Muuttuivatko välisi anoppiin lapsesi synnyttyä?

Meillä oli ihan sellaiset ok välit ensimmäiset 2 vuotta kun seurustelin mieheni kanssa. Sitten kun kerroimme, että olemme menossa naimisiin ja ostanteet talon niin anoppi suuttui, että aivan liian aikaista (olimme 24- ja 26-vuotiaat) meille keskenkasvuisille mennä naimisiin ja talokin ostettu ilman hänen kanssa neuvottelua. Sanoi, että on sen verran loukkaantunut siitä, ettei häntä ole otettu huomioon näissä tärkeissä jutuissa ja katkaisi välit kokonaan.

Selkeästi anopilla oli suuria vaikeuksia ymmärtää omaa rooliaan aikuisen poikansa elämässä. Itki sitäkin, että ei vaimo saisi koskaan mennä äitiä edelle. Oma äitini taas ärsyyntyy jos kyselen hältä mielipiteitä ja aina sanoo, että sinä ja miehes olette se tärkein yksikkö ja yhdessä teette päätökset.

Meillä oli erittäin viileät välit anoppiin sitten häiden jälkeen ja pari vuotta se kesti, kunnes saimme esikoisen ja muutimme ulkomaille. Jotenkin kai se lapsi ja välimatka sai välit asiallisimmeksi. Sanoimme anopille, että hänen rooli on isovanhemman rooli meidän perheessä ja sen roolin saa joko kunnialla ottaa tai sitten olla ottamatta. Miksikään varaäidiksi tai varavaimoksi emme anoppia pyydä vaan ihan isovanhemmaksi. Anoppi onkin ottanut roolin vastaan ilolla ja se on vaikuttanut meidänja anopin väliseen suhteeseen positiivisesti. Anopilla ei ole enää vaikeuksia ajatella, että mikä hänen kuuluisi olla poikansa suhteessa vaan nyt hän tietää että on mummo ja se rooli on selkeä.
Myös se, että emme pysty edes näkemään kuin 4 kertaa vuodessa on tehnyt sen että anoppikaan ei jaksa riidellä ja möksähdellä turhista, miksi pilata niitä ainutlaatuisia hetkiä kun tapaamme.

Toivon, että teille kävisi samalla tavalla :) Mutta joskus kuulee että ne välit vaan pahenee lastentulon myötä kun anopi ei tajua että ei ole hänen rooli olla kasvattajana.