Lue keskustelun säännöt.
Patti tilanne :(
21.03.2006 |
Pitäis käydä vakavan puoleinen keskustelu murrosikäisen kanssa (ei ole oma lapseni). Välimme ovat todella tulehtuneet ja oma suhtautumiseni häneen todella nuiva. Olen aivan lukossa (jopa tätä kirjoittaessani vapisen koska asia on minulle niin vaikea) mutta keskustelu on pakko käydä. Pelkään, etten kykene pysymään aikuisena vaan laskeudun hänen ikätasolleen vänkäämään asioista. Pelkään myös etten saa sanottua asiaani ymmärrettävästi. Tilannetta pahentaa vielä, että olen vetkutellut asian kanssa niin, että kohta on liian myöhäistä. Huomenna ohjelmaa täys koko viikko, ylihuomenna tulee vieraita koko loppuviikoks ja poika lähtee sunnuntaina viikoksi pois. Seuraavan viikon aikan päätetäänkin jo tosi isoja asioita ja siihen mennessä pitäis olla keskustelu käyty. Kuinka saisin koottua itseni ja pidettyä mieleni tyynenä ja rauhallisena? Muistakaa mua vaikka iltarukouksessa jos ei muita vinkkejä oliskaan. *HUOH*
Kommentit (5)
Sitä jo tuossa hahmottelinkin mutta mies aavisti sen ja oli ehdottomasti sitä vastaan. Toisaalta kyllä tiedän, ettei kirje tässä tapauksessa olisi se paras vaihtoehto. Mutta toisaalta tuntuu, että kaikki keskustelut on jo käyty ja aina vaan jauhetaan sitä samaa etenemättä mihinkään. Itkettää ihan kun on niin raskas mieli:( -ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sen voi antaa nuorelle luettavaksi niin että hän saa ensin sulatella asioita ja sitten vasta keskustella. Tai kirjoittaa vastauskirjeen. Ja jos miehesi ei voi tätä asiaa itse hoitaa niin sitten se hoidetaan sinun tavalla.
mutta mun itse on todellakin oma keskusteluni käytävä hänen kanssaan. Mies on jo omansa käynyt montakin kertaa. Täytyy vielä harkita tota kirjettä. Saiskohan jostain asiantuntija-apua että vois ensin vähän hakea " näköalaa" asioihin. Ettei kaikki ois niin mustavalkoista (tai pikemminkin mustaa). -ap-
Jos taas sijaisvanhempi/perhekodissa yms. niin sittenhän sinä saat ammattiapua asiaan.