pitkään. Kun hän huomasi katseeni hän vastasi hymyllä, mutta yhtäkkiä iski sellainen pelon tunne. Kuin olisin tehnyt jotain väärää. Katsoin nopeasti pois ja välttelin katsekontaktia kokonaan. Viime kerroilla olen koittanut olla saman tytön läheisyydessä jätkien kanssa jutellessani ylirento ja todella rohkea ja kovaääninen juttujeni kanssa kompensoidakseni silloista jäätymistäni. Tällainen katsekontaktin munaaminen siis tuntuu maailmanlopulta.
[/quote]

älä pelkää, ei kukaan tuomitse. Mietit liikoja, ja sinun pitäisi vapautua. :) vaikutat just hyvältä tyypiltä!
N21