Lue keskustelun säännöt.
lapsi-ihmiset vs. eläinihmiset
22.03.2006 |
Olen tässä " innolla" seuraillut miten samallatavalla käyttäytyvät äidit, ja esim. koiranomistajat. Varsinkin täällä olevia palstoja lukiessa samankaltaisuudet huomaa paremmin kuin hyvin. On niin ihanaa arvostella muiden lastenkasvatusta. Ei saa tukistaa, ei saa huutaa, ei saa tupakoida, ei juoda, ei kiroilla. Ei saa käyttää kertakäyttövaippoja, pitää imettää, synnyttää alakautta koska muuten ei ole äiti. Pitää valmistaa itse vauvaruoat ja imuroida 7 kertaa päivässä. Ihme että allergiat lisääntyvät??
Samanlaisia ovat eläinihmiset. Aina ovat parempia koiran kasvatuksessa ja kissan harjaamisessa kuin muut. Lopetin tästä syystä harrastamisen koirani kanssa, pitäiskö lopettaa lapsenkin kanssa että saisi olla rauhassa?
Mistä lähtien se, että saa lapsen tarkoittaa, että pitää muuttu moralisoivaksi, kulahtaneeksi, elämäänsäkyllästyneeksi mammaksi, jonka elämään ei muuta liity kuin lapset? Ei se tarkoita sitä, että äidiksi tulemisen jälkeen on vain yhtä asiaa.. Äiti. Herätkää nyt jo ja ohjatkaa tuo ylimääräinen energianne johonkin muualle.. Alkakaa vaikka maalaamaan, tai kirjoittamaan satukirjaa. Antakaa ihmisten kasvattaa lapsensa niinkuin lystäävät, ja katsokaa uudestaan kun muksu on 18, kenen lapsi on lukiossa ja kenen linnassa. Siinä vaiheessa uskoisin, että täälä kirjoittelevillakin on oikeasti jotain hajua lapsen kasvatuksesta.. Nyt vaikutta siltä, ettei todellakaan ole.
Kommentit (5)
Naiset varsinkin, valitettavasti. Miehillä on omat huonot puolensa, mutta harvemmin alkavat huomautella lasten/eläinten hoidosta, ellei siinä ole todella jotain huomautettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja minulla on kyllä paljonkin mielipiteitä liittyen sekä lasten-, että eläinten kasvattamiseen, joita jaan mieluusti niitä kysyttäessä :)
Voin kyllä allekirjoittaa sen, että tuntuu kun mammoilta aivot pehmenis lasten tulon myötä - lakataan olemasta kaikkea muuta kuin äiti. On suorastaan tabu jättää pienet lapset hoitoon, mennä tuulettumaan, mennä opiskelujen pariin ja duuniin esimerkiksi kun lapsi on puolivuotias, vaikka vaan osa-aikaisesti. Eieiei. Huono äiti, lapsien kanssa on oltava kotona vähintään siihen asti että täyttävät kolme, mieluusti siihen kun ovat täysi-ikäisiä ja muuttavat kotoa pois. Valtava osa tuntemistani kotimammoista kun kuitenkin ovat elämäänsä tympiintyneitä, vaikka ulkopuolelle esitetään mitä tahansa super-ekopiipertäjä-vapaakasvattajaäitiä.
Vierailija:
kotimammoista kun kuitenkin ovat elämäänsä tympiintyneitä, vaikka ulkopuolelle esitetään mitä tahansa super-ekopiipertäjä-vapaakasvattajaäitiä.
He näyttävät siis ulkopuolisille - myös sinulle - olevansa supermammoja ja silti sinä tiedät heidän olevan elämäänsä tympiintyneitä.
jotta nautitaanko siinä hiekkalaatikon reunalla jököttämisestä ollenkaan niin kovasti kun esitetään, ja tuleeko se ihan luonnostaan se lasten kaikenmoinen aktivointi ja muka-iloinen hääsääminen, vai onko se pakotettua, " koska pitää olla superäiti" .
Siis äiti, joka ei ole elämäänsä kyllästynyt tukistelee lapsiaan? Ja huutaa näille? Juo? Kiroilee?
Mitenköhän minusta tuntuu, että asia on juuri päinvastoin. Elämäänsä tyytyväisen ei tarvitse purkaa pahaa oloa lapsiin. Ei sillä, että heidän tarvitsisi purkaa sitä toisiinsakaan.
Huvittava muuten tuo kommentti lapsen iästä =))) Pari päivää sitten taisi olla ketju, jossa joku äiti tunnusti kohdelleensa lapsiaan huonosti, hän oli huutanut, ravistellut tjtn. ja uhkaillut hylkäämisellä. Lapset olivat kuulemma nykyään hienoja nuoria, tosin huliganismia oli jossain elämänvaiheessa esiintynyt.
Vierailija: