mies ulkomaille

Mies on lähdössä ulkomaille töihin. Ei pysyvästi, mutta n. kahdeksi vuodeksi. Ei huvittaisi lähteä mukaan. Työn saanti omalta alalta olisi todella hankalaa, enkä halua jäädä kotiin siivoamaan, kun ei lapsiakaan ole tulossa.

Olen keskustellut asiasta ystävieni kanssa, jotka tuntuvat olevan sitä mieltä, että jotenkin minun olisi kuitenkin saatava aikani ulkomailla kulumaan. Miten voin päästää "miespolon" yksin matkaan? He eivät tiedä, että asiasta keskusteltuani mies kertoi, ettei kuitenkaan lähtisi minun urani takia ulkomaille, vaikka nyt mielellään minut mukaan ottaisikin. Hänen työnsä on sellainen, ettei voisi kuvitella parin vuoden sapattivapaata.

Mistä tässä on kyse? Emmekö halua riittävästi yhteistä elämää ja arkea? Tulisiko minun jäädä odottamaan sitä, että hän palaa reissultaan? Koen rakastavani miestäni todella paljon, mutta tämän asian pohtiminen on alkanut syödä tunnetta. Tuntuu pahalta todeta, että emme kykene tässä asiassa vastavuoroisuuteen: Vaikka nyt lähtisin hänen mukaansa, ei hän tukisi minua vastaavalla tavalla tulevaisuudessa.