Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Auttakaa! Historia-asiaa

Vierailija
01.02.2015 |

Käyn historian 3. kurssin verkossa ja nyt tehtävänä on kirjoittaa essee eri maiden teollisuustuotannon muuttumisesta vuosina 1880-1913 ja selvittää, mitä muutosten taustalla oli. Eli en saa mistään selville taustoja, mistä muutokset olisivat voineet johtua. Olisiko imperialismi yksi syy? 

Toivottavasti joku osaisi auttaa, kiitos!

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä/mistä muutoksista olet jo kirjoittanut?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teollistuminen, teknologinen kehitys, uudet keksinnöt, tehtaat, kaupunkien kasvu, elinkeinorakenteen muutos (teollisuustyöläisten luokka syntyi) > tuotanto tehostui

Vierailija
4/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko kolmoskommentti apn?

Vierailija
5/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Imperialismi ja teollistuminen... Njää. En näe isoa yhteyttä.
Ennemmin väestön nopea kasvu, tekniikan kehittyminen, kaupungistuminen.

Vierailija
6/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 15:54"]

Onko kolmoskommentti apn?

[/quote]

 

Siis toi linkki?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Öö. Olisko niin että 1800 luku oli teollistumisen kultakautta enivei. Tuona kyseisenä aikana keksittiin liukuhihna, sähkömootttori, sähkövalo, polttomoottorit, sähkövalo yms yleispäteviä juttuja. Työväestö järjestäytyi. Tuli 8 tunnin työpäivät. Sähkövalo mahdollisti työn myös yöaikaan. Liukuhihnat mahdollistivat massatuotannon ja sitä kautta "kansan" hinnat monissa hyödykkeissä. Ja niin edelleen. Tosta ajasta saat juttua vaikka kirjasarjaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastauksista!

En ole vielä kirjoittanut mitään, mutta nyt on helpompi lähteä liikkeelle.

Ap

 

Vierailija
10/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varsinainen liukuhihnatuotanto tais kylläkin olla vasta 1900-l juttuja. Henry Ford...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

lisäksi: ei sotia

Vierailija
12/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se liukuhihnan keksiminen menee juuri ennen tuota 1913 vuotta. Mutta onko siitä relevanttia mainita koska se taisi varsinaisesti olla 1908 kun Fordi sellaista ensimmäisen kerran suunnitteli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietin vielä, että jollain tavalla esseen pitäisi kai liittyä ensimmäiseen maailmansotaan, koska tehtävänannossa on lueteltu vain ne maat, jotka osallistuivat ensimmäiseen maailmansotaan. Ja teollistuminen käsiteltiin kylläkin 1. kurssilla... 

Ap

Vierailija
14/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mahdetaanko tehtävässä hakea myös sitä, miten noiden maiden asema toisiinsa nähden muuttui (teollisuuden osalta). Esim. Saksa yhdistyi 1870-luvulla ja alkoi sen jälkeen vahvistua, myös teollisuustuotannossa. Iso-Britannia oli ollut vanhastaan vahva, mutta Saksa ohitti sen muistaakseni ainakin teräksentuotannossa...

Kilpavarustelu (ennakoi I maailmansotaa) kiihtyi ---> aseteollisuus.

Jotain tällaista ehkä :P

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 16:03"]

Öö. Olisko niin että 1800 luku oli teollistumisen kultakautta enivei. Tuona kyseisenä aikana keksittiin liukuhihna, sähkömootttori, sähkövalo, polttomoottorit, sähkövalo yms yleispäteviä juttuja. Työväestö järjestäytyi. Tuli 8 tunnin työpäivät. Sähkövalo mahdollisti työn myös yöaikaan. Liukuhihnat mahdollistivat massatuotannon ja sitä kautta "kansan" hinnat monissa hyödykkeissä. Ja niin edelleen. Tosta ajasta saat juttua vaikka kirjasarjaan.

[/quote]

Paitsi että 8 tunnin työpäivä tuli vasta tuon aikajakson jälkeen. Toki Suomessakin oli paperiteollisuudessa 8 tunnin työpäivää ainakin kokeiltu jo ennen vuotta 1913, mutta varsinainen laki astui voimaan itsenäistymisen aikoihin 1917 ja yleisestikin muualla maailmassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Kannattaa muistaa kuitenkin myös se , että vasta 60-luvun lopulla siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Sitä ennen viikossa tehtiin 48 tuntia töitä kuutena päivänä viikossa. Myös koulua käytiin kuutena päivänä viikossa, eli vain sunnuntait oli vapaat. Lauantaikoulusta luovuttiin vasta 1970-luvun alussa.

Vierailija
16/16 |
01.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keksinnöt olivat oleellisia. Rautatie auttoi kuljetuksissa. Kunvkoneistus lisääntyi, maalla oli liikaväestöä, joka valui kaupunkeihin ja tehtaat sai paljon työvoimaa. Lapsia oli paljin tehtaissa. Niille piti maksaa vähemmän palkkaa ja olivat nöyriä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä neljä